Apu

Albert käy usein salaa Suomessa – Monacon ruhtinas saapuu taas vierailulle

Albert käy usein salaa Suomessa – Monacon ruhtinas saapuu taas vierailulle

Monacon ruhtinas Albert II:ta, 60, viehättää suomalainen moottorinpärinä ja pohjoinen ulottuvuus. Nuorena miehenä hän juhli usein Jyväskylän maisemissa, Ouluun hänet tuo nyt halu jatkaa ruhtinas Albert I:n tehtävää.
Teksti Raila Kinnunen
Kuvat All Over Press
Mainos

Välimeren rannalla palmujen katveessa varttunut Monacon ruhtinas Albert II tuntee enemmän havumetsävyöhykkeen suomalaisia kuin yksikään muu monarkki hänen skandinaavisia kollegojaan lukuun ottamatta.

Syitä on kaksi: Albertin urheiluhulluus ja suomalaisten huippukuskien menestys Monacon maisemissa F1-katuradalla ja Monte Carlon rallissa sekä ruhtinaan syvä kiinnostus pohjoisten ja arktisten alueiden ympäristökysymyksiin, kulttuuriin ja vähemmistökansojen oloihin.

Molemmat ruhtinas sai ikään kuin perintönä, joka hyppäsi yhden sukupolven, hänen isänsä ruhtinas Rainierin yli.

F1-kisojen jälkeen Monacossa pelataan jalkapallon hyväntekeväisyysottelu AS Monaco FC:n silmäätekevien ja F1-kuskien välillä. Albertkin on teutaroinut pallon perässä. Kun moottoritoimittaja Timo Pulkkinen rohkaistui matsin jälkeen pyytämään silloiselta prinssiltä haastattelua ja sanoi olevansa Suomesta, Albert vastasi, että vihaan Suomea, virnisti leveästi, ja jatkoi että hän todella rakastaa Suomea, on käynyt useamman kerran katsomassa Jyväskylän Suurajoja ja tuntee henkilökohtaisesti kaikki Suomen kovimmat kuskit.

Suomi-tuttavuuksillaan leuhkittuaan hän antoi haastattelun ainoastaan Pulkkiselle. Siihen aikaan suomalaiskuski hyppimässä autonsa katolla Monte Carlon rallin päätteeksi kävi edellisen vuoden toisinnosta. Voittajina on ollut kymmenen eri suomalaiskuskia, kerran tuli sinivalkoinen kolmoisvoitto ja Tommi Mäkinen meni voittamaan neljästi peräkkäin.

Albertin kanssa juhlittiin yhdessä ja aina muistettiin esittää kutsu tulla jatkamaan samaa Jyväskylän maisemiin.

F1 Grand Prix on hallitsijaperheen lempilapsi, talouden vuotuinen ykköstapahtuma, jonka aikana sadat miljoonat ihmiset imevät mielikuvaa välimerellisestä kiiltokuvaparatiisista, jonka koreuden keskellä miljoonatuloiset gladiaattorit syöksyvät ahtaalla katuradalla kumit käryten ja kuolemaa uhmaten.

Suomi-gladiaattorit ovat olleet kisassa yliedustettuina. Albertin hallitsijakaudella on Maamme-laulu kajahtanut vain kerran, kun Kimi Räikkönen voitti 2005. Keke Rosberg voitti 1983 ja Mika Häkkinen 1998. He ovat Monacon ikiaikaisia asukkaita, kuten myös puolisuomalainen Nico Rosberg, joka voitti kotikisansa kolme kertaa peräkkäin 2013–2015.

Kolmikko on hyvin usein tekemisissä Albertin kanssa kuten myös Erja Häkkinen sekä liiketoimiensa että hyväntekeväisyystoimintansa kautta.

Moottoriurheilun toi Monacoon Albertin kekseliäs isän isoisä Louis II, mutta Albertin roolimalli on hänen isoisänsä isoisä Albert I. Vuosina 1889–1922 hallinnut Albert omisti suurimman osan elämästään merentutkimukselle, etelä- ja pohjoisnavan tutkimusmatkoille ja niiden rahoittamiselle. Hän pohti ympäristöongelmia ja pasifismia, häntä pidettiin älyllisesti ylivertaisena miehenä, joka otettiin Brittiläisen Akatemian jäseneksi 1909. Hänen rahoittamansa retkikunta pääsi pohjoisnavalle 1906.

