Masentuneet iäkkäät ottavat riskejä ratissa – Lisää apua kirkasvalosta
Autoihin asennetut laitteet paljastivat, että masennuspotilaat tekivät enemmän kovia jarrutuksia, äkillisiä ajoliikkeitä ja ajoivat kovempaa mutkissa.
Riskillä tien päällä
Vakavaa masennusta sairastavat iäkkäät kuskit saattavat ottaa liikenteessä enemmän riskejä kuin muut ikätoverinsa. Tutkimuksessa tallennetiin vajaan neljänsadan keskimäärin 70-vuotiaan autoilijan ajotietoja runsaan vuoden ajan. Autoihin asennetut laitteet paljastivat, että vakavasti masentuneiden kuljettajien ajotapa oli riskialttiimpi kuin verrokkien.
Masennuspotilaat tekivät enemmän kovia jarrutuksia, äkillisiä ajoliikkeitä ja ajoivat kovempaa mutkissa. Potilaat ajoivat myös pitempiä matkoja, ja heidän ajokohteensa vaihtelivat enemmän kuin verrokkien. Iäkkäillä masennus voi hidastaa reaktionopeutta ja heikentää tarkkaavaisuutta ja lähimuistia, mikä voin selittää tuloksia. Aiemmissa tutkimuksissa masennus ja masennuslääkitykset on yhdistetty myös onnettomuusriskiin.
Lähde: Uutispalvelu Duodecim / JAMA Network Open
Tehovaloa mielen pimeyteen
Kirkasvaloa käytetään kaamosmasennuksen hoidossa, mutta se saattaisi sopia myös muunlaista masennusta sairastavien lisähoidoksi. Meta-analyysissä käytiin läpi 11 tutkimusta, jossa kirkasvalo-hoitoa verrattiin lumehoitoihin.
Kun masennuspotilaat saivat kirkasvalohoitoa varsinaisen masennushoidon lisäksi, sairauden oireet lievittyivät todennäköisemmin ja paremmin kuin lumehoitoja saaneilla. Vaikutukset näkyivät vielä yli kuukauden kuluttua.
Lähde: Uutispalvelu Duodecim / JAMA Psychiatry
Yhä useampi soittaja sai apua
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Kriisipuhelimessa vastattiin viime vuonna ennätysmäärään eli yli 100 000 soittoon. Tähän auttoivat pitkälti vapaaehtoiset päivystäjät, jotka ottivat vastaan entistä enemmän puheluja, kaikkiaan 45 000 soittoa. Valtaosa apua kaipaavista ei kuitenkaan päässyt läpi, sillä Kriisipuhelin soi kaikkiaan lähes 400 000 kertaa.
Huolestuttavaa on, että itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Keskimäärin Kriisipuhelimessa käytiin vuorokauden aikana 19 puhelinkeskustelua, joissa soittaja oli itsetuhoinen. Kriisipuhelimen vapaaehtoisten päivystäjien määrää yritetään nyt lisätä verkkokoulutuksella.
Lähde: MIELI Suomen Mielenterveys ry
Kriisipuhelin päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111
