Rasvamaksa on jo joka kolmannella suomalaisista aikuisista – eroon siitä pääsee yksinkertaisella keinolla

Ovatko maksa-arvosi koholla? Kohonneet lukemat voivat kertoa rasvamaksasta – mutta eivät välttämättä. Toisaalta arvot voivat olla normaalit, vaikka maksa on rasvoittunut. Tämä tekee rasvamaksataudin havaitsemisesta haastavaa. Asiaa hankaloittaa entisestään se, ettei rasvamaksa oireile lainkaan.

– Maksa ei ylipäänsä oirehdi, ennen kuin sen toiminta on jo heikentynyt. Siksi etenevä maksasairaus todetaan valitettavan usein vasta myöhäisessä vaiheessa, kirroosiasteella, sanoo gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Fredrik Åberg HUS Vatsakeskuksesta.

Maksan rasvoittuminen johtuu siitä, että sinne varastoituu liiallisen energiansaannin vuoksi liikaa rasvapisaroita. Maksan rasvoittumista lisää insuliiniresistenssi, joka tarkoittaa insuliinin tehon heikentymistä. Lisäksi maksa tuottaa itsekin rasvoja ja sokereita.

– Rasvamaksasta puhutaan, kun yli viisi prosenttia maksasoluista sisältää rasvapisaroita. Jos rasvaa kertyy hyvin runsaasti, maksa voi suurentua.

Rasvamaksa voidaan todeta ultraäänitutkimuksessa tai maksasta otettavasta koepalasta. Vuoto- ja infektioriskin takia koepaloja otetaan maksasta kuitenkin hyvin harkitusti. Toki myös kohonneet maksa-arvot ovat merkki siitä, ettei elimistössä ole kaikki kunnossa. Syy arvojen kohoamiseen tulee aina selvittää. Maksa-arvot voivat nousta myös muiden sairauksien, kuten infektioiden, vuoksi.

Puhdas rasvamaksa on hyvänlaatuinen sairaus eikä sinänsä häiritse maksan toimintaa. Se kuitenkin viestii, että maksa on ylikuormittunut. Tähän liittyy riskejä.

– Joillakin kuormittuminen voi kerryttää maksaan myrkyllisiä rasvayhdisteitä. Ne voivat aiheuttaa rasvatulehdusta, steatohepatiittia. Jos se saa jyllätä hoitamattomana pitkään, maksaan voi tulla fibroosia eli arpikudosta. Sen kertyminen saattaa taas johtaa maksakirroosiin, Fredrik Åberg varoittaa.

Maksasairauden tyypilliset oireet

Maksakirroosikin voi olla vuosien ajan oireeton. Maksasairaudelle tyypillisiä oireita, kuten ihon keltaisuutta ja kutinaa, ilmantuu vasta, kun kirroosiin tulee komplikaatioita. Niitä ovat muun muassa askites eli vesivatsa ja ruokatorven laskimolaajentumien verenvuoto.

– Maksakirroosi on maksasairauden viimeinen vaihe, johon liittyy aina maksasyövän riski. Pelkästään siksi on tärkeää todeta etenevä rasvamaksa varhain, Fredrik Åberg sanoo.

Myös alkoholin liikakäyttö voi johtaa maksan rasvoittumiseen. Silloin puhutaan alkoholiperäisestä rasvamaksasta. Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa on kuitenkin nykyään paljon tavallisempi. Sitä sairastaa vähintään 30 prosenttia aikuisväestöstä, ja määrä lisääntyy koko ajan lihavuuden yleistymisen vuoksi.

Rasvamaksan katsotaan olevan ei-alkoholiperäinen, kun alkoholinkäyttö on miehillä alle 30 grammaa eli alle kolme ravintola-annosta ja naisilla alle 20 grammaa eli alle kaksi ravintola-annosta päivässä.

– Lihavuus määritellään painoindeksin mukaan, mutta keskivartalolihavalla painoindeksi voi joskus olla normaali. Kohonnut painoindeksi ei liioin automaattisesti tarkoita rasvamaksaa. Ihonalainen rasva lantion ja pakaroiden alueella ei ole maksalle yhtä haitallista kuin sisäelinrasva.

