Apu

Korona vei työt – Kulttuuri unohdettiin kuntavaaleista – ”Jos ei ole taiteilijoita, ei ole kulttuuriakaan”, tutkija sanoo

Korona vei työt – Kulttuuri unohdettiin kuntavaaleista – ”Jos ei ole taiteilijoita, ei ole kulttuuriakaan”, tutkija sanoo
Korona on pysäyttänyt kulttuurialan työt yli vuodeksi. Aihe ei ole noussut kuntavaaleissa puheenaiheeksi. Kult­tuuripolitiikkaa tehdään sekä valtion että kunnan tasolla sirpaleisesti.
Julkaistu: 26.5.2021
Kuntavaaleihin lähdetään tänä vuonna tilanteessa, jossa korona on pysäyttänyt taiteilijoiden ja kulttuurialan työt ja tulot yli vuodeksi. Kulttuuriväki on reagoinut tilanteeseen voimakkaasti.
Kulttuuri ei näy toistaiseksi millään tavalla kuntavaalikeskusteluissa. Esimerkiksi vaalikoneissa kulttuurista ei kysytä mitään, paitsi Ylen vaalikoneessa, jossa kirjastot on nostettu yhdeksi vaihtoehdoksi, jos kunnan pitää leikata menoista.

Ruotsissa on taas kaikki paremmin?

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs tuo esiin, että kulttuuri puuttuu merkit­tävällä tavalla politiikan agendalta Suomessa. Ero esimerkiksi Ruotsin tapaan suhtautua kulttuuriin on huima.
– Ruotsissa luotiin maan tasolla yhteiset kulttuuripoliittiset tavoitteet ensimmäisen kerran vuonna 1974. Valtiolla on kulttuurin suhteen yhteiset tavoitteet, joissa määritellään asiat, joita pidetään tärkeinä, arvokkaina ja keskeisinä poliittisessa keskustelussa. Niitä ei ole mahdollista ohittaa päätöksenteossa, Hirvi-Ijäs sanoo.
Ruotsissa on hallinnollinen rakenne kulttuuriasioille, jonka alaisuudessa toimii verkosto toimijoita, jotka toteuttavat poliittisten tavoitteiden toteutumista käytännössä sekä alueellisesti että kuntatasolla. Lisäksi Ruotsissa on kulttuurista analyysia tekevä virasto, joka seuraa kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteutumista käytännössä.
– Ruotsissa on siis määritelty kulttuuripolitiikan tavoitteet, rahoitus ja seuranta. Suomessa taas kulttuuripolitiikkaa tehdään lakisääteisten rakenteiden kautta, joita on sekä valtion että kunnan tasolla. Se tekee systeemistä sirpaleisen.

Tukien jaossa suurta vaihtelua

Lakisääteinen järjestelmä Suomessa on valtionosuusjärjestelmä, josta jaetaan rahoitusta niille taidelaitoksille, jotka ovat sen piirissä. Kuntien kulttuuritoiminta saa valtionosuuksia, mutta kunnat voivat itse päättää, miten rahat kohdistetaan.
Kunnallisvaalit ovat merkittävät vaalit Suomessa siksi, että kunnat voivat päättää hyvin pitkälti itse, miten ne rahansa käyttävät. Kuntia velvoittaa kuitenkin laki kulttuuripalveluista, joita kaikki kunnat ovat sitoutuneet asukkailleen tarjoamaan.
– Silti esimerkiksi se, mitä kunnissa pidetään kulttuurina, voi vaihdella paljon.
Vuonna 2019 lakiin tuli kohta, jossa linjataan, että kuntien tulee vahvistaa mahdollisuutta toimia taiteilijana paikallisesti. Se mitä linjaus tarkoittaa kunnissa käytännössä, vaihtelee suuresti.
– Suomessa on lähdetty säätämään kulttuuria koskevia lakeja ilman, että on yleisiä yhteisiä tavoitteita. Järjestelmät Ruotsin kanssa ovat hyvin erilaiset.
Erikoistutkija toivoo, että Suomessa keskusteltaisiin siitä, mitkä ovat kansallisesti yhteisiä kulttuurisia tavoitteita.
– Jos meillä ei ole kulttuurin alkutuottajia eli taiteilijoita, jotka keskittyvät taiteeseen ja synnyttävät teoksia, meillä ei ole kulttuuriakaan.
Kuva: Vesala Tampereen Tullikamarilla 28. helmikuuta 2020. Artisti on puhunut kollegoidensa ja kulttuurialan puolesta aktiivisesti.
Päivitetty 26.5. – Ilmestynyt 19.5.2021
Kommentoi »