Apu

Matti Esko kertoo, miltä masennus tuntuu: ”Se on sellainen toispuoleinen olo – ei ole oikein kiinni tässä päivässä”

Matti Esko kertoo, miltä masennus tuntuu: ”Se on sellainen toispuoleinen olo – ei ole oikein kiinni tässä päivässä”
Masennus on kulkenut laulaja Matti Eskon mukana kohta neljännesvuosisadan. Sairaudestaan hän on aina puhunut avoimesti.
Julkaistu: 16.9.2021

Koko kansan Matti Eskona tuntema suosikkilaulaja Matti Eskonniemi ja hänen vaimonsa Pirjo ottavat toimittajan lämpimästi vastaan kesämökillään Puumalassa. Pariskunta on viettänyt kesänsä Järvi-Suomen rauhassa yli 30 vuoden ajan.

Koronapandemian puhkeamista seuranneet puolitoista vuotta ovat kuluneet tiiviisti mökillä. Juuri nyt Matti Esko tuntee vointinsa hyväksi, mutta pian 25 vuotta hartioiden yllä varjona kulkenut masennus on nytkin läsnä.

− Kyllä tämä masennus varmaan seuraa koko loppuelämän. Ei tästä eroon pääse. Aina välillä se nousee pintaan, välillä menee pitkiä jaksoja, ettei ole mitään, Matti Esko toteaa.

Edellisen kerran masennus hyökyi toden teolla päälle syksyllä 2019. Matti Eskon oli tarkoitus lähteä konserttikiertueelle Marionin kanssa, mutta kiertueen sijaan hänen piti keskittyä itsensä hoitamiseen. Joitakin pienempiä keikkoja jo eläkkeelle siirtynyt laulaja teki vielä ennen kuin pandemia lopetti keikkailun kaikilta esiintyjiltä keväällä 2020.

Matti Eskolla masennukseen on ollut sukurasitetta. Hänen äitinsä kärsi masennuksesta, samoin hänen veljensä.

Roskapussi mukaan keikalle

Syksyllä 2019 Matti Esko tiesi mistä oli kysymys ja osasi hakea nopeasti apua. Toisin oli vuonna 1997, kun hän sairastui ensimmäisen kerran masennukseen.

Keikoilla sanat meinasivat unohtua mielestä. Kotoa lähtiessä mukaan tarttunut roskapussi kulki autossa mukana keikkapaikalle asti. Välillä piti soittaa Pirjolle ja kysyä, mihin hän olikaan menossa. Rintaa pakotti, ihmetytti ja pelotti, mikä itseä oikein vaivaa.

"Lapset kasvoivat kuin varkain, etkä päässyt heitä edes tuntemaan. Tytötkin sanoivat, että isä oli aina keikalla tai nukkui."
– Pirjo Eskonniemi –

− Mietin, onko sydämessä vikaa vai missä. Käytiin sydänfilmit ja kaikki, ei näkynyt mitään. Olin terve kuin pukki, Matti Esko muistelee.

Terve hän ei totisesti ollut, vaikka sydän olikin. Hän muuttui kotona ensin puhumattomaksi ja lopulta niin ahdistuneeksi, että Pirjo soitti hätääntyneenä Mielenterveysseuran auttavaan puhelimeen. Sitä kautta psykiatrin apu myös löytyi.

− Oli suuri helpotus, kun sai tietää, mistä on kysymys ja pääsi kallonkutistajan kanssa keskustelemaan, Matti Esko sanoo.

Viidenkympin kriisi masennuksen taustalla

Sairastumisen taustalla oli vuosia jatkunut kova työnteko ja raskas keikkaelämä. 1960-luvun lopulla alkanut muusikon ura lähti vuonna 1986 julkaistun Rekkamies-hitin myötä kovaan nosteeseen. Keikkaa riitti ja kilttinä miehenä Matti Esko vastasi kaikkeen kyllä. Uupumus ja masennus kulkevat usein käsi kädessä, mutta masennuksen taustalla on yleensä muitakin tekijöitä. Matti Eskon tapauksessa masennuksen puhkeamiseen vaikutti viidenkympin kriisi.

− Oli iso elämänmuutos, kun penskat muuttivat pois kotoa. Siinä oli se viisikymppisen huoli, että nyt jäädään kaksin. Että tässäkö tämä elämä oli? Matti Esko muistelee.

Matti ja Pirjo Eskonniemi viettivät haastattelua edeltävänä päivänä 51-vuotishääpäiväänsä. Pitkän avioliiton huomaa siitä, miten saumattomasti Pirjo täydentää Matin hieman vajaaksi jääneen ajatuksen.