Rasvamaksa todetaan tavallisesti 40–60 vuoden iässä, mutta nuorella aikuisella ja jopa lapsellakin voi olla rasvamaksa. Tämä johtuu siitä, että myös nuorten ylipaino lisääntyy.

– Ikääntyminen ei varsinaisesti lisää rasvamaksan riskiä, mutta se altistaa rasvamaksataudin etenemiselle, Fredrik Åberg sanoo.

Usein ei-alkoholiperäisen rasvamaksan taustalla on metabolinen eli aineenvaihdunnallinen oireyhtymä, josta käytetään lyhennettä MBO. Siihen kuuluu samanaikainen verensokerin, veren rasvojen ja verenpaineen häiriö. MBO:n sen merkittävin syy on juuri keskivartalolihavuus.

Vähintään kahdella kolmasosalla MBO:ta sairastavista on rasvamaksa. Se on varsin yleinen myös tyypin 2 diabetesta sairastavilla.

– Nämä sairaudet kulkevat käsi kädessä. MBO ja diabetes altistavat rasvamaksalle ja rasvamaksa puolestaan altistaa diabetekselle. Aina ei pystytä sanomaan, mikä niistä on ilmaantunut ensin.

Rasvamaksan syyt

Ihmisten alttius maksasolujen rasvoittumiseen vaihtelee perinnöllisten syiden vuoksi. Jonkun maksa voi rasvoittua, vaikka kiloja ei olisi kertynyt liikaa. Siten normaalipainoisellakin voi joskus olla rasvamaksa. Toisella taas voi olla keskivartalolihavuutta, mutta ei merkittävää rasvamaksaa. Useimmilla selvä vyötärölle painottunut ylipaino alkaa kuitenkin rasvoittaa maksaa, koska perinnöllinen taipumus rasvamaksaan on hyvin yleistä.

– Vaikka olisi perinyt alttiuden, maksaan kertyy harvemmin runsaasti rasvaa ilman keskivartalolihavuutta tai alkoholin liikakäyttöä. Rasvamaksan syntymistä voi ehkäistä pitämällä kilot kurissa ja käyttämällä alkoholia korkeintaan kohtuullisesti, Fredrik Åberg sanoo.

Perimällä on vaikutusta myös siihen, miten hyvin maksa pystyy käsittelemään ylimääräistä energiaa.

– Maksa on kuin tehdas, joka tekee sitä, mitä sen pitää tehdä. Jos tilauksia tulee enemmän kuin normaalisti, tehtaan pitää nostaa kapasiteettiaan. Huonot perintötekijät voivat vaikuttaa niin, ettei tehdas kykene siihen. Toisin sanoen maksa ei perintötekijöiden takia pysty käsittelemään tavallista suurempaa määrää energiaa ja rasvaa.

Ruokavaliossa maksan kannalta olennaisinta on kokonaisenergiamäärä. Jos se on sopusoinnussa kulutuksen kanssa, maksa ei kuormitu liikaa. Seuraavaksi tärkeintä on, kuinka paljon syö nopeasti imeytyviä ja voimakkaasti verensokeria nostavia hiilihydraatteja, joita on muun muassa valkoisessa leivässä, sokeripitoisissa virvoitusjuomissa ja makeisissa. Niiden runsas syönti lisää maksan taakkaa ja altistaa sen rasvoittumiselle.

Yksittäisistä ravintoaineista maksan ykkösviholliseksi voidaan nostaa fruktoosi eli hedelmäsokeri. Sitä on luontaisesti hunajassa ja hedelmissä, mutta sitä myös lisätään makeutusaineeksi esimerkiksi juomiin ja hilloihin.

Lisätyn fruktoosin runsas käyttö pahentaa maksan rasvoittumista merkittävästi. Hedelmiä ei kuitenkaan tarvitse vältellä fruktoosin vuoksi, sillä niillä on tunnetusti monia hyödyllisiä terveysvaikutuksia.

– Sadassa grammassa fruktoosia on saman verran energiaa kuin sadassa grammassa glukoosia eli rypälesokeria, mutta maksa joutuu käsittelemään koko fruktoosikuorman. Glukoosia pystyvät maksan lisäksi pilkkomaan myös muut kudokset. Se ei siis aiheuta maksalle yhtä suurta kuormaa, Fredrik Åberg selittää.

