Apu

Miten ilmastokriisi hoidetaan? – Sitran Mari Pantsar: ”Fossiilisten polttoaineiden käytön ripeä alasajo on tärkeintä”

Miten ilmastokriisi hoidetaan? – Sitran Mari Pantsar: ”Fossiilisten polttoaineiden käytön ripeä alasajo on tärkeintä”
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että fossiilisten energiamuotojen käytön lopettaminen on tärkein keino ilmastokriisin pysäyttämisessä. Sen sijaan seuraavaksi tärkeimmistä keinoista on erimielisyyttä. Apu haastatteli kolme suomalaisasiantuntijaa.
Julkaistu: 22.2.2021
Suomessa ilmastokeskustelu lähtee toisinaan harhapoluille ja saa muiden maiden keskusteluista poikkeavia sävyjä. Niin sanoo Sveitsin Genevessä työskentelevä meteorologi Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri. Häneltä on juuri ilmestynyt tietokirja Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin (Tammi). Hän haluaa tuoda ilmatieteilijän näkemyksen mukaan ilmastonmuutoskeskusteluun.
– Näkemykseni perustuvat maailmanlaajuisiin ilmastohavaintoihin ja fysiikan lakeihin perustuviin tulevaisuuden ilmaston mallilaskelmiin. Haluan, että asioiden tukena on numeroita: niiden avulla voi arvioida asioiden mittasuhteita, mikä on oikeasti tärkeää, mikä ei, Taalas sanoo.
Taalas katsoo, että Suomessa on keskusteltu turhan paljon esimerkiksi lentoliikenteen haitallisuudesta, ruokavalion muuttamisesta ja metsien talouskäytön vähentämisestä.
"Lentoliikenne tuottaa vain kaksi prosenttia maailman hiilipäästöistä. Maailman hiilidioksidin päästöistä 90 prosenttia tulee fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä."
Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri
Hänen mukaansa ne ovat tarpeellisia keinoja ilmastonmuutoksen haittojen pysäyttämisessä, mutta esimerkiksi paperipussin ilmastovaikutus muovipussin käyttöön verrattuna on mitätön.
– Lentoliikenne tuottaa vain kaksi prosenttia maailman hiilipäästöistä, laivaliikenne seitsemän ja maantieliikenne 20–30 prosenttia. Maailman hiilidioksidin päästöistä 90 prosenttia tulee fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä. Loput 10 prosenttia tulee etenkin trooppisten metsien hävityksestä, Taalas sanoo.
Kaikkein tärkein ratkaisukeino planeettamme hyvinvoinnin turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen haittojen pysäyttämiseksi on selvä: fossiilisen eli uusiutumattoman energian käytön lopettaminen. Suomessa se tarkoittaa esimerkiksi öljyn, maakaasun ja turpeen käytön korvaamista uusiutuvilla energianlähteillä kuten tuuli- ja aurinkovoimalla.
– Ilman siihen asiaan puuttumista tulokset jäävät näpertelyksi. Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire, Taalas sanoo.

Suurten luonnonkatastrofien määrät vuosina 1980–2018

Lähde: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin

Turpeen käyttö lopetettava

Turpeen käytön lopettaminen energianlähteenä Suomessa on vaikeaa mutta tarpeellista suurten päästöjen vuoksi, sanoo Helsingin yliopiston ympäristö- ja luonnonvaratalouden emeritusprofessori, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
– Turvemaiden raivaaminen pelloiksi on lopetettava esimerkiksi verotuksen keinoin.
Suomen metsäkadon päästöt ovat suuret, koska erityisesti suometsämaata raivataan maanviljelykseen. Fossiilisen energiakäytön lopettamisen ohella tärkeää on asuntojen sekä julkisten rakennusten öljylämmittämisen lopettaminen. Siihen yhteiskunnan kannattaa ohjata taloudellista tukea, professori toteaa.
Taloustieteilijänä Ollikainen sanoo tarkastelevansa ilmastokriisiä politiikkatieteiden näkökulmasta – siitä, miten yhteiskuntaa muutetaan tieteellisten tosiasioiden ja tutkimuksen perusteella.
– Suomen ilmastotavoite tulee hallitusohjelmasta, ja nyt pitää miettiä, miten siihen päästään kustannustehokkaasti luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tehtävien ratkaisujen täytyy näyttäytyä myös kansalaisille oikeudenmukaisina. Koska olemme sitoutuneet Euroopan unionin ilmastopolitiikkaan, joudumme ottamaan myös sieltä tulevat velvoitteet huomioon.
Turpeen käytön lopettaminen energianlähteenä Suomessa on vaikeaa mutta tarpeellista, sanoo Helsingin yliopiston ympäristö- ja luonnonvaratalouden emeritusprofessori Markku Ollikainen.
Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran johtaja, filosofian tohtori Mari Pantsar on samaa mieltä ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tärkeimmästä keinosta. Pantsar johtaa Sitran Kestävyysratkaisut-teemaa, ja hänellä on vuosikymmenien kokemus puhtaan teknologian liiketoimialasta.
– Fossiilisten polttoaineiden tuotannon ja käytön ripeä alasajo on tärkeintä. Maailmalla hiilivoimaloiden rakentaminen pitää lopettaa ensimmäiseksi, ja Suomessa voimme keskittyä luopumaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta lämmöntuotannossa sekä liikenteessä.
Pantsar tarkastelee ilmiötä ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Hillitsemätön ilmastonmuutos tulee paljon kalliimmaksi kuin sen hallitseminen ajoissa, ja esimerkiksi uudet bisnesinnovaatiot synnyttävät taloudellista toimeliaisuutta sekä hyvinvointia.

