Apu

Markku Ruotsila on konservatiivi ja tutkii USA:n oikeistoa: ”Väkivaltaista vastarintaa tullaan Bidenin kaudella näkemään”

Markku Ruotsila on konservatiivi ja tutkii USA:n oikeistoa: ”Väkivaltaista vastarintaa tullaan Bidenin kaudella näkemään”
Ruotsilan mukaan Obaman aikana koko narratiivi oli rakennettu sille, että Yhdysvallat on muuttumassa ”kunnolliseksi maaksi” eli länsieurooppalaiseksi sosiaalidemokratiaksi. Sitä ei tietenkään ollut tapahtumassa.
Julkaistu: 17.2.2021

Keskiviikkona 20. tammikuuta 2021 Washingtonissa vietettiin monella tapaa historiallista päivää, kun Yhdysvaltain 46. presidentti Joe Biden vannoi virkavalansa: 78-vuotiaasta Bidenista tuli Yhdysvaltain historian vanhin istuva presidentti ja Kamala Harrisista ensimmäinen naispuolinen ja tummaihoinen varapresidentti.

Kutsuvierasyleisö oli harvalukuinen ja maskit kasvoillaan, mutta yksi oli vieraiden joukosta poissa. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1869 väistyvä presidentti ei osallistunut seuraajansa virkaanastujaisiin, vaan Donald Trump oli lentänyt aikaisemmin päivällä Floridaan.

Omassa jäähyväispuheessaan hän ei maininnut Bidenia nimeltä, eikä Bidenkaan maininnut edeltäjänsä nimeä omassa puheessaan, jossa hän vetosi ja rauhan ja yhtenäisyyden puolesta ja lupasi tehdä koko sielullaan töitä saadakseen yhdistettyä pahoin jakautuneen maansa.

– Meidän on päätettävä tämä sivistymätön sota, joka ajaa punaisen sinistä vastaan, maaseudun kaupunkia vastaan ja konservatiivin liberaalia vastaan, Biden julisti.

"Ei se mene niin, että ensin sanotaan yksi lause oikeistosta ja sitten yksi lause vasemmistosta ja sitten ollaan objektiivisia."

Joe Bidenin Amerikassa usko ja toivo uudesta rauhallisemmasta ajasta Trumpin jälkeen on nyt vahva, mutta suuri osa Trumpia vuoden 2020 vaaleissa äänestäneistä lähes 75 miljoonasta amerikkalaisesta ei jaa sitä uskoa. Miten hyvin Biden kansan yhdistämisessä onnistuu, riippuu siitä, miten tiukasti hänen hallintonsa lähtee toteuttamaan demokraattien vaaliohjelman lupauksia. Niin ennustaa historioitsija Markku Ruotsila. Hän on tottunut vastarannan kiisken rooliin suomalaisessa keskustelussa Yhdysvalloista.

– Jos demokraatit oikeasti toteuttavat vaaliohjelmansa lupaukset ja Bidenin kaudesta tulee Obaman kolmas kausi, Obaman kaudella nähty hyvin voimakas konservatiivinen vastareaktio nousee jälleen ruohonjuuritasolta, koska puolet amerikkalaisista ei voi hyväksyä mitään demokraattien vaaliohjelmassa olevaa, Ruotsila toteaa.

Markku Ruotsila tuntee kahtiajakautuneet Yhdysvallat, joissa republikaanien ja demokraattien äänestäjät pitävät vastapuolta maansa suurimpana vihollisena.

Se, mitä ei saanut sanoa

Ruotsila ei puhu konservatiivisesta vastareaktiosta ärsyttääkseen tai hakeakseen huomiota. Se on aihepiiri, jonka erityisesti yhdysvaltalaista oikeistoa, kristillistä oikeistoa ja äärioikeistoa tutkinut Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti tuntee.

Ruotsilan kirjaa Sydänmaiden kapina – Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu (Gaudeamus 2018) voi kutsua eräänlaiseksi Trumpin presidentiksi nousun kulttuurihistoriaksi, joka asettaa Trumpin vaalivoiton osaksi historiallista jatkumoa. Kirja näyttää elämänmuodon, joka ei syntynyt Trumpin ansiosta tai aikana, vaan jonka kannattajia Trump onnistui puhuttelemaan.

