Probiootit ovat tunnettuja monista terveysvaikutuksista. Ne vaikuttavat suoliston hyvinvointiin ja sitä kautta lukemattomiin asioihin ruoansulatusjärjestelmän toiminnasta allergioihin, painonhallintaan ja jopa mielialaan. Iso osa vastustuskyvystämme erilaisia taudinaiheuttajia vastaan sijaitsee suolistossa. Monet vaivat on tutkimuksissa yhdistetty matala-asteiseen tulehdukseen, jota voi estää muun muassa suoliston hyvinvoinnilla.

Mikrobiologian professorin Per Sariksen mukaan suoliston hyvinvoinnin ja monien sairauksien välillä löydetään tutkimuksissa yhä enemmän yhteyksiä.

–Yksi suuri joukko ovat autoimmuunitaudit, mutta linkki nähdään myös esimerkiksi liikalihavuuteen, autismiin ja masennukseen, Saris kertoi Aamulehdessä.

Käytännössä probiootit ovat ruoansulatusjärjestelmässämme eläviä "hyviä" bakteereita. Probioottien salaisuus on, että ne pitävät suolistossa yllä hyvää mikrobilajistoa ja hillitsevät haitallisten bakteerien kasvua. Probiootteja ja kuitupitoista ruokaa yhdistelemällä voikin välttyä monilta ruoansulatusvaivoilta.

Tunnetuimpia probiootteja ovat maitohappobakteerit eli laktobasillit ja bifidobakteerit. Niitä voi syödä myös purkista, mutta ruoan mukana voi saada esimerkiksi kuituja ja muita hyviä asioita probioottien lisäksi.

Nämä ruoat ovat erityisen probioottipitoisia.

Hapatetut eli käymisteitse valmistetut ruoat ovat hyviä maitohappobakteerien lähteitä. Korealaisesta keittiöstä tuttu kimchi valmistetaan hapatetusta kaalista ja retikasta. Se voi auttaa balansoimaan suoliston mikroflooran, helpottaa sekä ripulia että ummetusta ja vahvistaa immuunipuolustusta. Kaiken lisäksi siitä saa C-vitamiinia ja kuitua.

Jugurtin maitohappobakteerit taistelevat huonoja bakteereja vastaan. Jugurttia valitessa kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota esimerkiksi sen sokeripitoisuuteen.

Hapatuksessa bakteerit muuttavat sokereita maitohapoksi. Lopputuloksena syntynyt hapankaali tekee suolistosta löytyvien huonojen bakteerien elämän tukalaksi. Vain vähän kaloreita sisältävä hapankaali on melkoista terveysruokaa, sillä se on myös hyvä A-, C- ja K-vitamiinien sekä kuidun lähde.

Suolakurkuissa on paljon natriumia, mutta siihen sen huonot puolet loppuvatkin. Niistä saa nimittäin probiootteja, kuitua ja A- ja K-vitamiineja, eikä niissä ole juurikaan rasvaa tai kaloreita.

Niitä kannattaa kuitenkin natriumin vuoksi syödä kohtuudella.

Suomessa jopa trendijuomaksi noussut kombutsa (kuvassa) tai volgansienitee on hapanta teetä, joka valmistetaan volgansienestä käymisteitse. Siinä on probioottien ohella B-vitamiinia, mutta myös varsin paljon sokeria. Sen terveyshyötyjä ei ole tutkittu, mutta juoman säännölliset käyttäjät vannovat sen muun muassa parantavan unta ja edistävän maksan toimintaa.

Fermentoiduista soijapavuista valmistettu tempe sisältää paljon proteiinia, minkä lisäksi se voi alentaa huonoa kolesterolia. Sillä voi vaikka korvata aterialla lihan proteiininlähteenä. Suomessa tempeä valmistetaan myös vaikkapa herneestä, härkäpavusta ja sinilupiinista.

Misotahna valmistetaan hapatetuista soijapavuista, ja sitä käytetään ennen kaikkea miso-keitossa. Muiden soijaruokien tapaan misossa on esimerkiksi kuparia, mangaania ja sinkkiä. Lisäksi siinä on antioksidantteja ja tulehdusta hillitseviä aineita. Mison uskotaan vähentävän esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Hapatettu maitojuoma kefiiri sisältää kalsiumia ja proteiinia. Käymisteitse elävien bakteerien avulla valmistetun juoman on tutkimuksessa todettu mahdollisesti suojaavan allergioilta.

Lähteet: Men's Health, Ruokatieto, Kauneus ja terveys, Apu, Kotiliesi, Aamulehti