Nouseva käyrä

Globaali lämpötila on noussut +1,1 astetta verrattuna vuosien 1850–1900 keskiarvoon. Lähde: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin.

Erimielisyys hiilinieluista

Ilmastonmuutoksen toiseksi tärkeimmästä ratkaisukeinosta Pantsar ja Taalas sen sijaan ovat eri mieltä: Pantsarin mielestä se on niin sanotut hiilinielut eli prosessit, toiminnot tai mekanismit, jotka poistavat haitallista hiilidioksidia, aerosolia tai kasvihuonekaasun esiastetta ilmakehästä. Ehkä tunnetuin hiilinielu on metsä.
– Hiilinieluihin liittyy maailmanlaajuisesti epärealistisia odotuksia. Ei mitenkään ole realistinen ajatus, että Saharan erämaa olisi jonakin päivänä metsitetty. Olosuhteet Saharassa ovat liian epäsuotuisat metsien kasvamiselle. Puolet maailman maista on luvannut tehostaa hiilinielujaan, mikä ei ole ratkaisun ydin, Taalas sanoo.
Kirjassaan Taalas kirjoittaa, että Suomen kannattaa olla hereillä Euroopan unionin sisäisissä neuvotteluissa. Hänen mukaansa EU:n tavoitteena on lisätä hiilinieluja hieman, jotta maataloudelle, liikenteelle ja teollisuudelle voidaan jättää mahdollisuus tuottaa edelleen ilmastoa lämmittäviä päästöjä.
Pahimmassa tapauksessa Suomea velvoitetaan lisäämään hiilinielujaan, jotta Euroopan muissa maissa voidaan jatkaa lentoliikennettä tai nautakarjan pitoa, kirjassa sanotaan.
"Lihantuotanto on hölmöä maankäyttöä, mutta ei keskeinen ongelma globaalisti. Turhan vähän puhutaan siitäkin, että riisinvijely tuottaa ilmakehään ylimääräistä metaanikaasua."
Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri

Lihansyönti on maankäyttökysymys

Pantsarin mukaan Suomessa maaperän ja metsien hiilinielujen kasvatus vaativat taloudellisia kannustimia esimerkiksi maanviljelijöille.
– Suomessa pitäisi esimerkiksi syntyä kysyntää vähäpäästöisille elintarvikkeille, ja julkisten palveluiden pitäisi hankkia enemmän kasvipohjaisia ruokatuotteita. En lähtisi puhumaan lihaverosta tai lihanmyynnin kieltämisestä, vaan mieluummin kysynnän kautta, Pantsar sanoo.
Euroopan kasviproteiinituotteiden markkinat kasvavat noin seitsemän prosenttia vuodessa.
– Uskon, että kasvipohjaiset elintarvikkeet korvaavat länsimaissa lihan suurelta osin seuraavan 10–15 vuoden aikana.
Pantsar näkee Suomessa hiilinielut osittain taloudellisena asiana: metsien omistajien täytyy saada taloudellista hyötyä siitä, että he jättävät metsäomaisuutensa kaatamatta.
Petteri Taalaksen mielestä lihansyönti on maailmanlaajuisesti ennen kaikkea maankäyttökysymys.
– Lihantuotanto on hölmöä maankäyttöä, mutta ei keskeinen ongelma globaalisti. Turhan vähän puhutaan siitäkin, että riisinvijely tuottaa ilmakehään ylimääräistä metaanikaasua.

