Apu

Näin Suomen ilmasto on muuttunut: Etelässä talvi 2,8 astetta ja pohjoisessa 2 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvulla

Näin Suomen ilmasto on muuttunut: Etelässä talvi 2,8 astetta ja pohjoisessa 2 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvulla
Varsinkin Etelä-Suomessa sen huomaa: Suomen talvet ovat muuttuneet mustemmiksi ja märemmiksi.
Julkaistu: 19.1.2021
Suomen talvet eivät ole kuin ennen. Ne ovat alkaneet muistuttaa pitkää marraskuuta, ainakin etelässä.
– Kaikista selvin muutos on, että talvet ovat selvästi leudontuneet, sanoo Jouni Räisänen, meteorologian yliopiston­lehtori Helsingin yliopiston ilmakehä­tieteiden keskuksesta.
Räisänen on tutkinut kasvihuonekaasujen vaikutusta ilmastonmuutokseen 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Sinä aikana yleiskuva on pysynyt samana, ja muutos näkyy selvästi Suomen talvissa.
Havainnollisuuden vuoksi hän ottaa esimerkiksi Helsingin ja Sodankylän säähavaintoasemien mittaustulokset viimeksi kuluneelta kymmeneltä vuodelta: pääkaupunkiseudulla talvet ovat olleet keskimäärin 2,8 astetta ja pohjoisessa noin 2 astetta lämpimämpiä kuin 1900-luvulla keskimäärin. Ilmatieteen laitoksen säätilastojen mukaan lämpötilat ovat nousseet kiihtyvää tahtia kaikilla muillakin ympäri Suomea olevilla mittauspaikkakunnilla.
Etelä-Suomessa terminen talvi on lyhentynyt jo yli kuukaudella verrattuna 1960-lukuun, keskimäärin neljästä kuukaudesta kolmeen. Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi talveksi luetaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pakkasella.

Ennätysleuto viime talvi

Kun viime talven päivien lämpötiloja verrattiin 66 säähavaintoaseman vastaaviin lämpötilatietoihin vuosilta 1980–2000, neljällä asemalla viidestä 83 prosenttia viime talven päivistä oli lämpimämpiä kuin pitkäaikainen keskiarvo.

Talvet ovat lyhentyneet

Professori Atte Korholan mukaan talvet ovat lyhentyneet radikaalisti. Hän on Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiede­kunnan ympäristömuutoksen tutkimus­yksikön johtaja.
Maapallon lämpötila on sadan vuoden aikana noussut noin yhdellä mutta Suomessa noin kahdella asteella. Pohjoinen napa-alue lämpenee huomattavasti muuta maailmaa nopeammin. Talviolosuhteisiin vaikuttaa yleisen lämpenemisen lisäksi muun muassa Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO-ilmiö.
– Se on erittäin merkittävä tekijä yksittäisten talvien kohdalla. Käytännössä se tarkoittaa ilmanpaine-eroa Islannin matalapaineen ja Azoreiden korkeapaineen välillä. Edelleenkään ei tiedetä, mistä tämä värähtely lopulta johtuu ja kuinka satunnaista se on, professori Korhola kertoo.
Kun ero on jyrkkä, lämpimät länsivirtaukset voimistuvat. Tällöin talvista tulee tuulisia, sateisia ja lauhoja. Lisäksi Suomea on lämmittänyt toinenkin sääilmiö, El Niño, joka tarkoittaa pintaveden lämpenemistä Tyynellämerellä ja sen vaikutuksia ympäri maapalloa.
Kolmas merkittävä tekijä on pohjoinen jääpeite, joka on pienentynyt ja ohentunut huolestuttavasti. Paksu ja laaja jääpeite eristäisi ilmakehän meren lämpövarastosta, mutta nykyisin auringonsäteilyä imeytyy kesällä mereen sen sijaan, että se heijastuisi jäästä. Jäätä taas muodostuu sitä vähemmän, mitä lämpimämpää merivesi syksyllä on.