Ruotsilan tutkimuskohteet ovat tehneet hänet tunnetuksi erityisesti yhdysvaltalaisen konservatiivisuuden asiantuntijana, mutta myös eräänlaisena julkisen Amerikka-keskustelun konsensuksen häirikkönä ja kovan linjan oikeiston äänitorvena.

− Tietenkin, koska itse tutkin enemmän yhdysvaltalaista oikeistoa, puhun siitä enemmän. Ei se mene niin, että ensin sanotaan yksi lause oikeistosta ja sitten yksi lause vasemmistosta ja sitten ollaan objektiivisia, Ruotsila toteaa.

"Sydänmaalaisuus on laajemmin ajateltuna se maailmankuva ja ihmiskäsitys, joka Yhdysvaltain pikkukaupungeissa ja maaseudulla vallitsee."

Maineeseen on vaikuttanut myös se, että Ruotsila on paitsi konservatiivisuuden tutkija myös konservatiivi. Vielä 2000-luvun alkupuolella Ruotsila toi julkisuudessa hanakammin esille myös omia mielipiteitään, kuten abortin vastustamista.

Ruotsilan aseman suomalaisessa julkisessa keskustelussa kiteytti henkilöhaastattelun otsikko Suomen Kuvalehdessä: Yksin. Barack Obaman presidenttikaudella Ruotsila oli yksin ennustamassa valinnasta seuraavaa konservatiivista vastareaktiota, mutta ei saanut ääntään kuuluville.

− Obaman aikana koko narratiivi oli rakennettu sille, että Yhdysvallat on muuttumassa ”kunnolliseksi maaksi” eli länsieurooppalaiseksi sosiaalidemokratiaksi. Sitä ei tietenkään ollut tapahtumassa, mutta sitä ei saanut sanoa, Ruotsila väittää.

Kun konservatiivinen vastareaktio toteutui ja Donald Trump voitti Hillary Clintonin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2016, Ruotsilan asiantuntemukselle oli taas kysyntää lehdissä ja televisiolähetyksissä. Trumpin kausi presidenttinä jäi neljän vuoden mittaiseksi, mutta hänet valtaan nostanut konservatiivinen, sydänmaiden Amerikka ei ole kadonnut mihinkään.

Mistä amerikkalaisessa sydänmaiden konservatiivisuudessa on oikein kyse?

Konservatismin ja ääri­oikeiston tutkiminen näkyy Markku Ruotsilan saamassa palautteessa.

Maaseudun maailmankuva

Alun perin sydänmailla on viitattu Yhdysvaltain keskilänteen, mutta nykyään käsitteellä viitataan siihen suureen joukkoon amerikkalaisia, joille Yhdysvaltojen ja amerikkalaisuuden ytimessä ovat yksilönvapaus, kristinusko ja yksityisomaisuuden koskemattomuus. Sen vastapuoleksi katsotaan vahva liittovaltio, joka puuttuu ja pakottaa liikaa kansalaisten elämää.

− Sydänmaalaisuus on laajemmin ajateltuna se maailmankuva ja ihmiskäsitys, joka Yhdysvaltain pikkukaupungeissa ja maaseudulla vallitsee ja väitän, että on läpi historian vallinnut. Eri vaiheissa Yhdysvaltain historiaa se on näyttäytynyt joskus vasemmistolaisena ja joskus oikeistolaisena kapinana. Mutta se maailmankuva on aina ollut sama, Markku Ruotsila toteaa.

– Nämä ihmiset ovat siis pikemminkin konservatiivisia kuin konservatiiveja.

"Enemmän kysymys on arvokonfliktista ja maailmankuvien konfliktista kuin esimerkiksi globalisaatiosta ja työpaikkojen katoamisesta."

Konservatismin aate tai filosofia ei ole heille merkityksellistä, vaan he toteuttavat konservatiivisuutta pyrkiessään säilyttämään omaa elämäntapaansa. Heidän näkökulmastaan demokraattien poliittinen ohjelma on täydellisessä ristiriidassa heidän elämäntapansa kanssa. Sydänmaiden kapinan näkeminen vain vihaisen ja mennyttä taloudellista asemaansa takaisin havittelevan keskilännen keskiluokan raivona ei tavoita koko kuvaa.

– Enemmän kysymys on arvokonfliktista ja maailmankuvien konfliktista kuin esimerkiksi globalisaatiosta ja työpaikkojen katoamisesta, Ruotsila sanoo.

