Jokaisella on tietty paino, jossa voi hyvin – Näin tunnistat yksilöllisen ihannepainosi

1. Mitä tarkoittaa yksilöllinen ihannepaino?

Ihannepaino on painoalue, jolla ihminen voi hyvin fyysisesti ja henkisesti. Sitä ei voi mitata pelkällä vaa’an lukemalla eikä painoindeksin normaalipaino ole sen ainoa mittari.

Ihannepaino on sanana hieman hankala, sillä siihen liittyy paljon kulttuurisia odotuksia. Varsinkin naisia arvotetaan yhä usein painon perusteella. Ihannepainoa ei pidä mitata ulkopuolisista odotuksista tai paineista käsin. Kyse on jokaisen omasta hyvinvointipainosta, joka sopii juuri hänelle.

Toisten voi olla helpompi tunnistaa oma ihannepainonsa, sillä heidän painonsa hakeutuu aina luonnollisesti suunnilleen samoihin lukemiin. Toisilla paino on herkempi ympäristötekijöille ja vaihtelee enemmän.

Varmasti ei tiedetä, miksi joidenkin paino pysyy samana. Tiedemaailmassa on kuitenkin vahva hypoteesi. Sitä kutsutaan set point -teoriaksi. Sen mukaan aivot ja hormonit säätelevät toisilla energiankulutusta ja kylläisyyttä niin, että paino pysyy tietyllä tasolla tai palaa herkästi korkeammalle tasolle, teki ihminen suunnilleen mitä vain.

2. Miten sen tunnistaa?

Kun on löytänyt oman ihannepainonsa, elimistö voi hyvin: kropassa tuntuu hyvältä ja ihminen jaksaa, palautuu ja nukkuu kunnolla. Ihannepainon pitää sopia kehon lisäksi mielelle. Jos sen tavoittelusta seuraa valtavaa henkistä painetta, stressiä tai syömishäiriö, kyseessä ei voi olla oma ihannepaino.

Ihannepainon ylläpito ei myöskään vaadi kovaa kamppailua tai dieettejä. Kun on saavuttanut sen, ei ole uupunut ja ylivirittynyt liiasta liikunnasta, vaatimuksista tai kalorien rajoittamisesta.

Joskus sopiva paino voi olla hieman painoindeksin normaalipainon ylä- tai alapuolella. Jos ihminen voi henkisesti paremmin, kun kiloja on muutama enemmän, se voi olla oikea paino.

3. Mitkä terveysmittarit kertovat sopivasta painosta?

Ylipaino on terveysriski, johon liittyy satoja sairauksia. Riskit lisääntyvät, kun ylipaino kasvaa. Pari ylimääräistä kiloa on eri asia kuin parikymmentä. On silti fakta, että terveysriskit nousevat kilojen myötä. Ei voidakaan sanoa, ettei ylipainosta olisi haittaa terveydelle, vaikka ihminen tuntisi voivansa hyvin.

Siksi on hyvä olla selvillä viidestä tärkeästä terveysmittarista. Ne kertovat, kuinka keho voi ja onko kiloista haittaa.

Ensimmäiseksi kannattaa mitata vyötärönympärys, joka on terveyden kannalta parempi mittari kuin vaa’an lukema. Jos vyötärönympärys on suositeltua suurempi, sisäelinten ympärille on usein kertynyt epäterveellistä rasvakudosta. Se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille ja matala-asteiselle tulehdukselle. Terveydelle oivallinen vyötärönympärys on miehillä alle 90 senttiä ja naisilla alle 80 senttiä.

Kuitenkin esimerkiksi vatsalihasten erkauma raskauden jälkeen sekä krooniset suolistovaivat ja turvotus voivat vaikuttaa mittaan ilman, että ne välttämättä kertovat epäterveellisestä sisäelinrasvasta. Tällöin kokonaisvaltainen arvio kehon terveydestä on tärkeä.

Toiseksi on hyvä mittauttaa verensokeri. Ylipaino sekoittaa sokeriaineenvaihduntaa ja lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä huomattavasti: 90 prosenttia tyypin 2 diabeteksista johtuu ylipainosta.