Historiallisen lämmin 2020

Jo joulukuun puolivälissä näytti varmalta, että vuodesta 2020 tulee suurimmassa osassa Suomea lämpimin vuosi Ilmatieteen laitoksen mittaushistoriassa.
Erityisesti talvi oli poikkeuksellisen leuto. Helsingissä lämpötila kävi tammikuussa kaikkina päivinä plussan puolella, mitä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin. Tilastolliseen vertailukauteen eli vuosiin 1981–2010 nähden lämpötilat olivat koko maassa noin kolme astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampia.
– Kun maapallon lämpeneminen etenee, hyvin korkeiden lämpötilojen määrä kasvaa paikallisesti, esimerkiksi Suomessa. Ennätyslämpimän syksyn tai talven tulo on siis nykyisellään todennäköisempää kuin se olisi ollut vaikkapa 50 vuotta siten, Räisänen kertoo.
Todennäköisempää, mutta ei ainakaan vielä tavanomaista.
– Jos mietitään viime talvea, saadaan aika pitkään odottaa ennen kuin se alkaa olla normaali talvi. Nykyisessä ilmastossa se oli hyvin poikkeuksellinen ja voi olla, että se koettaisiin leudoksi talveksi vielä vuosisadan lopullakin.
"Tulvariski taas todennäköisesti kasvaa etelän pienissä joissa, etenkin rankkasateiden myötä."
Noora Veijalainen, hydrologi, Suomen ympäristökeskus
Kasvihuonekaasupäästöjen jatkaessa kasvuaan se ei kuitenkaan enää silloin olisi yhtä poikkeuksellinen kuin nyt.
Tavoitteet päästörajoituksista naulattiin Pariisin ilmastosopimuksessa, joka täytti viisi vuotta joulukuussa. Sopimuksen allekirjoittaneet maat, Suomi mukaan lukien, sitoutuivat rajaamaan ilmakehän lämpötilan nousun globaalisti alle kahteen ja mieluiten alle 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.
Vaikka nyt ei näytä todennäköiseltä, että päästöt kasvaisivat tulevaisuudessa yhtä rajusti kuin hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC pahimmissa skenaarioissaan ennakoi, ei myöskään Pariisin sopimuksen tavoitteiden täyttyminen näytä realistiselta. Todennäköisesti globaali lämpeneminen nousee yli kolmeen asteeseen vuosisadan loppuun mennessä.
Niin kauan kuin päästöt ovat hiilinieluja suuremmat, ilmakehään kertyy lisää hiilidioksidia. Samalla kun ilmastonmuutos etenee, Suomen talvet leudontuvat.

Pysyvä lumipeite harvinaistuu etelässä

Lapin pitkä lumitalvi on ja pysyy, mutta siinä missä kolmen neljän kuukauden lumipeite vielä 1980-luvulla ylsi etelään aivan rannikoita lukuun ottamatta, se on siirtynyt viime vuosien aikana Keski-Suomen korkeudelle. Lähde: Ilmatieteen laitos.

Musta maa ja tumma taivas

Lumettomuus tarkoittaa pimeyttä. Lumeton maa imee auringon valonsäteet ja samalla ilmaan nousee runsaasti vesihöyryä, jolloin pilvisyys lisääntyy. Maa pysyy mustana ja taivas tummana.
Vuosien välinen vaihtelu on silti suurta ja on sitä jatkossakin. 2010-luvun vaihteessa pääkaupunkiseudulla koettiin neljä erittäin runsaslumista talvea peräkkäin, kun taas viime talvena lunta oli enimmilläänkin vain kolme senttiä. Arvioiden mukaan lumisateet alkavat pohjoisessakin syksyisin nykyistä myöhemmin ja päättyvät keväisin aiemmin.
Metsien lumikuormiin ja routaan perehtynyt meteorologi ja tutkija Ilari Lehtonen Ilmatieteen laitokselta sanoo, että runsaslumisia talvia on lähitulevaisuudessa silti luvassa koko maahan.
"Lajistomme vaihtuu ja muuttuu kovaa tahtia. Osa lajeista kuuluu ilmastonmuutoksen hyötyjiin, osa häviäjiin ja osa sellaisiin, joille se ei paljoa merkitse."
Petri Ahlroth, Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtaja
– Vielä vuosisadan lopussakin Lapissa voi odottaa olevan sellaisia talvia, joita eteläisessä Suomessa olisi perinteisesti pidetty erittäin hyvinä hiihtotalvina. Yksittäisiä suhteellisen kylmiä talvia – siis sellaisia, jotka olisi vielä 50 vuotta sitten koettu täysin normaaleina – tulee esiintymään ainakin vuosisadan puolivälin paikkeille asti. Samoin sellaisia talvia, jolloin on varsin paljon lunta. Mutta kaiken kaikkiaan tällaisten talvien osuus pienenee.
Pysyvän lumipeitteen alue on kutistunut voimakkaasti koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Muutos vaikuttaa vesistöihin, esimerkiksi viime vuonna eteläisessä Suomessa koettiin kovia tulvia jo helmikuussa.
Ilmastoskenaarioiden perusteella suuret vesistöt, kuten Saimaa, tulvivat talvisin todennäköisesti aikaisempaa enemmän.
– Keski-Suomessa on perinteisesti ollut suurimmat lumensulamistulvat, jotka pienenevät tulevaisuudessa. Tulvariski taas todennäköisesti kasvaa etelän pienissä joissa, etenkin rankkasateiden myötä, sanoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Etelä-Suomi lämpenee nopeammin