Tasan sata vuotta myöhemmin Albert II matkasi pohjoisnavalle venäläisen retkikunnan mukana koiravaljakolla.

Perustamansa säätiön, Prince Albert II Foundationin kautta ruhtinas on rahoittanut monia pohjoisen ympäristö- ja koulutushankkeita ja tutkimusta. Säätiöllä on yhteistyösopimus UArctic-organisaation kanssa. UArctic, University of the Arctic, on pohjoisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden yhteistyöverkosto. Sen Oulun-kongressin pääpuhujaksi Albert saapuu syyskuun alussa.

UArticin kongressin suunnittelutoimikunnan puheenjohtajalla, Lapin yliopiston vararehtori Outi Snellmanilla on kokemusta ruhtinaan pohjoisesta kiinnostuksesta.

– Ruhtinaan säätiön rahoitus oli ratkaisevassa roolissa Oulun yliopiston koordinoimassa koulutusprojektissa, jossa kuvannettiin ympäristönmuutosta pohjoisessa. Kansainväliselle taiteen ja tieteen yhdistävälle hankkeelle on vaikea saada rahoitusta. Ruhtinas on innostunut siitä, miten tiedettä visualisoidaan suurelle yleisölle, sanoo Snellman.

Projektista valmistui kirja ja kiertävä näyttely. Suomalaiset veivät kirjan ruhtinaalle Monacon palatsiin.

Albert on seikkaillut Pohjois-Suomessa virallisesti ja salaa. Ruhtinaan pienkone Dassault Falcon 2000 bongattiin Kuusamossa 2008 – tarinan mukaan hän toi seurustelukumppaninsa Charlène Wittstockin laskettelemaan Rukalle.

Jokunen vuosi sitten Albert oli matkalla UArticin kongressiin Norjan Kautokeinoon. Lähin lentokenttä osui Suomen puolelle Enontekiöön. Suomalaiset ja saamelaiset olivat vastassa, saamelaiset lahjoittivat ruhtinaalle Albert-poron.

Pari vuotta sitten Outi Snellman matkasi Rovaniemen Steiner-koululaisten ryhmän kanssa Monacoon. Ruhtinas tarjosi joukolle viikon majoituksen maassaan. Koululaiset pääsivät palatsiin Albertia tapaamaan, nokkahuilut soivat ja lapset ojensivat ruhtinaalle kuvan komeasta Albert-hirvaasta. Ruhtinas sanoi muistavansa kaimansa hyvin.

Albertin Oulun-päivän ohjelmassa kummittelee tieto jokimatkasta kirkkoveneellä. Lyhyt pyrähdys saattaa toteutua, jos sää ja aikataulu sallivat.

Soutu on yksi ruhtinaan monista urheilulajeista. Siinäkin hänellä on sukurasitetta: hänen äitinsä Grace Kellyn rakennusbisneksillä miljonääriksi noussut isä John B. Kelly toi Yhdysvalloille kolme olympiakultaa soudussa. Albertin eno, John B. Kelly junior souti Melbournen olympialaisissa pronssille. Hän edusti USA:ta myös Helsingin olympialaisissa 1952.

Albert on kunnostautunut keihäänheittäjänäkin. Helsingin yleisurheilun MM-katsomossa 2005 hän todisti isäntämaan epäonnea sen kuninkuuslajissa. Albert on edustanut maataan viisissä talviolympialaisissa yllättävässä lajissa: kelkkailussa.

Haastatteluissaan Albert ei ole koskaan selittänyt, miksei hän kyennyt tai halunnut helpottaa väsyneen, masentuneen ja sairastelevan isänsä Rainierin viimeisiä vuosia toteuttamalla tämän tärkeimmän toiveen: että poika avioituisi ja saisi laillisia perillisiä. Albert tutustui tulevaan puolisoonsa jo vuonna 2000, ja Rainier kuoli 81-vuotiaana 2005 näkemättä poikaansa naimisissa ja Grimaldi-suvun jatkuvan laillisesti.

Rainieria loukkasi syvästi Albertin kaksi aviotonta lasta, vuonna 1992 syntynyt Jazmin ja 11 vuotta myöhemmin syntynyt Alexandre. Alexandre ei ollut salaisuus, pojan äiti, togolainen tummaihoinen lentoemäntä Nicole Coste ja Albert seurustelivat lähes kuusi vuotta kunnes Rainier pakotti poikansa katkaisemaan suhteen. Jazmin sai alkunsa lyhykäisestä lomaromanssista Kaliforniasta Monacoon piipahtaneen Tamara Rotolon kanssa ja oli ilmeisesti yllätys Albertille.

