Kiristääkö vanne otsalla? Viisi vinkkiä: Näin pääset eroon jännityspäänsärystä

1. Ota särkylääkkeitä maltillisesti

Jännityspäänsärky on yleistä. Tutkimusten mukaan sitä esiintyy noin 30–70 prosentilla väestöstä. Ajatellaan, että sen taustalla on niska-hartiaseudun lihasten jännitystila, mutta pitkäkestoisessa säryssä myös keskushermoston kivunaistimusjärjestelmä herkistyy. Lisäksi toisilla lihakset jännittyvät tavallista herkemmin.

Kroonisesta jännityspäänsärystä kärsii noin kolme prosenttia väestöstä. Silloin päätä särkee yli puolet kuukauden päivistä. Samalla ihmisellä voi olla useita päänsärkytyyppejä. Ei ole poikkeuksellista, että esimerkiksi migreeni ja jännityspäänsärky iskevät yhtä aikaa.

Jännityspäänsärky on luonteeltaan yleensä hieman migreeniä lievempää. Se on tavallisesti tasaista, useimmiten molemminpuolista, pantamaista ja vannemaista särkyä, joka paikantuu usein takaraivolle ja ohimoille. Siihen ei liity pahoinvointia eikä ainakaan voimakasta aistiyliherkkyyttä, kuten valonarkuutta tai ääniyliherkkyyttä. Ihminen pystyy yleensä jatkamaan askareitaan, tosin puoliteholla. Toistuva päänsärky verottaa toimintakykyä enemmän. Jännityspäänsärky saattaa talttua, kun lähtee kävelylle. Sen sijaan migreenissä ei todellakaan tee mieli reippailemaan vaan lepäämään pimeään huoneeseen.

Jos päänsärky pahenee ja jatkuu, kipulääkkeitä tulee napsittua herkästi liikaa. Tällöin voi saada myös särkylääkepäänsäryn. Tulehduskipulääkkeet voivat ärsyttää myös vatsaa ja lisätä verenvuotoa vatsan limakalvoilla. Jännityspäänsärkyä saa toki hoitaa parasetamolilla ja tulehduskipulääkkeillä, mutta niitä pitäisi ottaa enintään 14 päivänä kuukaudessa. Jos tarvitsee lisäksi migreenin täsmälääkkeitä tai vahvempia kipulääkkeitä, käyttöpäiviä saisi olla alle kymmenen kuukaudessa.

Särkylääkepäänsäryn mekanismia ei täysin tunneta, mutta siihen liittyy jonkinlaista kipujärjestelmän virittymistä. Tilanne yleensä helpottaa, kun lopettaa lääkityksen tai ainakin vähentää sitä.

2. Vaali unirytmiä

Varsinkin vaikeaan päänsärkyyn liittyy melko usein uniongelmia. On kuitenkin hankala sanoa, kumpi seuraa kumpaa. Iltaisin kannattaa välttää ruudun tuijottamista ja piristäviä juomia, kuten kahvia, jos tietää kofeiinin heikentävän unta. Joitakin voi auttaa kuppi rauhoittavaa yrttiteetä. Nukahtaminen on helpompaa, jos makuuhuone on viileähkö. Jos nukkumisessa on paljon ongelmia, lääkäri voi harkita tueksi lääkehoitoa.

3. Pidä taukoja

Psyykkinen jännittyneisyys kulkee usein käsikkäin jännityspäänsäryn kanssa. Myös staattiset ja huonot työasennot sekä narskuttelu voivat saada lihakset jännittyneiksi ja kipeiksi. Pää saattaa kipeytyä myös, jos joutuu siristelemään silmiään näköongelmien vuoksi.

On tärkeää muistaa tauottaa työtä ja nousta vaikka hetkeksi jaloittelemaan tai pyöritellä hartioita. Osa hyötyy hieronnasta, akupunktiosta tai fysioterapiasta. Joku voi kokea lämpimän kauratyynyn tai lämpötyynyn helpottavan oloa ja rentouttavan lihaksia.

4. Jos päätä jomottaa usein, mene lääkäriin

Jos särky on erilaista kuin aiemmin tai pahenee ponnistaessa, kannattaa mennä lääkäriin. Samalla selviää, onko kyse jännityspäänsärystä vai jostain muuta. Lääkäriin kannattaa suunnata silloinkin, jos kotikonstit eivät tepsi, särky piinaa usein tai kipulääkkeitä kuluu runsaasti.

Lääkärin kanssa voi pohtia, kannattaisiko kokeilla estolääkitystä joksikin aikaa. Parhaiten tunnettu ja käytetyin jännityspäänsäryn estolääke on kipua lievittävä mielialalääke amitriptyliini. Iltaisin otettava lääke voi tukea unta, mutta myös vähän väsyttää. Monia se auttaa melko hyvin lääkkeettömien keinojen ohella. Usein sitä käytetään muutama kuukausi, tarvittaessa pidempäänkin.

5. Vietä säännöllistä elämää

Arjen kiireessä unohtuvat usein elämän perusasiat, kuten säännölliset ateriat ja liikunta sekä päivän kuormituksesta palautuminen. Voimakas treenaaminen kuntosalilla isoilla painoilla ei välttämättä tee hyvää jännityspäänsärystä kärsivälle, vaan lempeämmät liikuntamuodot voivat sopia paremmin. Tärkeintä on, että liikunta tuntuu mielekkäältä.

Asiantuntija: LL, neurologiaan erikoistuva lääkäri Laura Mustonen, HUS