Apu

THL:n Hanna Nohynek on sairastanut sekä koronan että denguekuumeen: ”Samanlaista oli väsymys, särky ja oudot tuntemukset”

THL:n Hanna Nohynek on sairastanut sekä koronan että denguekuumeen: ”Samanlaista oli väsymys, särky ja oudot tuntemukset”
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ymmärtää koronavirukseen liittyviä pelkoja mutta toivoo, että pandemiasta jää jäljelle myös uusia tapoja tutkimuksen tekemiseen – sekä entistä parempia rokotteita.
Julkaistu: 14.1.2021
Keväästä lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek ei ole pystynyt juomaan kahvia. Se on maistunut oudolta.
Maaliskuussa Nohynek oli työmatkalla Tukholmassa, jossa hän osallistui kansainväliseen kokoukseen ja illalliselle. Hän kävi myös täpötäydessä valokuva­taiteen museossa Fotografiskassa.
Nohynek sai koronavirustartunnan. Hän arvelee tartunnan tulleen Ruotsista.
Vilunväreet, huono olo ja päänsärky, ripuli ja yskä vaivasivat ensin, toisella viikolla iski kova väsymys. Kaiken kaikkiaan Nohynek sairasti kolmisen viikkoa, ja sen jälkeen täysi toipuminen kesti aikansa. Nohynek vertaa koronavirusinfektiota vuonna 1998 sairastamaansa dengue­kuumeeseen, joka vei viikoksi sairaalaan.
– Tiedän, millaista on sairastua vakavaan virustautiin. Samanlaista tässä oli se mieletön väsymys ja voimattomuus, särky ja omituiset tuntemukset.
Hanna Nohynek tietää, että häneltä löytyy koronan vasta-aineita, koska hän on luovuttanut verta usean tutkimus­laboratorion vasta- ainetutkimuksen pystyttämiseen epidemian alussa.

Nohynek pelkäsi miehensä kuolevan

Pandemia on herättänyt monissa ihmisissä ahdistusta. Tämä tuli esiin THL:n tutkimuksessa, jossa haastateltiin koronatartuntoja kokeneiden perheiden jäseniä, myös lapsia. Esiin nousi paljon pelkoa ja epätietoisuutta – sitä, että oli jääty yksin.
Nohynekin on helppo ymmärtää tällaisia tunteita. Hänen miehensäkin sairastui koronaan ja kärsi niin pahoista oireista, että Nohynek pelkäsi tämän riskiryhmäläisenä kuolevan.
– Mieheni oli niin huonossa kunnossa, ettei hän pystynyt nukkumaan makuulla yskänpuuskien takia. Jos olisin itse ollut tolpillani, olisin pakottanut hänet sairaalaan, mutta olin liian väsynyt siihen.
Nohynekin mielestä pelko on osin ohjannut myös virallisia suosituksia pandemian aikana. Esimerkiksi yli 70-vuotiaisiin kohdistuneista rajoituksista säädettiin keväällä ilman, että arvioitiin, miten vanhusten kuntoon vaikuttaa se, että he eivät liiku tai näe läheisiään.
– Myös syksyllä pelkofaktori on ollut mukana koulujen karanteeneissa ja etäopetukseen siirtymisissä, vaikka kouluista tulevia infektiota on todella vähän.
"Olen aina tehnyt paljon töitä. THL:n työn lisäksi mukana ovat kansainväliset tehtävät, joita teen WHO:lle."

