Apu

Essoten elintapavalmennus kerää kiitosta Etelä-Savossa – painonpudotuksen myötä kolotuksista eroon päässyt Marjaana on yksi onnistujista

Essoten elintapavalmennus kerää kiitosta Etelä-Savossa – painonpudotuksen myötä kolotuksista eroon päässyt Marjaana on yksi onnistujista
Etelä-Savossa ohjataan menestyksekkäästi ihmisiä kohti terveellisempiä elintapoja. Valtakunnallisesti palkittua mallia tarvittaisiin kaikkialla Suomessa.
Julkaistu: 31.5.2022

Mikkeliläiselle Marjaana Marttiselle, 69, tapahtui elämän varrella se, mikä monelle muullekin. Hän huolehti kaikesta muusta paitsi itsestään.

– Milloin menivät lapset edelle, milloin työ ja opiskelut, Marttinen kuvailee elämänsä kiireisimpiä vuosia.

Esimerkiksi työ koulukodissa kuormitti etenkin silloin, kun Marttinen matkusti perheterapeuttina eri puolille Suomea tapaamaan sijoitettujen lasten vanhempia. Hän söi epäsäännöllisesti, koska tapaamiset sovittiin vanhempien aikataulujen mukaan. Tarjonta huoltoasemilla ei ollut siihen aikaan kovin terveellistä.

Marttinen oli kilpaillut nuorena pikajuoksussa ja harrastanut liikuntaa monipuolisesti, mutta vuosien kuluessa into oli hiipunut.

– Kun tulin töistä kotiin, tuntui, etten jaksa mitään.

Eläkkeelle päästyään Marttinen ensin nukkui kolme kuukautta. Vähitellen hän alkoi nauttia elämästä, johon kuului osa-aikatyö Mikkelin Teatterissa.

Marttinen kiinnostui, kun työpaikan tyky-päivänä esiteltiin Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän Essoten elintapaohjausta. Se on 18–65-vuotiaille suunnattu matalan kynnyksen maksuton palvelu, jonka tavoitteena on henkilökohtaisen ohjauksen avulla auttaa asiakasta parantamaan elintapojaan ja vähentää siten riskiä sairastua.

Marttinen oli yli-ikäinen, mutta hän päätti silti kysäistä, pääsisikö mukaan. Hänellä oli ylipainoa, selkävaivoja ja huoli siitä, miten terveyden ja toimintakyvyn käy, jos passiivinen elämä jatkuu.

Marjaana Marttinen tuntee itsensä nykyään terveeksi ja energiseksi. Tilanne oli toinen pari vuotta sitten.

Marttisen elintapaohjaus alkoi maaliskuussa 2020. Viimeinen tapaaminen on pian edessä.

Marttinen on laihtunut 12 kiloa ja kadottanut vyötäröltä 19 senttiä, mutta oleellisempaa on, että pitkästä aikaa missään ei kolota. Marttinen nauttii taas liikunnasta kaipaamatta päiväunia.

"Elämään on tullut pirteyttä, ja jaksan paremmin."
Marjaana Marttinen

Tieto ei riitä, tarvitaan myös toimintaa

Essoten elintapaohjauksessa Marttinen saavutti sen, mistä Suomessa haaveilevat niin kansalaiset kuin terveydenhuoltojärjestelmästä vastaavat ammattilaiset. Tunnustuksena hyvästä toimintatavasta Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Essotelle valtakunnallisen Liikkuvat-palkinnon. Samanlaista ennaltaehkäisevää, oikeasti vaikuttavaa toimintaa halutaan juurruttaa kaikkialle Suomeen.

Se on monimutkaisempaa kuin voisi kuvitella.

Marjaana Marttinen ei hukannut liikunnan iloa eikä syönyt liikaa sen takia, etteikö hän olisi tiennyt, miten pitäisi toimia. Tiedon puutteesta ei ole kyse muillakaan.

