Apu

Mielenterveyden ongelmien hoito 2019: Pilleri suuhun ja kotiin – Leikitäänkö ihmisten hengellä? Ministeriö vastaa


Mielenterveyspotilaan karu arki on sattumanvaraista kohtelua ja ongelmien vähättelyä. Hoitoon pääsy on esimerkiksi Helsingissä vaikeaa. Nyt sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä pohditaan, miten mielenterveysongelmista kärsivät pääsisivät hoitoon mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Kuvat David Cheskin / Press Association / MV Photos

Työssäkäyvä, akateemisen loppututkinnon suorittanut 28-vuotias Helena (nimi muutettu) on kärsinyt vuosia vakavasta masennuksesta. Hän on läpikäynyt kolme vuotta kestäneen KELAn korvaaman terapian, syönyt mielialalääkkeitä vaihtelevalla menestyksellä ja yrittänyt kaikin tavoin saada kuntoon elämänsä.

Alkusyksystä Helenan olo paheni illalla sietämättömän huonoksi. Hänen hyvä ystävänsä sattui olemaan paikalla ja tilasi ambulanssin. Helena vietiin Helsingissä Haartmanin sairaalan päivystykseen. Hoitaja jututti häntä, antoi mukaan pari rauhoittavaa pilleriä ja lähetti kotiin.

– Kello oli kaksi yöllä ja seisoin sateessa kadulla. Onneksi ystäväni oli valveilla, soitin hänelle, ja hän haki minut kotiin. Oloni oli turvaton, mutta selvisin tilanteesta.

Helenan tapaus ei ole ainut laatuaan.

Kuulemme jatkuvasti tarinoita siitä, miten vaikeaa mielenterveyspotilaan on saada nopeaa tai asianmukaista hoitoa. Tai edes mahdollisuutta kohdata hoitohenkilökuntaa, joka suhtautuisi vakavasti potilaan tilanteeseen.

Kansa vaatii terapiatakuuta

Kansalaisaloite terapiatakuusta saavutti elokuussa vaadittavat yli 50 000 allekirjoittajaa.

Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon heti, kun sen tarve on todettu.

Onko mikään vieläkään muuttumassa?

Mielenterveysomaisten keskusliiton Finfamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen kirjoitti Helsingin Sanomien Mielipide-sivulle seitsemäs lokakuuta, miten mielenterveysongelmiin sairastuneen nuoren joutuessa odottamaan apua, se heijastuu vakavasti myös hänen lähipiiriinsä.

"Nykypäivän Suomessa mielenterveysongelmista kärsivät nuoret eivät saa tarvitsemaansa hoitoa ajoissa. Nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne on huolestuttavasti kuormittunut ja esimerkiksi Helsingissä alaikäisten perustason mielenterveyspalvelut eivät vastaa tarpeeseen/.../ Sairastuneen lapsen ja nuoren lähiomaiset kuvaavat mielenterveyspalveluita usein vaikeasti tavoitettaviksi ja palveluiden kokonaisprosessia lannistavaksi. Pitkät jonotusajat, ongelmien vähättely ja huonot kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat ongelma, johon kaivataan muutosta."

Sairaus saattaa vaikeutua erikoissairaanhoitoa odottaessa

Lääkintöneuvos Helena Vorma sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palvelut -osastolta on mukana ministeriön mielenterveysasioiden pyöreässä pöydässä.

Peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) johtamassa työryhmässä etsitään nyt keinoja mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Mukana on asiantuntijoita eri järjestöistä.

Tavoite on tärkeä. Ministeri Kiuru myöntää suoraan, ettei mielenterveyden ongelmille ole perusterveydenhuollossa sellaista tarjontaa kuin tarvittaisiin.

Mielenterveyden avohoitokäynnit ovat lisääntyneet huomattavan paljon 13–17-vuotiailla. Kaavio kuvaa avohoitokäyntien määrää jokaista 1 000 ikäryhmän edustajaa kohti. Lähde: Sotkanet / THL

Lääkintöneuvos Helena Vorma, missä vaiheessa hoitoon pääsyn takuu toteutuu?

– Lasten, nuorten ja aikuisten psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut ovat lisääntyneet voimakkaasti jo vuosien ajan, samoin KELAn kuntoutuspsykiatria. Erikoissairaanhoidossa hoitoon on kiireettömissä tapauksissa päästävä viimeistään kuuden kuukauden aikana, ja takuu koskee kaikkia sairauksia, niin fyysisiä kuin psyykkisiä.