− Kyllä sinä hirveän voimakkaasti surit sitä, että lapset kasvoivat kuin varkain, etkä päässyt heitä edes tuntemaan. Tytötkin sanoivat, että isä oli aina keikalla tai nukkui, Pirjo Eskonniemi toteaa.

− Niinhän se oli. Sitä mietti, että oliko kaikki sen arvoista, Matti Esko myötäilee.

Matti Eskolla masennukseen on ollut myös sukurasitetta. Hänen äitinsä kärsi masennuksesta, samoin hänen veljensä. Oma roolinsa on varmasti myös hyvin varhaisissa kokemuksissa.

Suurten ikäluokkien vanhempien sukupolvi kantoi mukanaan sotavuosien aiheuttamia traumoja. Myös Matti Eskon kirjapainoalalla kone­latojana työskennellyt isä oli ollut rintamalla. Toimittajana työskennellyt äiti piti sotavuosina perheen leivässä kirjoittamalla rakkauskertomuksia lehtiin.

Pirjon mukaan Matti on aina ollut hirveän kiltti, ei ole tuonut itseään esille tai käyttänyt kyynärpäätaktiikka.

Varman päivän lapsi

Matti Esko syntyi viisilapsisen perheen kuopuksena marraskuussa 1947. Vanhemmille olisi riittänyt neljä lasta, viides oli vahinko. Tämä ei jäänyt varsinaiseksi salaisuudeksi, sillä perhepiirissä Matista käytettiin lempinimeä ”Varma päivä”. Sinällään hyväntahtoisella vitsailulla voi silläkin olla arvaamattomia seurauksia.

− Huumorilla Mattia on aina sanottu varman päivän lapseksi. Eli ei haluttu lasta, mutta se tuli silti. Se leima on ollut otsassa aina. Millä tavalla se sitten loppujen lopuksi alitajuisesti vaikuttanut? Pirjo Eskonniemi pohtii.

− Enpä tiiä, miten tuo on vaikuttanut. Voipi siinä jottain olla, Matti Esko epäröi.

− No ainakin olet aina ollut hirveän kiltti. Et ole tuonut itseäsi esille. Et ole käyttänyt kyynärpäätaktiikka ja kilvoitellut ankarasti, Pirjo jatkaa.

Näillä ominaisuuksilla elämän musiikkibisneksessä, jossa kilpaillaan hittikappaleista, keikoista ja suosiosta voi kuvitella olevan henkisesti kuormittavaa.

Matti Esko antoi masennukselle kasvot

Sairastumisestaan lähtien Matti Esko on puhunut masennuksestaan avoimesti, antanut omalla tavallaan suomalaiset kasvot masennukselle ja pyrkinyt pois­tamaan mielenterveyden ongelmiin liittyvää häpeää. Hän on toiminut myös tukihenkilönä Mielenterveysseurassa, josta sai itse aikanaan apua. Musiikkipiirien sisällä mielenterveysasioista keskusteleminen ei vielä tänä päivänä ole kovinkaan yleistä ja avointa.

− Aika pitkälle se tabu on. On siellä kollegoita, joilla on sama juttu, mutta en ole kenenkään kanssa kommunikoinut, Matti Esko toteaa.

Yhden vanhan kollegan, sanoittajalegenda Raul Reimanin, tarina nousi tänä kesänä esiin sivujuonteena Yle Areenan huippusuosioon nousseessa kuunnelmassa Armi Aavikko – Siinä välissä olin elossa.

Reimanin kynästä syntyi noin 1 300 iskelmäsanoitusta, joista monet nousivat koko kansan tuntemiksi hiteiksi. Myös Matti Esko on levyttänyt useita Reimanin tekstejä, suurimpana hittinä Veikko Samulin sävellys Lämmin hellä pehmoinen vuodelta 1984.

Matti ja Pirjo Eskonniemen avioliitto on kestänyt 51 vuoden ylä- ja alamäet. Aapo-koirakin on kulkenut parin elämässä jo 14 vuotta.

Reiman oli erittäin tuottelias, mutta hänellä oli myös taipumusta masennukseen. Humalassa hän puhui usein itsemurhasta, ja toteutti lopulta uhkauksensa helmikuussa 1987, vain 36 vuoden iässä.

− Käytiin kerran samalla keikallakin, olin hänen kyydissään. En sitä koskaan varsinaisesti saanut tietää, mutta kyllä hänellä varmaankin taipumusta oli masennukseen, Matti Esko pohtii.

Monet ovat Reimanin tapaan sortuneet lääkitsemään masennustaan alkoholilla. Matti Eskolla se ei ole koskaan käynyt edes mielessä.

− Sehän se vasta hirveää olisi. Viina ei sovi eikä maistu, Matti Esko toteaa.