Kolesterolitasot on myös tärkeää selvittää, erityisesti vaarallisen LDL-kolesterolin taso. Korkea kolesteroli lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Tarpeellinen laboratoriotesti on myös maksa-arvo ALAT eli alaniiniaminotransferaasi. Se kertoo maksan tilasta ja voi paljastaa rasvamaksan.

Lopuksi on syytä mitata verenpaine. Ylipaino voi nostaa myös sitä. Mitä suurempi keho on, sitä laajempi on verisuonien verkosto ja sitä enemmän sydän joutuu tekemään töitä.

4. Voiko painoindeksiin luottaa?

Painoindeksi voi olla väärä mittari kertomaan, kuinka ihmisen paino vaikuttaa hänen terveyteensä. Painoindeksi ilmoittaa painon ja pituuden suhteen, mutta ei kerro mitään kehon koostumuksesta.

Lihakset painavat enemmän kuin rasva. Jos treenaa paljon ja kropassa on paljon lihasta, voi olla erittäin hyvässä kunnossa, vaikka olisi painoindeksin mukaan ylipainoinen. Silloin ylimääräisistä kiloista ei tarvitse olla huolissaan.

5. Onko luonnollista, että paino vaihtelee?

On normaalia, että paino vaihtelee pari kolmekin kiloa. Painoa ei kannatakaan mitata kovin usein, etenkin silloin, jos on taipumusta stressata siitä tai on syömishäiriötaustaa.

Naisilla kuukautiskierto vaikuttaa nesteiden kertymiseen. Kuukautisten aikana olo saattaa olla turvonnut. Paino voi nousta myös niitä ennen.

Suoliston sisältö vaikuttaa myös. Jos on syönyt kuitupitoista ruokaa ja ruoansulatus on hidas, paino voi hetkellisesti nousta. Suolakin nostaa painoa, sillä se kerää nestettä kehoon. Siksi ravintolaillallisen jälkeen olo voi tuntua turpealta ja vaa’an lukema nousta.

Hieman yllättävä painon hetkellinen nostaja on kova treeni, joka voi aiheuttaa lihasturvotusta. Stressi ja univajekin saattavat nostaa vaa’an lukemaa, sillä stressihormoni kortisoli vaikuttaa nesteen ja rasvan kertymiseen.

6. Nouseeko paino iän myötä?

Paino nousee useimmilla länsimaalaisilla puolesta kilosta kiloon vuodessa. Se ei ole kuitenkaan väistämätöntä. Yksi syy painonnousuun on, että lihasmassa vähenee iän myötä. Se hidastaa aineenvaihduntaa, sillä lihasmassa kuluttaa energiaa.

Toinen syy ovat vaihdevuosien hormonimuutokset. Naisilla estrogeenin ja miehillä testosteronin väheneminen johtaa rasvakudoksen lisääntymiseen. Tämä ylimääräinen rasva kertyy etenkin vatsan alueelle.

Kolmas syy ovat elintavat. Ikääntyessä liikkuminen usein vähenee ja mukavuudenhalu kasvaa. Jos kulkee joka paikkaan autolla, energiankulutus pienenee ja lihasmassa hupenee.

Asiaan voi siis vaikuttaa itse. Lihaskuntoharjoittelu ei vaadi kuntosalille lähtemistä. Siihen sopii moni muukin liikunta, kuten halkojen hakkaaminen, uiminen, hiihtäminen tai vaikkapa ostoskassien kantaminen.

7. Mikä on itsekurin merkitys?

Yksi suurimpia myyttejä painoon liittyen on, että itsekurilla on ratkaiseva merkitys painonhallinnassa. Todellisuudessa ylipaino ei johdu huonosta itsekurista.

Elämme maailmassa, jossa olemme kuin kaktuksia sademetsässä. Joka puolella on yltäkylläisesti ruokaa, mutta elimistömme on kehittynyt oloissa, jolloin ruoasta oli pulaa. Siksi keho herättää nälän, kun näemme ruokaa.

Nälkää vastaan on hyvin vaikea taistella tahdonvoimalla. Pitkäkestoisia tuloksia painonhallinnassa saa syömällä kunnolla ja terveellisesti, ei nopeilla dieeteillä.

Asiantuntija: painonhallintalääkäri André Heikius, Mehiläinen