Ruotsila kuvaa Sydänmaiden kapina -kirjassaan, miten Barack Obaman valinta presidentiksi käynnisti ketjureaktion, joka johti lopulta Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi. Trump aisti kapinahengen ja osasi vastata siihen retorisesti. Se mahdollisti hänen nousunsa ensin presidenttiehdokkaaksi republikaanisen puolueen kiivaasta vastustuksesta huolimatta ja myöhemmin presidentinvaalin voittajaksi. Ruotsilan mukaan Suomessa vallitsee harhakäsitys siitä, että kaikki johtuisi Trumpista. Toisin kuin täällä usein kuvitellaan, Trumpin presidenttikauden päättyminen ei muuta yhtäkkiä Amerikkaa liberaaliksi ja demokraattiseksi.

Trump sai vuoden 2020 vaaleissa yli 74 miljoonaa ääntä.

– Vaikka hänen tyyliään jäisivätkin kaipaaman vain harvat, hänen talouselämän vapauttamista ja arvokonservatismia, Yhdysvaltain omaa etua korostava perinteisen amerikkalaisen keski- ja työväenluokan turvaamista korostava kansalliskonservatiivinen poliittinen linjansa nauttii edelleen suurta suosiota, Ruotsila toteaa.

Ruotsila leimataan usein väärin perustein Trumpin tukijaksi. – Tutkijan tehtävä on lisätä ymmärrystä, ei pahoitella, päivitellä ja tuomita.

Konservatismin kulta-aika

Trumpin nosti valtaan kolmas sydänmaiden kapina. Toinen sydänmaiden kapina alkoi 1960- ja 70-lukujen kulttuurisesta murroksesta ja päättyi Ronald Reaganin nousuun presidentiksi vuonna 1980.

Markku Ruotsila luonnehtii Reaganin kahta presidenttikautta yhdysvaltalaisen konservatismin kulta-ajaksi. Kulta-aikaa elettiin myös toisella puolella Atlanttia, kun Isossa-Britanniassa elettiin Margaret Thatcherin pääministerikautta (1979–90). Markku Ruotsila nostaa Thatcherin ja Reaganin modernin konservatismin suuriksi hahmoiksi toisin kuin Donald Trumpin, joka ei ole konservatiivi.

− Suuri osa Trumpin politiikasta on ollut konservatiivista, mutta ei hän itse ole konservatiivi. Ei hän ymmärrä konservatismin aatetta. Reagan ja Thatcher sen sijaan paitsi toteuttivat konservatiivista politiikkaa, myös olivat filosofisesti ja aatteellisesti konservatiiveja ja popularisoivat tätä aatetta, Ruotsila muistuttaa.

"Väittäisin, että Trumpin toimintatavat, puhetyyli ja käyttäytyminen on vahingoittanut konservatismin aatetta, sen filosofian ymmärrystä ja suosiota."

Ruotsilalle itselleen rakkaalle konservatismin aatteelle Trumpin kausi ei kuitenkaan ollut kulta-aikaa.

– Väittäisin, että Trumpin toimintatavat, puhetyyli ja käyttäytyminen on vahingoittanut konservatismin aatetta, sen filosofian ymmärrystä ja suosiota, Ruotsila toteaa.

Konservatiivisuuden ytimessä on varovainen suhtautuminen muutoksiin. On parempi turvata niihin toimintatapoihin, joita on kokeiltu monien sukupolvien ajan, ja jotka historia on osoittanut hyödyllisiksi. Pitkä jatkumo vaikuttaa myös Markku Ruotsilan konservatismin taustalla. Ruotsila kuuluu Rydmanin sukuun, ja sillä on pitkä historia ja tausta suomalaisessa oikeistossa ja konservatismissa. Tämän päivän politiikassa sukua edustaa kansanedustaja Wille Rydman. Oman lapsuusajan perheen, jossa isä toimi yksityisyrittäjänä, lisäksi myös suvun pitkä historia on vaikuttanut Ruotsilan ajatteluun.

– Ne eivät ehkä merkitse mitään tai avaudu ihmisille, jotka ajattelevat, että koko maailma on tässä ja nyt. Mutta perinteillä, jatkumolla, kaikella tällä on merkitystä konservatiivisesti ajattelevalle ihmiselle.