"Ennen vanhaan kun saatiin täällä joku asia tehtyä, avattiin samppanjapullo ja oltiin tyytyväisiä. Mutta ei Matti tänä päivänä siitä sillä lailla nauti."
– Pirjo Eskonniemi –

Absolutisti hän silti ole, vaan ottaa saunaoluen silloin kun siltä tuntuu. 1970- ja 80-luvun villeinä vuosina alkoholinkäyttö oli monella alalla hyvinkin railakasta, viihdebisneksessä erityisesti. Matti Eskolle alkoholi ei ole kuitenkaan koskaan muodostunut ongelmaksi.

− Perskännit olen monesti vetänyt, mutta en koskaan töissä enkä julkisesti, hän naurahtaa.

Masennuksen estolääkityksestä hän ei sen sijaan usko koskaan pääsevänsä eroon. Pari tablettia pitää syödä päivittäin.

− Kerran kokeilin jättää lääkityksen pois, ja se kostautui. Masennus tuli hiipimällä takaisin.

Tunnetta on yhä vaikea pukea sanoiksi

Vaikka Matti Esko on puhunut pitkään masennuksestaan, hänen on edelleen vaikea pukea sanoiksi sitä, miltä olo masentuneena tuntuu. Toisaalta itse masennuksesta kärsineen tai masentuneen ihmisen läheisen on helppo saada tunteesta kiinni.

− Se on sellainen toispuoleinen olo. Ei ole oikein tässä päivässä kiinni. Sitä vaan katselee ja tuumailee. Ei lähde kone käyntiin, Matti Esko kuvailee.

Mökillä oleminen sopii Matti Eskolle nyt hyvin, sillä siellä toimeen tarttuminen on helpompaa kuin kaupungissa. Tekemistä riittää. Eskonniemet hankkivat Puumalan-mökin aikanaan eläkepäivien turvaksi Rekkamies-hitin tuomien tulojen turvin.

Yli 35 vuoden aikana pariskunta on tehnyt mökillä jatkuvasti isompaa ja pienempää rakennusprojektia omin käsin. Tahti on kuitenkin hidastunut takavuosista ja Matilla menee enemmän aikaa miettimiseen ja tuumailuun, Pirjo kertoo.

− Liikkeelle lähteminen on vaikeaa. Ennen vanhaan kun saatiin täällä joku asia tehtyä, avattiin samppanjapullo tai kuohuviinipullo, nautittiin ja oltiin tyytyväisiä. Mutta ei Matti tänä päivänä siitä sillä lailla nauti, Pirjo Eskonniemi huokaa.

− Nautin, se ei vaan näy, Matti Esko vakuuttaa.

Puumalan-mökki on ollut Matti Eskon turvasatama masennuskausien iskiessä. – Täällä on sopivassa suhteessa tekemistä ja rauhaa.

Puolison suurin toive

Isänsä ja sisarustensa tavoin Matti Esko kouluttautui aikanaan kirjapainoalalle, mutta käsinlatojan työt saivat väistyä täysipäiväisen muusikonuran tieltä. Kiinnostus musiikkiin tuli perintönä kuorolaulua harrastaneelta isältä.

Nykyään Matti Esko käy kiinnostuneena ja ylpeänä seuraamassa omien lastenlastensa konsertteja.

Albumeja Matti Esko on tehnyt 35, ja syksyllä alkaa neljännen kantrilevyn teko sanoittajalegenda Vexi Salmen pojan Topi Salmen kanssa.

Eikä marraskuussa 74 vuotta täyttävä laulaja ole vielä luopunut keikkailustakaan, vaikka taukoa on kertynyt reilut puolitoista vuotta.

− Jonkun ison bändin kanssa olisi hieno esiintyä jossain festivaaleilla.

Yli viisi vuosikymmentä rinnalla kulkenut Pirjo toivoo, että pubikeikat olisivat jo jääneet taakse. Suurin toive on, että puolisolla olisi hyvä olla. Pieniä haaveitakin vielä on.

− Voi kun sen entisen iloisen Matin saisi vielä takaisin. Sen joka innostui asioista. Se oli ihana, Pirjo Eskonniemi huokaa.

− Kyllä se vielä innostuu. Se on vaan vanhan miehen innostus erilaista kuin nuorella, syttyy hitaammin, Matti Esko vastaa tutulla äänellään.

Matti Esko (Eskoniemi)

  • Syntyi: 1947 Oulussa.

  • Asuu: Järvenpäässä, ison osan vuodesta mökillä Puumalassa.

  • Perhe: vaimo, villakoira, kaksi lasta ja kaksi lapsenlasta.

  • Ajankohtaista: aloittaa syksyllä neljännen kantri­levyn tekemisen yhdessä Topi Salmen kanssa.

1 kommentti