Apu

Pitäisikö vaalivirkailijat rokottaa ennen muita? –”Helpottaisi vaalien järjestämistä,” sanoo Kuntaliiton Ari Korhonen

Pitäisikö vaalivirkailijat rokottaa ennen muita? –”Helpottaisi vaalien järjestämistä,” sanoo Kuntaliiton Ari Korhonen
Vaalivirkailijoiden rokottaminen ennen vaaleja houkuttelisi osallistumaan vaalivirkailijoiden toimintaan, sekä varmistaisi vaalivirkailijoiden saatavuuden, sanoo Kuntaliiton asiantuntija Ari Korhonen.
Julkaistu: 5.2.2021

Kuntavaalien järjestämiseen tarvitaan vapaaehtoisia vaalilautakuntiin. Nyt etenkin ikääntyneet epäröivät koronakriisin vuoksi. Kuntaliitosta ehdotetaan ratkaisuksi vaalivirkailijoiden rokottamista ennen muita.

Kuntavaaleja ei voi Suomessa järjestää ilman tuhansia vapaaehtoisia. Huhtikuun vaaleihin on ollut poikkeuksellisen vaikea löytää vaalilautakuntien jäseniä. Osin tämä johtuu koronaepidemiasta: iäkkäämpiä kansalaisia arveluttaa lähteä lautakuntatyöhön. Kuntaliitosta ehdotetaan ratkaisuksi, että vaalivirkailijoiksi ryhtyvät saisivat koronarokotteen ennen muita suomalaisia.

– Kunnilla on mahdollisuus valmius rokottaa nämä henkilöt. Tämä helpottaisi vaalien järjestämistä ja houkuttelisi osallistumaan vaalivirkailijoiden toimintaan, sekä varmistaisi vaalivirkailijoiden saatavuuden. Rokotusjärjestykseen liittyy toki monia kysymyksiä, mutta vaalivirkailijoiden rokottamisesta ennen vaaleja on syytä käydä keskustelua, asiantuntija Ari Korhonen Kuntaliitosta sanoo.

"Olemme Kuntaliitossa saaneet arvioita siitä, että vaalivirkailijoita on ollut vaikeaa saada etenkin pienissä kunnissa."
Ari Korhonen, Kuntaliitto

Ehdokas ei voi toimia vaalilautakunnassa

Kunnat kokoavat paraikaa vaalilautakuntia kovaa vauhtia. Lautakuntien tehtävä on tärkeä, koska lain mukaan vaaleja ei voida järjestää ilman, että kunnanhallitukset ovat asettaneet lautakunnat.

– Vaalilaki lähtee siitä, että kunnanhallituksien on hyvissä ajoin tehtävä päätökset vaalilautakuntien kokoonpanoista. Olemme Kuntaliitossa saaneet arvioita siitä, että vaalivirkailijoita on ollut vaikeaa saada etenkin pienissä kunnissa, Korhonen kertoo.

Vaalilautakuntiin kuuluu yleensä puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä vähintään kolme varajäsentä. Vaalilautakuntia on ympäri Suomen yhteensä noin 2000.

Koronan lisäksi lautakuntien jäsenten löytämistä on vaikeuttanut se, että jäsenyyskriteerejä tiukennettiin muutama vuosi sitten. Vaaleissa ehdolla oleva ei voi toimia vaalilautakunnassa. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa eivät voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eivätkä varajäsenenä.

"80–90-luvuilla lautakuntapaikkoihin oli jopa tunkua ja tehtävää pidettiin merkittävänä. Viime vuosina lautakuntien glamour on hiipunut."
Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö

Vaalipaikkojen turvallisuudesta tulossa ohjeistus

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo, että etenkin 1980-ja 90-luvuilla vaalilautakunnista oltiin kiinnostuneita.

– Silloin lautakuntapaikkoihin oli jopa tunkua ja tehtävää pidettiin merkittävänä. Viime vuosina lautakuntien glamour on hiipunut.

Oikeusministeriö on yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa laatimassa varautumisohjeita kunnille kevään kuntavaaliäänestyksiä varten.

– Kunnille on tulossa ohjeistus. Vaalivirkailijoidenkin tulee voida olla vaalipaikoilla turvallisesti. Tähän on tiettyjä toimenpiteitä, joita voidaan tehdä. Ohjeissa kerrotaan, miten tähän päästään, Jääskeläinen sanoo.

Lautakunnat on kuitenkin aina saatu kokoon. Varmuuden vuoksi, kuntien pitää varautua täydentämään lautakuntia mittavalla määrällä varajäseniä.

Lautakunnissa sukupuolikiintiöt

Lautakunnissa sovelletaan myös tasa-arvolakia. Paikat jaetaan siten, että sekä jäsenissä että varajäsenissä on oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia.

– Kaikkia sukupuolia on löytynyt lautakuntiin ja tasa-arvolain soveltaminen on onnistunut, kertoo Ari Korhonen Kuntaliitosta.

Kuntavaaleihin liittyy vielä monia ratkaistavia kysymyksiä ja käytännön asioita. Korhonen sanoo esimerkkeinä karanteenissa olevien ihmisten äänestysmahdollisuuden.

– Nämä asiat ovat kuitenkin ratkaistavissa olevia, ja niihin voidaan tehdä erilaisia järjestelyjä, joilla vaalit pystytään toteuttamaan. Oikeusministeriö antaa ohjeet järjestelyistä kunnille.

Kommentoi »