Apu

Avun pääkirjoitus: Oppivelvollisuuden pidentäminen voi olla isompi asia kuin liittyminen Natoon

Avun pääkirjoitus: Oppivelvollisuuden pidentäminen voi olla isompi asia kuin liittyminen Natoon
Nykyinen hallitus vei Suomen vauhdilla Natoon. Veikkaan, että niin olisi tehnyt tässä tilanteessa mikä tahansa hallitus. Myös pandemia olisi hoitunut tavalla tai toisella. Mitkä sitten ovat tämän hallituksen ansioita? kirjoittaa vastaava päätoimittaja Iina Artima-Kyrki.
Julkaistu: 26.9.2022

Nykyinen hallitus teki historiaa ja vei Suomen Natoon. Sitä ennen se joutui johtamaan maata kahden vuoden ajan aivan poikkeuksellisessa tilanteessa koronapandemian takia. Siitäkin selvittiin.

Varsinkin Naton kohdalla toiminta oli harvinaisen ripeää. Sen enempää ei kannata käsiä taputtaa. Väitän, että mikä tahansa hallitus olisi käärinyt ripeästi hihat ja kääntänyt raiteet kohti Natoa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sen verran vahvaa puolustusliiton kannatus on läpi kansan ja päättäjien. Myös pandemia oli tilanne, joka pakotti toimiin. Ja olisi pakottanut minkä tahansa hallituksen. Eli ei hurraahuutoja siitäkään hyvästä.

Oppivelvollisuusuudistus on vasta alussa, mutta sillä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia nuorten eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen myöhemmin elämässä.
Iina Artima-Kyrki, vastaava päätoimittaja

Elämme historiallisia aikoja, mutta se ei välttämättä tee hallituksen toimista historiallisia. Eikä välttämättä sekään enää automaattisesti, että Suomi on nykyhallituksen aikana velkaantunut historiallista vauhtia. Sen sijaan dramaattisen aikojen keskellä niinkin epädramaattinen asia kuin maksuttoman oppivelvollisuuden laajentaminen 18 vuoteen voi olla mullistava. Oppivelvollisuusuudistus on vasta alussa, mutta sillä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia nuorten eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen myöhemmin elämässä.

Päätökset ja valinnat toisen asteen koulutuksesta tehdään monen kannalta hyvin herkässä iässä. Jo nyt on nähtävissä, että maksuttomuus on vaikuttanut niiden opiskelijoiden lukioon hakeutumiseen, joiden kumpikaan vanhempi ei ole korkeakoulutettu, joiden vanhemmista vähintään toinen on työtön ja joiden äidinkieli ei ole suomi eikä ruotsi. Toivottavasti nuo merkit enteilevät hyvää. Mitä vähemmän eriarvoisuutta, sitä parempi Suomi.

1 kommentti