Lehtikaali on oikea ravintopommi, mutta sen kitkerä maku ei miellytä kaikkia – Näin saat siihen makeutta

Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.

Lehtikaalin maine terveyspommina ei ole syntynyt tyhjästä, sillä ravinteikas lehtivihannes sisältää valtavasti terveyttä edistäviä ainesosia. Se on todellinen C-vitamiinipaukku, jossa on runsaasti myös muun muassa A- ja K- vitamiinia, folaattia sekä kalsiumia ja rautaa.

Lehtikaalia voi syödä sekä raakana että kypsennettynä. Jos sitä haluaa käyttää raakana, paksut lehtiruodit kannattaa poistaa, sillä ne voivat tuntua sitkeiltä pureskellessa. Kypsennyksessä ruodit pehmenevät, mutta vaativat hieman enemmän aikaa kuin lehdet. Lehtikaali soveltuu usein myös herkkävatsaisille, sillä se luokitellaan fodmap-ruokavalioon sopivaksi. Sen sijaan esimerkiksi kukkakaali saattaa aiheuttaa oireita herkkävatsaisille.

Lehtikaalin ominaismaku on voimakas, jopa kitkerä. Jos kaalin antaa jäätyä ennen sadonkorjuuta, sen maku pehmenee ja makeutuu. Jäätyminen muuttaa osan kasviksen hiilihydraateista sokereiksi, jolloin sen aromi saa uudenlaista täyteläisyyttä. Suomessa lehtikaalin satokausi ulottuu kesäkuusta pitkälle talveen, jopa joulukuuhun saakka. Lehtikaali kestää erittäin hyvin kylmää. Siksi sen voi jättää huoletta maahan, vaikka ensilumi yllättäisi.

Vihreästä violettiin

Lehtikaalia voi kasvattaa helposti myös omalla kasvimaalla. Kähärälehtinen kasvi viihtyy aurinkoisilla ja puolivarjoisilla kasvupaikoilla. Yleisimpiä ja tutuimpia ovat tummanvihreät lajikkeet, mutta lehtikaalista on myös puna- ja violettilehtisiä muunnoksia.

Smoothiesta sipseihin

Lehtikaalia sisältävä smoothie on terveysruokien klassikko, mutta monikäyttöinen vihannes sopii viherpirtelön lisäksi mainiosti esimerkiksi salaatteihin, keittoihin ja pastoihin. Uunissa siitä syntyy rapeita lehtikaalisipsejä.

Lähteet: kasvikset.fi, martat.fi, kekkilä.fi, satokausi.fi ja fineli.fi.