Töitä 83,5 tuntia viikossa

Koronavuosi on kasvattanut ylilääkärin työmäärää, mutta etätyöt ovat olleet Nohynekille tuttuja jo pitkään. Hän osallistuu palavereihin mieluiten kotoaan ja keskittyy aamuisin lukemaan sekä kirjoittamaan. Työpaikalle hän pyöräilee ideaali­tilanteessa vasta päivällä, jolloin työmatka tuo niin annoksen liikuntaa kuin päivänvaloakin.
Yhtenä tai kahtena iltana viikossa Nohynek on tavannut pitää matkalääketieteen yksityisvastaanottoa, mutta sille ei nyt ole kysyntää.
Kalenterimerkinnät paljastavat, että siitä huolimatta Nohynek teki lokakuussa yhden 83,5 tunnin työviikon ja muuten viikkotyötunnit vaihtelivat syksyllä 57 ja 76 välillä. Elokuussa oli yksi 37 tunnin viikko, mutta silloin hän oli lomalla.
– Tällaista tämä nyt on ollut. Mutta olen aina tehnyt paljon töitä. THL:n työn lisäksi mukana ovat kansainväliset tehtävät, joita teen WHO:lle.
Hän kertoo jaksavansa pitkiä viikkoja, koska työt ovat riittävän erilaisia ja haastavia: on tarpeeksi analytiikkaa sekä kirjoittamista ja toisaalta kokouksia.
Hanna Nohynek on tehnyt hengitystieinfektioiden parissa töitä väitöskirjastaan lähtien. Eri käänteiden kautta hän päätyi Kansanterveyslaitokselle kehittämään diagnostisia menetelmiä lasten keuhkokuumeisiin ja sieltä edelleen ylilääkäriksi THL:ään.

Monen tieteen kiinnostava yhdistelmä

Hanna Nohynekin työ keskittyy infektiotautien torjuntaan ja rokotuksiin. THL:ssä rokotukset ovat hänen erikoisalaansa.
– Vaksinologia on kiinnostava yhdistelmä monia tieteitä, lääketieteen lisäksi muun muassa käyttäytymistiedettä, sosiologiaa, taloustiedettä ja valtiotieteitä.
Nohynek on mukana kansainvälisessä tutkimustyössä ja puheenjohtajana Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisessä rokotusasiantuntijoiden covid-19-rokottamisen työryhmässä.
Siinä missä THL tekee rokotesuosituksia Suomelle, Nohynekin luotsaama kansainvälinen ryhmä laatii maailmalle rauta­lankamallia siitä, miten köyhempien maiden kansalaiset saadaan rokotettua koronavirustautia vastaan.
Hengitystieinfektioiden parissa Nohynek on työskennellyt väitöskirjastaan lähtien. Hän oli kouluttautumassa lastenlääkäriksi ja lähdössä kenttälääkäriksi kehitysmaihin mutta päätyikin Kansanterveyslaitokselle kehittämään diagnostisia menetelmiä lasten keuhkokuumeisiin.
Vuoteen 2010 saakka hän teki kansainvälisiä kliinisiä tutkimuksia eri puolilla maailmaa, myös yhteistyössä WHO:n kanssa.
– Silloin mietin, jatkanko kansainvälisellä uralla vai täällä. Äitini oli vammautunut ja isäni oli hänen omaishoitajanaan, joten tuntui, että nyt on aika olla heidän apunaan Suomessa.
"Jos virus tai bakteeri on vain ihmisellä, se pystytään juurimaan. Koronaa esiintyy kuitenkin myös eläimillä, kuten minkeillä."

Tiedettä on tehty entistä avoimemmin

Tänä vuonna töitä THL:ssä on tehty eri tavalla ja toisessa järjestyksessä kuin tavallisesti. Normaalisti uudella rokotteella olisi myyntilupa valmiina ja THL tutkisi sen mahdollisia vaikutuksia väestöön ja laskisi kustannusvaikuttavuutta.
Nohynek painottaa, että vaikka rokotekehityksen aikataulua on nyt tiivistetty, kriittisistä asioista ei ole tingitty. Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet rokoteaihion kehittämisen nopeasti sen jälkeen, kun kiinalaiset julkaisivat viruksen perimän.
Uusien rokotteiden haittoja on seurattu tutkimuksissa kaksi kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen ennen kuin ne saattoivat aikaisintaan saada myyntiluvan, ja ihmiskokeita on tehty normaaliin tapaan kymmenillä tuhansilla ihmisillä.
Rokotteiden turvallisuutta seurataan lisäksi jälkikäteen. Nyt lääkevalmistajat saattavat saada ehdollisia myyntilupia, joiden edellytyksenä on toimittaa seurantatietoja rokotteen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta viranomaisille tiheämmin kuin normaalisti.
Nohynek kertoo, että rokotetutkimuksessa on otettu käyttöön uusia tapoja, joiden hän toivoisi jäävän käyttöön epidemian jälkeenkin. Yksi niistä on niin sanottu rullaava arviointi ja siihen liittyvä neuvonta, joka nopeuttaa kehitystyötä.
Kun aiemmin lääkeyhtiöt luovuttivat lääkeviranomaisille kaiken tutkimustiedon uudesta rokotteesta kerralla kehitystyön päätteeksi, nyt tietoa on julkistettu vaihe vaiheelta. Tällöin viranomaisilla on ollut tiedossa, millaisia rokotteita on kehitteillä ja mitä kysymyksiä kehitystyössä nousee esiin.
Tiedettä on nyt muutenkin tehty entistä avoimemmin, ja lääkeviranomaiset sekä tutkijat ovat tehneet uudenlaista yhteistyötä viivytysten minimoimiseksi. Rokotetutkimuksessa ihmiskokeiden vaiheita on limitetty entistä tiiviimmin ja kokonaan uudentyyppistä teknologiaa on kehitetty.
Nohynek kertoo, että covid-19-viruksesta ei edelleenkään tiedetä varmuudella esimerkiksi sitä, kauanko sairastamisesta tai rokotteesta saatu immuniteetti kestää.