– Kaikki suomalaiset tietävät esimerkiksi sen, että pitää liikkua ja syödä kasviksia, Essoten perusterveydenhuollon palvelualuejohtaja Mika Perttu sanoo.

Ihmisillä siis on tarpeeksi tietoa, mutta he eivät toimi sen mukaan. Se johtuu siitä, että päätöksiin vaikuttaa muun muassa se, minkälaista oma elämä käytännössä on ja miltä se tuntuu. Oli Marttinenkin saanut aikanaan työterveyslääkäriltä kehotuksen “syödä jotakin iltapäivisin”. Yksittäinen neuvo vain ärsytti stressaavaa matkatyötä tekevää.

– Helppoahan se on siellä sanoa, että syö jotakin, Marttinen puuskahtaa.

Maija Laukniemi kannusti Marjaana Marttista mieleisiin muutoksiin. Marttinen alkoi kävellä metsässä. Samalla hän opetteli kuuntelemaan äänikirjoja.

Eri puolilla Suomea perusterveydenhuollon tehtävissä työskennellyt Perttu myöntää, että juuri tuo on yleinen ongelma. Lääkäreillä ja sairaanhoitajilla on kyllä halua ja kykyä ohjata potilaita terveellisempiin elintapoihin, mutta käytännössä perusvastaanottoaika on väärä aika ja paikka ohjaamiselle.

– Tosiasia on, että siinä tilanteessa ei ole aikaa kartoittaa ihmisen elintapoja. Ohjaus voi myös helposti olla syyllistävää. Lääkäri voi sanoa, että jos et lopeta polttamista, saat keuhkosyövän, Perttu selittää.

Asiakkaan kuuntelemiseen varataan aikaa

Essotessa elintapaohjaus on ollut perusterveydenhuollon pysyvä palvelu jo yli kolme vuotta. Idea on, että ammattilaisella on oikeasti aikaa kuunnella asiakkaan omia toiveita ja ymmärtää hänen elämäntilannettaan. Asiakasta ei syyllistetä, tentata eikä pelotella.

Elintapaohjauksen koordinaattorin, Marttisen ohjaajana toimineen Maija Laukniemen mukaan kyse on ennen kaikkea asiakkaan ajattelun ja käyttäytymisen muuttamisesta. Siihen tarvitaan turvallisuudentunnetta.

– Tärkeintä on, että syntyy luottamus. Ilman sitä ei kovin pitkälle päästä, Laukniemi sanoo.

Marttinen on aina tavannut ohjaajaansa mielellään. Häneen vetosi Laukniemen rentous ja aitous. Ohjaajasta on tullut muutoksessa tärkeä tuki, rinnalla kulkija.

– Nauru jäi mieleen. Hänellä oli mukava, kansantajuinen tapa käsitellä näitä asioita. Hienon diipadaapan sijasta puhuttiin perusasioista, Marttinen kehuu.

Maija Laukniemi toivoo elintapaohjaukseen lisää eri alojen ammattilaisia kuten psykologia.

Elintapaohjauksessa ei ole kyse televisiosta tutusta, rajusta muutaman kuukauden puristuksesta. Elintapoja lähdetään muuttamaan pienin keinoin ja niin, että ohjaus antaa koko ajan enemmän kuin ottaa. Marttinen esimerkiksi sopi Laukniemen kanssa liikkuvansa joka päivä puoli tuntia ja syövänsä ruokaa vain yhden annoksen kerralla.

Tavoitteet kuulostavat helpoilta ja sellaisilta, että ne voisi keksiä itse. Marttinen ei silti usko, että hän olisi omin voimin noudattanut niitä.

– On erilaista, kun siitä tekee sopimuksen toisen kanssa.

Käynnit perusterveydenhuollossa vähenevät

Essotessa elintapaohjaus on nivottu osaksi perusterveydenhuollon palveluita. Lääkärit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit ja työterveys suosittelevat palvelua asiakkaille, joiden ajattelevat hyötyvän siitä.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on ehkäistä ja viivästyttää erityisesti kakkostyypin diabeteksen puhkeamista. Samalla saadaan vähenemään myös tuki- ja liikuntaelinvaivoja, sydän- ja verisuonitauteja ja mielenterveysongelmia. Vaikutukset ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti valtavia.