– Siitä poikkeuksena alle 23-vuotiaiden on päästävä lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon nopeammin eli viimeistään kolmen kuukauden aikana. Tämä nykyinen hoitotakuu toteutuu useimmiten.

Ovatko hoitotakuun nykyiset aikarajat riittävät?

– Niitä on kritisoitu, koska sairaudet saattavat ehtiä vaikeutua erikoissairaanhoitoa odottaessa, jos perusterveydenhuollon hoito ei riitä.

– Suurin vaikeus mielenterveyshäiriöiden hoitoon pääsyn toteutumisessa on juuri perusterveydenhuollossa, ja se on laajempaa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn ongelmaa.

– Se on tarkoitus korjata seitsemän päivän hoitotakuulla, joka koskisi yksilöllisen hoidontarpeen arvion perusteella annettavaa kiireetöntä terveydenhuollon ammattilaisen hoitoon pääsyä.

Onko seitsemän päivän hoitotakuu liian pitkä aika – sekin?

– Asiakkaalle on aina tehtävä hoidon tarpeen arvio. Nykylainsäädännönkin mukaan tämän tulee tapahtua kolmessa vuorokaudessa asiakkaan yhteydenotosta terveyskeskukseen, mikäli tarvearviota ei voida tehdä yhteydenoton kuten esimerkiksi puhelinkeskustelun aikana. Seitsemän vuorokauden hoitotakuu koskee siis kiireetöntä perustason avosairaanhoitoa.

Eikö ihmisen hengellä leikitä, jos hänet lähetetään vuosia masennuksesta kärsineenä keskellä yötä ahdistuskohtauksen kourissa kotiin kuten jutun alussa olevassa esimerkissä kerrotaan?

– Silloin kun masentunutta ihmistä hoidetaan avohoidossa, on varmistettava, että hoitoa tarjotaan sairauden vaikeusasteen ja potilaan tilanteen edellyttämällä tavalla.

– Lainsäädännön mukaan psykiatrian päivystyksessä tulee olla valmius ottaa potilas sairaalaan tai tarjota eri vuorokauden aikoina tarpeiden mukaista, tiivistä ja monimuotoista avohoitoa.

Kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvun aikana. Kaavio kuvaa terapiaa saaneiden lukumäärää 1 000 asiakasta kohti eri ikäryhmissä. 16–24-vuotiaiden suhteellinen osuus on selvästi suurempi kuin 25–64-vuotiaiden. Lähde: Sotkanet / THL

Houkuttelevia työpaikkoja sote-ammattilaisille

Mitä konkreettisia toimenpiteitä sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveysasioiden pyöreän pöydän keskusteluissa on esitetty?

– Hallituksen sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelma ja siihen liittyvä seitsemän päivän hoitotakuu kiireettömään hoitoon koskee kaikkia sote-keskusten palveluja, erottelematta fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia.

– Mielenterveysstrategian toimeenpanoon sisältyy nopea pääsy asiantuntevan arvioon ja psykososiaalisten hoitojen saatavuuden parantaminen.

Mitä ovat psykososiaaliset hoidot?

– Ne tarkoittavat esimerkiksi sähköisiä nettiterapioita, lyhytpsykoterapioita ja opiskeluhuollon menetelmiä.

Miten mielenterveyspalveluihin saadaan lisää osaavia ammattilaisia?

– Palveluiden riittävyyden kannalta keskeistä on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon voimavarojen yhdistäminen ja tehokas ja oikea-aikainen toiminta.

– Ministeriön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -kehittämisohjelman tarkoituksena on sujuvoittaa hoitoa, lisätä moniammatillisuutta sekä kehittää uusia toimintatapoja muun muassa hyödyntämällä paremmin digitaalisia palveluja ja etävastaanottoja.

– Kehittämis- ja tutkimustyö tuodaan osaksi tulevien sote-keskusten arkityötä. Näillä keinoin niistä muodostuu houkuttelevia työpaikkoja sote-ammattilaisille.

Mielenterveysstrategian luonnos on parhaillaan lausunnolla. Mitä konkreettista kerrottavaa tästä on?

– Se sisältää mielenterveyspoliittiset linjaukset vuosille 2020–2030. Niiden toteutumiseksi suunnitellaan jo tuleville vuosille toimenpiteitä, muun muassa sosiaali- ja terveyskeskusten kehittämisohjelman osana.

Julkaistu: 8.10.2019