Lämpötilamittaukset Vantaalla ja Ivalossa näyttävät saman kehityksen: talvien keskilämpötilat ovat nousseet 1960-luvulta. Merkillepantavaa on kuitenkin tämän vuosituhannen kehitys Etelä-Suomessa, jossa talvet ovat lämmenneet pohjoista enemmän. Lähde: Ilmatieteen laitos.

Luonto muuttuu

Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtajan Petri Ahlrothin mukaan Suomeen on tullut ainakin 1 000 uutta eliölajia viimeisen 30 vuoden aikana, kenties jopa 2000. Valtaosa uusista tulokkaista on hyönteisiä tai muita selkärangattomia, osa haitallisia vieraslajeja.
– Se kertoo siitä, että meidän lajistomme vaihtuu ja muuttuu kovaa tahtia. Suomessa on mahdollisesti jopa 60 000 erilaista eliölajia, joista osa kuuluu ilmastonmuutoksen hyötyjiin, osa häviäjiin ja osa sellaisiin, joille se ei paljoa merkitse, Ahlroth sanoo.
Alueelliset erot näkyvät tässäkin. Toisaalla monimuotoisuus taantuu, toisaalla runsastuu, mutta joka tapauksessa Suomen alkuperäisluonto osittain katoaa. Suurimpia kärsijöitä ovat erilaiset tunturilajit, joilta katoaa elintila.
"Ilmastonmuutos sinällään jo vähentää koko asuntokannan energiantarvetta näinkin paljon, vaikka maapallon lämpötila ei nousisi kahta astetta enempää."
Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja
Luonnon muuttuminen näkyy selkeimmin kuitenkin eteläisimmässä Suomessa.
– Monien metsälintujen kannat ovat pudonneet nopeasti. Esimerkiksi hömötiainen oli ennen aivan tavallinen laji pääkaupunkiseudulla, mutta nyt niitä joutuu etsimään paljon kauempaa. Samoin on käynyt töyhtötiaiselle, pyylle, punatulkulle, viherpeipolle ja monelle muulle.
Metsälintukantojen taantumisen taustalla on muitakin syitä, kuten intensiivinen metsätalous. Muuttolinnuilla puolestaan biologinen kello menee ilmastonmuutoksesta sekaisin.

Talvisateet ovat yleistyneet viime vuosina

Talvien sademäärät osoittavat tutun kehityksen: talvien lämmitessä yhä suurempi määrä sateista tulee vetenä. Keski-Suomessa sademäärät ovat kuitenkin vaihdelleet vähemmän kuin Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Lähde: Ilmatieteen laitos.

Jotain positiivista

Jos oikein hakemalla hakee, lämpenevistä talvista voi löytää positiivisiakin puolia – myös ilmastokriisin kannalta. Leutoina talvina asuntojen lämmitystarve luonnollisesti vähenee.
Kylmän ilmaston takia rakennusten lämmitys vie noin neljäsosan kaikesta Suomessa käytetystä energiasta.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä on tarkastellut suomalaisten lämmitystarpeen muuttumista eri ilmastoskenaarioissa.
Mikäli maapallon lämpeneminen saataisiin pysäytettyä noin kahteen asteeseen verrattuna teollistumista edeltävään aikaan, vähenisi suomalaisten kotitalouksien lämmitystarve liki viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2010 tasoon.
– Ilmastonmuutos sinällään jo vähentää koko asuntokannan energiantarvetta näinkin paljon, vaikka maapallon lämpötila ei nousisi kahta astetta enempää, Seppälä sanoo.
Tavoitteesta on jo yksi aste käytetty. Jos keskilämpötila nousee globaalisti sen toisenkin asteen, Suomi lämpenee todennäköisesti noin kaksi astetta lisää nykyiseen nähden. Sillä on seurauksensa.
2 kommenttia