– On erilaisia tapoja mitata ja laskea ennaltaehkäisyn vaikutusta, mutta jos myös välilliset vaikutukset lasketaan mukaan, kyse on valtakunnallisesti miljardeista, Essoten perusterveydenhuollon palvelualuejohtaja Perttu arvioi.

Ennaltaehkäisevän työn merkitys tiedetään, mutta silti Essoten luoma malli on ensimmäisiä Suomessa. Pertun mukaan perusterveydenhuollon niukat resurssit on ohjattu niihin palveluihin, joista ei voi säästää. Ennaltaehkäisystä on helppo nipistää siksikin, että sen vaikutus ei näy heti.

– Säästö ei tule yhdellä vaalikaudella, Perttu napauttaa.

Essotessa elintapaohjauksessa on kolmen vuoden aikana ollut parisataa asiakasta. Kun heidän terveytensä ja jaksamisensa kohenee, käynnit varsinaisessa perusterveydenhuollossa vähenevät, ja paine tulevien vuosien kalliiseen erikoissairaanhoitoon laskee.

Essotessa elintapaohjauksen merkitykseen uskotaan niin paljon, että siihen on ohjattu tänä keväänä perusterveydenhuollosta lisää hoitajien ja lääkärin työaikaa.

Kun yksi ihminen muuttuu, tapahtuu muutosta muissakin

Elintapaohjaus tekee yhteistyötä Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulun, Etelä- Savon Liikunnan ja Mikkelin kaupungin kanssa. Jälkimmäisen kanssa toteutetaan esimerkiksi liikuntaryhmiä.

Koordinaattori Laukniemi toivoo, että Essoten elintapaohjaukseen saadaan lisää eri alojen ammattilaisia, esimerkiksi ravitsemusterapeutti ja psykologi.

– Meidän on huolehdittava, että laatu säilyy. Jos ohjaus on liian pinnallista, se ei ole niin vaikuttavaa.

Elintapaohjauksessa keskeistä on ammattilaisen ja asiakkaan suhde. Marttinen piti Laukniemen iloisesta ja selkeästä tavasta lähestyä asioita.

Essoten elintapaohjauksen vaikuttavuutta on tutkinut Mikkelissä toimiva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK. Alustavien tulosten mukaan elintapaohjaus vähentää kiputuntemuksia, edistää sosiaalista toimintakykyä ja lisää liikunnan suunnitelmallisuutta. Tuloksia elintapaohjauksen vaikutuksesta siihen osallistuneiden ihmisten verensokeriin saadaan myöhemmin.

Palvelualuejohtaja Mika Pertun mielestä pitäisi paitsi satsata ennaltaehkäisyyn myös oppia mittaamaan, mitä siitä seuraa. Pelkkä ennaltaehkäisy itsessään ei paranna elämää eikä säästä rahaa.

Perttu toivoo, että tarkempien tulosten saaminen Essoten elintapaohjauksesta auttaa laajentamaan mallia valtakunnalliseksi ja että vastaava matalan kynnyksen palvelu tulisi myös päihde- ja mielenterveyspuolelle.

Olennaista on mitata ja arvostaa yksittäisen ihmisen kokemusta. Marjaana Marttinen ei ole vain numero tilastoissa, vaan ihminen, joka elintapaohjauksen ansiosta nauttii elämästään enemmän kuin vuosiin. Tavoitteet ovat olleet koko ajan niin pieniä, että ohjelmaa on ollut helppo noudattaa.

– Vaikeita aikoja ei ole tullut. Olen löytänyt uudelleen liikunnan ilon.

Kun yksi ihminen muuttuu, se muuttaa muitakin. Nyt elintapaohjauksessa on aloittanut Marttisen puoliso, ja puolison työkaverikin on kiinnostunut.

Kommentoi »