Karjatalouden resursseja biopolttoaineisiin?

Toiseksi kiireellisimpänä asiana pitäisi Petteri Taalaksen mielestä ratkaista liikenteen muutos: Suomessa pitää siirtyä sähköisiin kulkuvälineisiin ja uusiin polttoaineisiin kuten biopolttoaineisiin tai synteettisiin polttoaineisiin.
– Jos maailmassa ei tuhlattaisi 65 prosenttia maankäytöstä karjatalouteen, voisimme kasvattaa enemmän biopolttoaineiden raaka-aineita. Joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä pitää kehittää.
Suomessa on Taalaksen mukaan käyty tarpeettoman kiivasta keskustelusta lentomatkustamisen haitoista. Se on synnyttänyt vain ankeutta lisäävää ilmapiiriä, jossa kaikesta tulee kiellettyä ja jossa ihmiset eivät halua enää kuulla puhuttavankaan ilmastokriisistä.
– Suomi on kaukana kaikista suurista kaupungeista, ja meille on tärkeää hyvät lentoyhteydet maailmalle.
Liikennepäästöjen vähentäminen on professori Ollikaisen listalla kolmantena, ja parhaat kannustimet ovat sähköistäminen ja innovaatioiden tukeminen.
– Sähköiseen liikenteeseen siirtyminen on ollut Suomessa hidasta: sähkö- ja hybridiautojen latausasemiin tarvitaan julkisen vallan taloudellinen tuki. Nykyinen 2 000 euron hankintatuki sähköautoille on tehoton, sen pitäisi olla vähintään kaksinkertainen. Autovalmistajat ovat valintansa tehneet, sähköinen henkilöautoliikenne on tulevaisuuden muoto, raskas liikenne vaatii muita ratkaisuja.
"Jos valtio tekee toimia, joiden vuoksi ihmiset menettävät työpaikkansa, valtion pitää korvata heidän toimeentuloaan. Jos ihmiset ovat epävarmoja tulevaisuudestaan, he eivät kannata ilmastotekoja."
Mari Pantsar, Sitran johtaja

Eroon hiilen käytöstä

Kolmanneksi tärkeimpänä keinona ilmasto­kriisin haittojen torjunnassa Petteri Taalas pitää teollisuuden tuotantomenetelmien kehittämistä, jotta esimerkiksi teräksen ja betonin valmistuksessa päästään hiilettömiin menetelmiin.
Siitä esimerkkinä on pohjoismaisen teräsyhtiö SSBA:n innovaatiot vedyn käytöstä teräksen valmistuksessa.
Professori Markku Ollikaisen mielestä vetytalous, eli energian siirtäminen ja varastointi molekylaarista vetyä käyttäen, mullistaa tulevaisuudessa kaiken, ja kerrankin pohjoismaisella osaamisella olisi mahdollisuus olla edelläkävijänä.
– SSBA on tekemässä innovaatiota, jota koko maailman terästuotanto tulee seuraamaan, kenties jopa heidän lisensseillään. Vetyinnovaatiot ovat tärkeimpiä pitkän aikavälin mahdollisuuksista, Ollikainen sanoo.
Vetyinnovaatioita tehdään myös Suomessa, esimerkiksi Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto selvittää teollisen mittakaavan sähköpolttoainetuotannon aloittamista.
Mari Pantsarin mielestä kolmanneksi tärkein toimenpide on reilun, oikeudenmukaisen siirtymisen varmistaminen esimerkiksi turpeen tuotannon toimialalle.
– Jos valtio tekee toimia, joiden vuoksi ihmiset menettävät työpaikkansa, valtion pitää korvata heidän toimeentuloaan. Jos ihmiset ovat epävarmoja tulevaisuudestaan, he eivät kannata ilmastotekoja. Sitra on suosittanut, että verotuksen painopistettä pitäisi muuttaa vielä tällä hallituskaudella niin, että työtä verotettaisiin vähemmän ja ympäristöhaittoja enemmän.

Tästä on kyse

  • Maailman hiilidioksidipäästöistä valtaosa tulee fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä.
  • Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastokriisin ratkaisu vaatii fossiilisen energian käytön lopettamista ja siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön.
  • Tärkeitä keinoja ovat myös hiilinielut, siirtyminen sähköiseen liikenteeseen ja biopolttoaineiden tai synteettisten polttoaineiden käyttöön sekä turpeen energiakäytön lopettaminen.
4 kommenttia