Jos rasvamaksa on edennyt fibroosiin, alkoholia ei suositella lainkaan. Vähäinenkin käyttö voi kiihdyttää ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin etenemistä kohti kirroosia.

Rasvamaksa ei siedä alkoholia

Alkoholin käytössä rasvamaksatautia sairastavan tulisi olla varovainen. Mikäli rasvamaksa on alkoholin aiheuttama, korkki on syytä sulkea kokonaan. Ei-alkoholiperäisessä rasvamaksassa maksan kunto ratkaisee, missä määrin alkoholia voi käyttää.

– Jos rasvamaksa on edennyt fibroosiin, alkoholia ei suositella lainkaan. Vähäinenkin käyttö voi kiihdyttää ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin etenemistä kohti kirroosia, Fredrik Åberg sanoo.

Tavallisimmin maksakirroosi liittyy alkoholiperäiseen rasvamaksaan, mutta myös muutamalle prosentille ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa sairastavista kehittyy kirroosi. Maksakirroosi on miehillä yleisempi kuin naisilla, mutta naiset sairastuvat siihen miehiä helpommin.

– Kannattaa huomioida, että sama määrä alkoholia on ylipainoisen maksalle haitallisempaa kuin hoikan maksalle. Suomalaisen tutkimuksen perusteella on päätelty, että yksi tuoppi olutta on vyötärölihavan maksalle yhtä haitallista kuin neljä tuoppia normaalipainoiselle. Jos ei käytä lainkaan alkoholia, rasvamaksa etenee yleensä hitaasti.

Myös tupakalla on haitallisia vaikutuksia maksaan ja rasvamaksataudin kulkuun. Siksi – ja toki monien muidenkin terveyssyiden takia – tupakointi kannattaa ehdottomasti lopettaa. Koskaan ei ole liian myöhäistä.

Sama koskee painon pudottamista. Ravitsemussuositukset ovat rasvamaksatautia sairastaville ovat samat kuin muillekin. Ydinasioita ovat kovan rasvan korvaaminen pehmeällä sekä ylimääräisten hiilihydraattien, sokeristen juomien ja makeisten välttäminen. Sopiva vauhti painonpudotuksessa on 1–2 kiloa kuukaudessa.

– Jo viiden prosentin painonlasku vähentää selvästi rasvan määrää maksassa. Jos rasvamaksa on edennyt steatohepatiittiin tai fibroosiin, pudotuksen on oltava isompi, jotta maksa korjaantuisi edes osittain, Fredrik Åberg sanoo.

Rasvamaksan hoidossa liikunnasta on iso hyöty

Liikunnan lisäämisestäkin on selkeää hyötyä. Se tukee painonhallintaa, mutta toimii yksinkin, vaikkei laihtuisi lainkaan. Sekä kestävyys- että voimaharjoittelu vähentävät maksan rasvoittumista, sillä ne vaikuttavat aineenvaihduntaan myönteisesti. Kaikkein tehokkain keino vähentää rasvan määrää maksassa ovat laihduttaminen ja liikunta yhdessä.

– Pelkkä rasvamaksa on ennusteeltaan hyvä: se voi parantua elintapamuutoksilla täysin. Myös fibroosin eteneminen pysähtyy niiden ansiosta, ja se voi joskus vähän vähentyäkin, Fredrik Åberg sanoo.

Elintapamuutosten lisäksi on tärkeää hoitaa hyvin mahdolliset muut sairaudet, kuten tyypin 2 diabetes ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt. Myös laihdutusta voidaan tarvittaessa tukea lääkkeillä. Viimeinen vaihtoehto on lihavuusleikkaus, jos muu laihdutushoito ei auta. Liitännäissairaudet puoltavat leikkausta.

– Rasvamaksaan itseensä ei toistaiseksi ole lääkehoitoa. Meneillään on kuitenkin paljon lääketutkimuksia, joista on saatu alustavasti lupaavia tuloksia. On todennäköistä, että rasvamaksan hoitoon saadaan toimiva lääke jo lähivuosina, Fredrik Åberg sanoo.

Asiantuntija: gastroenterologian erikoislääkäri, dosentti Fredrik Åberg, HUS Vatsakeskus|