Elämme kissavideoiden ja airfryerin puristuksissa – Olisiko yksinkertainen elämä onnellisempaa?
”Keskity kahteen tai kolmeen asiaan äläkä sataan tai tuhanteen”, opetti Henry David Thoreau jo 150 vuotta sitten. Miten saavuttaa yksinkertaisemman elämän tuoma onni meidän ajassamme, pohtii filosofi Pekka Sauri.
Haluatko mieluummin kuunnella jutun? Tästä se käy.
Arvoisa lukijani ja kanssaetsijäni,
Kokemus on varmasti monelle tuttu: elämässä on liikaa kaikkea, ja lisää tulee koko ajan. Elämä on liian monimutkaista. Elämää pitäisi jotenkin yksinkertaistaa, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Sekään ei ole niin yksinkertaista.
Yksinkertaisemman elämän varhainen julistaja oli amerikkalainen Henry David Thoreau, joka vetäytyi 1800-luvun puolivälissä kahdeksi vuodeksi vaatimattomaan majaan Yhdysvaltain itärannikon Walden-järven rantaan. Siellä hän kirjoitti klassikkokirjansa Elämää metsässä.
”Yksityiskohdat pirstovat elämämme”, Thoreau opetti lähes kaksisataa vuotta sitten. Hän kirjoitti: ”Yksinkertaista, yksinkertaista, yksinkertaista! Keskity kahteen tai kolmeen asiaan äläkä sataan tai tuhanteen; miljoonan sijasta laske puoleen tusinaan ja pidä tilisi peukalonkynnelläsi.”
En ole löytänyt historiankirjoista tietoa siitä, kuinka onnellinen Thoreau itse oli, mutta se on toinen asia.
Ennen kuin jatkan, on varmasti syytä määritellä onnellisuus.
En tässä tarkastele onnellisuutta mielihyvän humahduksena saati hurmiotilana. Sellaistakin onnea voi olla olemassa, mutta se on oma lukunsa, ja palaan siihen jossakin tämän sarjan myöhemmässä kirjeessä.
Tässä yhteydessä tarkoitan onnellisuudella yksinkertaisesti mielenrauhaa – vapautta ahdistuksesta, lohduttomuudesta tai masennuksesta.
Mielenrauhan arvon huomaa erityisesti silloin, kun vapautuu jostakin pitkään mieltä painaneesta asiasta. Tasaisessa arjessa mielenrauhaa ei välttämättä tule ajatelleeksi.
Elämän liika monimutkaisuus ja pirstaleisuus ovat uhka mielenrauhalle. Vauraassa yhteiskunnassa niitä on tarjolla koko ajan enemmän.
Jottei olisi yhtään liian helppoa, monimutkaisuutta ja pirstaleisuutta on niin aineellista kuin aineetonta.
Katsotaan ensin aineellista puolta.
”Jonkin verran saattaa tietysti kaihertaa takaraivossa se leipäkone, jolla tein joskus leipää kaksi kertaa ja jonka työnsin sen jälkeen airfryerin taakse.”
Samalla kun sivilisaatiomme on edistynyt, se on tuottanut ulottuvillemme yhä uusia aineellisia tarvikkeita ja hyödykkeitä. Sanat ”tarvike” ja ”hyödyke” ovat salakavalia: ne ohjaavat ajattelemaan, että teollisuuden aikaansaamat tuotteet ovat itsestään selvästi tarpeellisia ja hyödyllisiä. Uudet tarvikkeet ja hyödykkeet ovat myös aina tarpeellisempia ja hyödyllisempiä kuin vanhat, ja meidän kannattaa tietenkin vaihtaa vanhat laitteet uusiin heti, kun seuraavat mallit ilmestyvät markkinoille.
Aineellinen yltäkylläisyys on tietysti ristiriitainen asia, koska planeetan rajat ovat nopeasti tulleet vastaan ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on lämmittänyt ilmakehän kriittiselle rajalle. Aineellista kulutusta pitäisi kaiken järjen mukaan vähentää.
Mutta viisas ihminen on niin viisas, että uudet tarvikkeet ja hyödykkeet ovat toki myös entistä energiatehokkaampia ja niiden valmistuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja, jotta voisimme ostaa niitä paremmalla omallatunnolla. Ensi vuoden malli on vieläkin energiatehokkaampi ja ekologisesti kestävämpi, ja meidän täytyy – luonnollisesti – vaihtaa viime vuoden malli siihen.
Jonkin verran saattaa tietysti kaihertaa takaraivossa se leipäkone, jolla tein joskus leipää kaksi kertaa ja jonka työnsin sen jälkeen keittiön alakaapin perälle airfryerin taakse.
Tarvike on tarpeellinen vain, jos sille on tarvetta. Hyödyke on hyödyllinen vain, jos siitä on hyötyä. Tarve ja hyöty riippuu siitä, auttaako tarvike tai hyödyke jonkin tavoitteen saavuttamisessa. Ellei auta, se ei ole tarvike eikä hyödyke.
Siksi kannattaa olla tarkkana elämän tavoitteiden ja päämäärien kanssa. Välineet muuttuvat niin helposti päämääriksi. Päämäärät hautautuvat välineiden alle. Tätä tapahtuu alituisesti niin yksittäisen ihmisen elämässä kuin koko yhteiskunnassakin. Lyhyt aikaväli voittaa pitkän heti kun silmä välttää. Miksi lykätä tyydytystä ja mielihyvää tuonnemmaksi, kun voin saada sen nyt heti?