Virusta ei pystytä hävittämään kokonaan

Rokotteiden tehoa voidaan Suomessa tutkia reaaliajassa vertaamalla rokotettujen ja rokottamattomien sairastumistietoja. Silloin nähdään rokotteen turvallisuus ja teho samalla tapaa kuin kausi-­influenssaseurannassa.
Vielä covid-19-viruksesta ei tiedetä esimerkiksi sitä, kauanko sairastamisesta tai rokotteesta saatu immuniteetti kestää. Voi olla, että virus jää elämään kausi­-influenssan tyyppisenä tautina. Tai voi olla, että se toimii tulevaisuudessa kuten neljä muuta ihmisillä kiertävää koronavirusta, jotka aiheuttavat flunssaoireita ja tuovat immuniteetin pariksi vuodeksi.
Silloin käyttöä olisi myös seuraavien sukupolvien rokotteille, joihin myös kaksi Suomessa kehitteillä olevaa versiota kuuluvat.
Nohynek pitääkin todennäköisenä, että pandemian aiheuttanutta SARS-CoV-2-virusta ei saada kokonaan hävitettyä maailmasta.
– Jos virus tai bakteeri on vain ihmisellä, se pystytään juurimaan. Iso- ja tuhka­­rokko sekä polio ovat tästä hyviä esimerkkejä. Koronaa esiintyy kuitenkin myös eläimillä, kuten minkeillä.
"Harrastuksen pitää viedä totaalisesti mukanaan, muuten ajattelen töitä. Olen aina ollut sellainen. Joskus nuorena kirjoitin runoja, lauloin kuorossa ja soitin vilua sekä kitaraa."

Tasapainoa työelämään

Tämän vuoden jälkeenkin Nohynekilla riittää töitä koronarokotteiden parissa. Raskas työ vaatii myös vastapainoa elämään. Pitkän työpäivän nollaa Nohynekin mielestä parhaiten saunominen.
Vapaa-ajallaan hän ulkoilee, pyöräilee tai poimii esimerkiksi mustikoita samalla, kun kuuntelee äänikirjaa.
– Se harhauttaa ajatukset pois töistä. Harrastuksen pitää viedä totaalisesti mukanaan, muuten ajattelen töitä. Olen aina ollut sellainen. Joskus nuorena kirjoitin runoja, lauloin kuorossa ja soitin vilua sekä kitaraa.
Sittemmin musiikki on jäänyt vähemmälle, mutta konsertissa käyminen toimii edelleen arjesta irrottavana tekijänä, samoin kuin kuuden bonuslapsenlapsen eli puolison lastenlasten tapaaminen.

Hanna Nohynek

  • Syntynyt vuonna 1958.
  • Lääkäri ja rokotetutkija. Työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ylilääkärinä.
  • Puheenjohtaja Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainvälisessä rokotusasiantuntijoiden covid-­19-rokottamisen työ­ryhmässä.
  • Pitänyt myös matka­lääketieteen yksityis­vastaanottoa.
  • Työskennellyt vuoteen 2010 saakka kansainvälisten, kliinisten tutkimusten parissa eri puolilla maailmaa.
Kommentoi »