Molemmat lapset Albert tunnusti omikseen dna-testillä aika pian isänsä kuoleman jälkeen.

Eteläafrikkalainen, olympiatason uimari Charlène Wittstock sukelsi Albertin elämään Monacon Mare Nostrum -uimakisoissa vuonna 2000. Kookas, kaunis ja vaalea Charlène oli 22-vuotias, Albert 20 vuotta vanhempi.

Seurusteluvaihe kesti yli kymmenen vuotta. Charlène halusi jatkaa urheilijan uraansa aina Pekingin 2008 olympialaisiin asti, mutta olkavamma esti sen. Albert puolestaan toivoi, että tuleva ruhtinatar valmistautuisi rooliinsa huolella. Charlènelle opetettiin kieliä, tyyliä, historiaa, etikettiä ja hän kääntyi roomalaiskatoliseksi. Kenties muokkaukseen kuului myös kauneusleikkauksia.

Kihloihin he menivät kesällä 2010, häitä vietettiin heinäkuussa 2011. Kolme päivää ennen häitä morsian yritti paeta. Hänet otettiin kiinni Nizzan lentokentällä ja palautettiin palatsiin. Paon syynä oli kaiketi huhu Albertin kolmannesta au-lapsesta, joka olisi syntynyt hääparin yhteiselämän aikana.

Kappelissa morsian itki. Ilosta, surusta, jännityksestä?

Avioliiton alkuvuosina Charlène oli hymytön, pariskunnan välillä näkyi kireää etäisyyttä. Muutos alkoi, kun kaksoset Gabrielle ja Jacques syntyivät joulukuussa 2014. Kohta nelivuotiaat taaperot ovat pontevia pellavapäitä ja Charlène äidin roolissa luonteva. Uimariaikaan hän piti Etelä-Afrikassa ilmaista uimakoulua vähäosaisille lapsille ja nautti työstään.

Ruhtinattaressa näkyy uusi nelikymppisen vahvuus. Hän on itsenäisempi, itsevarmempi ja rooliinsa asettunut. Toukokuun formulakisojen palkintojuhlissa Charlène nosti villisti voitosta iloinneen Daniel Ricciardon tuputtaman samppanjapullon huulilleen, vilkaisi Albertia ja kulautti kunnolla. Katsojat riemastuivat kuten myös Albert.

Ruhtinasta pidetään älykkäänä, paljon opiskelleena, bisnesvainuisena verkostoitujana, kohteliaana, ujohkona ja arvaamattomana.

Se, että Albertin hallittavana on maailman toiseksi pienin valtio, muutaman neliökilometrin lämpäre, jonka vauraat asukkaat mieltävät maansa brändiksi ja bisnekseksi ja samalla maailman pisimpään hallinneen suvun mandaatiksi, antaa ruhtinaalle valtuudet toimia kuin menestynyt korporaatiopomo ja samalla kaveerata muiden siniveristen monarkkien kanssa.

Albert on verkostoitumisen mestari. Verkon yksi vahva lonkero ylettyy ensi viikolla Ouluun.

Albert II:n syyspäivä Oulussa 4.9.2018

  • Ruhtinas Albert II lentää Ouluun aamulla, kaupunki isännöi aamupäivää.
  • Maikkulan kartanossa kello 12 alkavaa tiedotustilaisuutta seuraa lounas.
  • UArcticin kongressin avajaiset Oulun yliopistossa käynnistyvät kello 15. Valtiovallan tervehdyksen tuo pääministeri Juha Sipilä, ruhtinas on tilaisuuden pääpuhuja. Albert osallistuu kestävää kehitystä pohtivaan paneeliin yhdessä huippututkijoiden kanssa.
  • Kongressiosallistujia on noin 600, kansalaisuuksia kymmenkunta, pohjoiset vähemmistökansat hyvin edustettuina. Tilaisuuden välittää muun muassa kiinalainen tv-kanava. Illalla Albert lentää Pekingiin.
  • Yleisöllä ei juuri ole mahdollisuutta ruhtinaan bongaamiseen.

Julkaistu: 30.8.2018