”Informaatiovirrasta puuttuu yksi ja sen mukana kaikki: merkitys.”
Aineellinen monimutkaisuus ja pirstaleisuus kaikkine hienoine vekottimineen on kuitenkin vielä aika helposti ymmärrettävissä. Sen sijaan aineeton monimutkaisuus ja pirstaleisuus on vaikeammin havaittavissa, ja sen merkitys mielenrauhan kannalta on digitalisoituvassa maailmassa yhä olennaisempi.
Älylaitteet puskevat tietoisuuteemme alituista informaatiovirtaa, johon on kovin helppo jäädä koukkuun. En tietenkään myönnä, että itse olisin tästä informaatiovirrasta mitenkään riippuvainen, mutta niinpä vain kaivan puhelimen taskustani heti, kun jokin tehtävä ei vaadi keskittymistäni, ja vaikka vaatisikin.
Jatkuva informaatiovirta täyttää tajuntani. Tietysti se saattaa työntää tietoisuuteeni lisää ikäviä ja epämiellyttäviä ajatuksia – sotaa, energiakriisiä, inflaatiota ja mitä nyt onkin – mutta onneksi voin aina vaihtaa ne hauskoihin kissavideoihin. Tarjontaa nimittäin riittää, ja uusia sovelluksia ilmestyy joka päivä. Ja ellen lataa uutta sovellusta, saatan pudota kyydistä ja keskustelusta. Se olisi noloa.
Markkinoille tulee koko ajan myös uusia elämänhallinnan tarvikkeita ja hyödykkeitä. Tänä vuonna on muodissa tämä mielen hyvinvoinnin koulukunta ja ensi vuonna jokin uusi ja vielä parempi mindfulness-harjoitus. Jos tämä selfhelp-opas ei auta, voit aina hankkia seuraavan, joka onkin nyt erikoistarjouksessa.
Ihmisen on tietysti hyvä pysytellä ajan tasalla ja tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Mutta informaatiovirrasta puuttuu yksi ja sen mukana kaikki: merkitys. Tiedon pirstaleet eivät luo merkitystä eivätkä tarkoitusta vaan päinvastoin hämärtävät ne pois näkyvistä.
Kuitenkin merkitys ja tarkoitus ovat se, minkä varaan mielenrauha ja viime kädessä onni rakentuvat. Ilman merkitystä ja tarkoitusta elämä on merkityksetöntä ja tarkoituksetonta.
Teknologian idea on vapauttaa ihminen työn raskaan raadannasta ja antaa parempia mahdollisuuksia hyvään elämään.
Pois se minusta, että yrittäisin määritellä kenenkään toisen puolesta, mitä hyvän elämän pitäisi olla. Jokainen määrittelee itse, mikä on elämän merkitys ja tarkoitus. Mutta tärkeää varmasti on, että elämällä on jokin merkitys ja tarkoitus, jota kohti pyrkiä.
Tämän merkityksen ja tarkoituksen löytämistä todennäköisesti edesauttaa, jos sitä voi etsiä yhdessä lähimmäisen tai lähimmäisten kanssa. Tavallisesti käy ilmi, että muillakin ihmisillä on ollut elämässään samankaltaisia kokemuksia – niin ahdistavia kuin iloisiakin. Se on huojentavaa ja tekee elämästä yksinkertaisempaa. En ole enää yksin.
Tärkeiden päämäärien tavoittelu on helpompaa yhdessä toisten kanssa kuin yksinäisenä sankarina.
”Aika ajoin kannattaa miettiä ja kirjoittaa vaikka paperille, mitä pitää elämässään tärkeänä.”
Kyllä: yksinkertaisempi elämä on onnellisempaa kuin monimutkainen – tai ainakin se antaa todennäköisesti paremmat edellytykset mielenrauhalle.
Elämän yksinkertaistaminen lähtee tärkeiden ja arvokkaiden päämäärien, elämän merkitysten ja tarkoitusten kirkastamisesta. Aika ajoin kannattaa miettiä ja kirjoittaa vaikka paperille, mitä pitää elämässään tärkeänä ja mitä päämäärää kohti pyrkii. Kun päämäärä on selvillä, voi käydä etsimään parhaita keinoja ja välineitä sen saavuttamiseen.
Päämäärän saavuttamista edistävät tarvikkeet ja hyödykkeet ovat silloin tarpeellisia ja hyödyllisiä, ja tarpeettomat ja hyödyttömät härpäkkeet ovat tarpeettomia ja hyödyttömiä härpäkkeitä. Niin aineelliset kuin aineettomatkin.
Kansainväliset tutkimukset tietävät kertoa, että Suomi on maapallon onnistuneimpia ja onnellisimpia yhteiskuntia. Mutta täälläkin kannattaa olla tarkkana siitä, etteivät elämän yksinkertaiset päämäärät tallaudu monimutkaisten välineiden alle ja ettei merkitys – se mikä meille lopulta on tärkeätä – huku hallitsemattomaan informaatiovirtaan ja tiedon pirstaleisiin.
Tämä teksti on osa 12 kirjeen sarjaa, jossa filosofian tohtori Pekka Sauri pohtii, miten ihminen voi olla onnellinen. Voit myös kuunnella kirjeen.
Haluatko kuulla lisää Pekka Saurin ajatuksia elämästä? Kuuntele Pekka Saurin Lohdullinen teoria elämästä -podcast.
