Professori Heikki Hiilamo: Tulotaso ei selitä sosiaalisia ongelmia – koulukiusaamista pitää tutkia enemmän
– Lähtiessämme tutkimaan asiaa oletimme, että perheiden matala tulotaso on itsenäinen syytekijä ongelmiin, mutta niin ei ollut, kertoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Matalat tulot lapsuudessa eivät lisää riskiä psykiatrisille sairauksille, päihdeongelmille ja väkivaltarikollisuudelle, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
– Lähtiessämme tutkimaan asiaa oletimme, että perheiden matala tulotaso on itsenäinen syytekijä edellä mainittuihin ongelmiin, mutta niin ei ollut, kertoo sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa olivat mukana samassa perheessä kasvaneet sisarukset. Perheiden tulotaso vaihteli muun muassa lama-aikojen ja nousukauden vuoksi.
– Jos tulotaso olisi syy ongelmiin, köyhissä oloissa eläneillä pitäisi olla enemmän ongelmia kuin niillä, jotka ovat kasvaneet samassa perheessä, kun tulot ovat suuret. Näin ei kuitenkaan ollut.
Muita syitä psykiatrisiin sairauksiin, päihdeongelmaan ja väkivaltarikollisuuteen ei ole pystytty tutkimuksissa selvittämään.
Mukana 650 000 suomalaista
On kuitenkin tekijöitä, joiden voidaan olettaa vaikuttavan ongelmiin. Esimerkiksi koulukiusaamista pitäisi Hiilamon mukaan tutkia enemmän.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimet voivat olla asioita, jotka vaatisivat enemmän tutkimusta, samoin oppimisvaikeuksiin puuttuminen.
Tuore tutkimustulos ei poista sitä, että rikkaiden lapsilla on edelleen vähemmän ongelmia kuin köyhissä perheissä kasvaneiden lapsilla. Siksi tutkimuksia on Hiilamon mukaan syytä kohdistaa pienituloisiin perheisiin.
Ruotsissa tutkimustulokset ovat samansuuntaisia kuin Suomessa, mikä johtunee siitä, että molemmissa maissa tuloerot ovat poikkeuksellisen matalat. Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia maita.
Suomalaistutkimuksessa oli mukana yli 650 000 vuosina 1986–1996 syntynyttä suomalaista, joista sisaruksia oli lähes 427 000. Tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkimusryhmät.
Tutkittavia seurattiin heidän 15-vuotispäivänsä jälkeen siihen asti, kun he muuttivat maasta, kuolivat, täyttivät kriteerin tutkittuihin ilmiöihin tai saavuttivat seuranta-ajan vuoden 2018 lopussa.
