Apu

Avun pääkirjoitus: Erot äänestysaktiivisuudessa luovat eriarvoisuutta – Kokemus yhteenkuuluvuudesta on ratkaiseva tekijä

Avun pääkirjoitus: Erot äänestysaktiivisuudessa luovat eriarvoisuutta – Kokemus yhteenkuuluvuudesta on ratkaiseva tekijä
Suomalaisten äänioikeutettujen äänestysaktiivisuudessa oli isoja eroja edellisissä kuntavaaleissa. THL:n tuoreen selvityksen mukaan kokemus yhteenkuuluvuudesta on yksi selittävä tekijä, kirjoittaa Avun toimituspäällikkö Miikka Järvinen.
Julkaistu: 10.5.2021

Kuntavaaleissa suhteellisesti eniten valtaa käyttää akateemisesti koulutettu, suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluva syntyperäinen suomalainen, joka puhuu äidinkielenään suomea, saamea tai ruotsia. Mainitut väestöryhmät ovat suhteellisesti muita vahvemmin edustettuna päätöksenteossa.

Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten kielten puhujista käytti äänioikeuttaan edellisissä kuntavaaleissa 57,6 prosenttia, mutta venäjänkielisistä vain 19,7 ja vironkielisistä 11,1 pro­senttia. Suomeen muuttaneista ahkerimpia äänestäjiä olivat somalin puhujat, 53 prosenttia, ja saksankieliset, 50 prosenttia.

Koulutuksellakin näyttää olevan väliä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äänesti 80,9 prosenttia, mutta peruskoulutetuista vain 45,6 prosenttia. Vastaava asetelma löytyy tuloeroista.

THL:n selvityksen mukaan Suomeen muuttaneen äänestysaktiivisuutta lisää kokemus yhteenkuuluvuudesta sekä suomalaisten että lähtömaan kansalaisten kanssa. Perhesyistä muuttaneet äänestivät 2017 vaaleissa ahkerammin kuin työn vuoksi muuttaneet. Tämäkin liittyy erilaiseen kuuluvuuden kokemukseen.

Kielitaidon karttuessa nousee myös äänestysaktiivisuus. Aloittelijan tasolla suomea tai ruotsia osaavista äänesti vain 25 prosenttia mutta vähintään keskitasoisesti osaavista 39 prosenttia.

Käsi sydämellä, Suomen puolueet: kuinka hyvin arvioitte onnistuneenne siinä, että jokainen tässä maassa voisi tuntea kuuluvansa porukkaan?

Kommentoi »