Toinen konservatismin suurista nimistä eli Margaret Thatcher teki 1980-luvulla Ison-Britannian parlamentissa vierailleeseen teini-ikäiseen Ruotsilaan lähtemättömän vaikutuksen. Yksikään Ison-Britannian pääministerin puhe parlamentin alahuoneessa ei ole jäänyt samalla tavalla mieleen.

− Thatcher muutti sen koko paikan ilmapiirin samalla hetkellä, kun hän astui sisään. Hänestä vaan uhkui täysin poikkeuksellista karismaa, Ruotsila muistelee.

Ruotsila väitteli tohtoriksi Cambridgen yliopistossa ja on sen jälkeen tutkinut ja opettanut muun muassa Oxfordissa, New Yorkin yliopistossa ja Stanfordin yliopistossa. Konservatismin lisäksi hän on tutkinut myös amerikkalaista sosialismia, vaikka onkin Suomessa leimattu konservatiiviseksi konservatismin tutkijaksi.

Ruotsilan mukaan amerikkalaisen äärioikeiston ajattelussa liittovaltio tulee ennen pitkää aloittamaan hyökkäyksen heitä vastaan ja yrittää tuhota oikeat amerikkalaiset, joita he mielestään ovat. Ja heidän tulee sitä väkivalloin vastustaa.

Äärioikeiston väkivaltaisuus ei ole uutta

Vain kaksi viikkoa ennen Joe Bidenin virkaanastujaisia samaisella Capitol Hillin kukkulalla nähtiin demokratian perusarvoja järkyttänyt näytelmä, kun kiihkomieliset Trumpin kannattajat rynnivät kongressirakennukseen pyrkimyksenään estää Bidenin vaalivoiton virallistaminen edustajainhuoneen ja senaatin kokouksissa.

Väkijoukko muun muassa uhkasi hirttää Trumpin varapresidentin Mike Pencen Capitol-kukkulan puuhun, koska tämä oli kieltäytynyt Trumpin pyynnöstä jättää Bidenin vaalivoitto vahvistamatta. Capitolin valtausyritys johti viiden ihmisen kuolemaan, heistä yksi oli Capitolin poliisi. Trumpia syytetään valtakunnanoikeudessa kapinan yllyttämisestä.

"Vaaliohjelmaan kuuluu esimerkiksi lupaus, että automaattiaseiden tuotanto ja myyminen kielletään ja niitä aletaan ottaa ihmisiltä pois, ensin vapaaehtoisesti. Eivät nämä ihmiset anna aseitaan pois. Siitä tulee väkivaltaa."

Ruotsila näkee kongressiin rynnäköimisen ensimmäisenä muttei viimeisinä oireena väkivaltaisen äärioikeiston reagoinnista vallan vaihtumiseen. Erilaisiin väkivaltaisiin äärioikeistolaisiin järjestöihin kuuluu hänen arvionsa mukaan puolesta miljoonasta miljoonaan amerikkalaista.

– Heidän ajattelussaan liittovaltio tulee ennen pitkää aloittamaan hyökkäyksen heitä vastaan ja yrittää tuhota oikeat amerikkalaiset, joita he mielestään ovat. Ja heidän tulee sitä väkivalloin vastustaa. Se ajatus ei ole Trumpin heidän päähänsä laittama, vaan jo 1900-luvun alusta lähtien hyvin vakiintunut käsitys Yhdysvaltain äärioikeistossa, Ruotsila toteaa.

– Valitettavasti ennustan, että väkivaltaista vastarintaa tullaan Bidenin kaudella näkemään. Vaaliohjelmaan kuuluu esimerkiksi lupaus, että automaattiaseiden tuotanto ja myyminen kielletään ja niitä aletaan ottaa ihmisiltä pois, ensin vapaaehtoisesti. Eivät nämä ihmiset anna aseitaan pois. Siitä tulee väkivaltaa.

Markku Ruotsila

  • Syntyi: 1969.
  • Asuu: Helsingissä
  • Ammatti: Historiantutkija. Dosentti Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Vieraileva tutkija ja professori LCC International Universityssä Liettuassa
  • Mistä tunnetaan: Yhdysvaltalaisen konservatismin, kristillisen oikeiston ja äärioikeiston asiantuntija. Laaja määrä tieteellisiä julkaisuja angloamerikkalaisen antikommunismin, konservatismin ja fundamentalismin historiasta.

2 kommenttia