Apu

Koronavirus: Näin pidät stressin aisoissa – Asiantuntija: "Ihmiset saattavat poikkeustilanteissa syytellä toisiaan – Kaikkien olisi suotavaa ottaa vastuu käyttäytymisestään"

Koronavirus leviää arvaamattomasti, eikä kukaan tiedä, miten tilanne kehittyy. Tämä voi aiheuttaa huolta, stressiä ja pelkoa. Miten niitä voi lievittää?
Kuvat Getty Images, Tanja Pellikka, Adobe Stock

Vain reilussa kahdessa kuukaudessa uusi koronavirus on tunkeutunut jollakin tavalla meidän kaikkien elämään.

Pandemia on levinnyt nopeasti maapallon eri kolkkiin: tapauksia on Suomesta Australiaan. Sairastuneiden ja kuolleiden lukumäärä päivittyy liki reaaliajassa.

Tietoa tilanteesta tulvii yli äyräiden, etenkin jos sitä etsii suomalaisten medioiden lisäksi sosiaalisesta mediasta ja kansainvälisiltä verkkosivuilta.

"Liikkeellä voi olla huhuja, jotka paisuvat mielessä."
Työterveyspsykologi Nina Lyytinen

Jatkuva virusuutisten seuraaminen voi aiheuttaa huolta, stressiä ja ahdistusta.

Se voi saada ajatukset kiertämään kehää: Miten voin suojautua? Mitä teen, jos sairastun? Joudunko perumaan ulkomaanmatkani? Suljetaanko koulut? Asetetaanko minut karanteeniin? Loppuuko kaupasta ruoka, jos tauti laajenee Suomessakin epidemiaksi?

Vähennä informaatiotulvaa, jos huolet valtaavat mielen

Maailman kriisialueilla työskennellyt psykologi, THL:n erikoistutkija Ferdinand Garoff kehottaa vähentämään informaatiotulvaa, jos huolet valtaavat mielen.

Television voi laittaa kiinni ja älypuhelimen sulkea. Kaikkien kauhukuvien keskelle ei tarvitse juuttua, koska silloin ahdistus voi lisääntyä.

Myös työterveyspsykologi Nina Lyytinen suosittelee samaa.

– Liikkeellä voi olla huhuja, jotka paisuvat mielessä. Niihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Lisäksi voi päättää, että katsoo uutiset vain pari kertaa päivässä. Ennen nukkumaan menoa uutisia ei kannata katsoa, etteivät huolet jää pyörimään mielessä.

Tarkista faktat ja noudata viranomaisten ohjeita

Suurimmat koronapelot liittyvät riskiin saada tartunta ja käytännön asioihin, jos virus alkaa levitä hallitsemattomasti, arvioi Garoff. Pelkoja lietsovat tilanteen ennustamattomuus ja hallitsemattomuus.

– Epävarmuutta aiheuttaa erityisesti se, että on vaikea ennustaa, kuinka kauan tauti kiertää maapalloa ja mihin kaikkeen se tulee vaikuttamaan. Epäilyjä voi syntyä myös siitä, voiko eri maiden viranomaisiin luottaa.

Virus alkoi levitä Kiinasta viime joulukuussa. Tartuntoja on tilastoitu reippaasti yli 110 000 ympäri maapalloa. Suomessakin sairastuneiden määrä on kasvanut selvästi.

Ahdistavassa tilanteessa pelko voi levitä, vaikka siihen ei olisi perusteltua syytä.

– Ihmiset tarkkailevat toisiaan. Ryhmäpaine vahvistuu epävarmuuden mukana. Pelon lisääntyessä ihmiset pyrkivät toimimaan kuten muutkin ryhmän jäsenet. Se on meille tyypillistä, Garoff sanoo.

Pelkojen hallitsemisessa suuri rooli on viranomaisilla ja vastuullisella medialla, jotka välittävät asiallista ja tarpeellista tietoa. Faktat kannattaa tarkastaa luotettavasta lähteestä, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

On tärkeää saada tietoa siitä, miten virukselta voi suojautua, ja ohjeita on syytä noudattaa.

Pidä huolta arkirutiineista – Älä anna stressille valtaa

Pelottava tilanne vaikuttaa yleensä niin, että stressitaso kohoaa. Elimistö reagoi kuten kivikaudella: monia elintoimintoja säätelevä sympaattinen hermosto menee hälytystilaan.

Vireystila kohoaa, syke kiihtyy ja lihasjännitys kasvaa. Elimistöön erittyy stressihormoni kortisolia.

– Kun on kysymys pitkäkestoisesta tilanteesta, vaikutus on huomaamattomampi. Stressi voi tulla ilmi esimerkiksi keskittymisvaikeuksina, Garoff sanoo.

Kyse on sinänsä luonnollisesta reaktiosta uhkaavaan asiaan, mutta joskus reagointi voi mennä yli ja olla liian voimakasta tilanteeseen nähden.

Pelko johtaa varuillaan oloon. Tuntuu siltä, että jotain kamalaa voi tapahtua kohta, vaikka pelkoon ei sillä hetkellä olisi mitään syytä. Tämä lisää stressiä ilman, että sitä huomaa. Stressitason kohoaminen lisää uupumusta ja ärtyneisyyttä. Mitätönkin asia kiukuttaa.

Nina Lyytisen mukaan stressi saattaa katkoa yöunta, kun olo tuntuu levottomalta. Nälän tunne voi hävitä, jolloin saattaa unohtaa syödä.

Tällöin on tärkeää pitää huolta arkisista rutiineista sekä normaalista ruokailu- ja unirytmistä.

Käytännön toiminnalla on siis merkitystä. Teoilla voi oikeasti vaikuttaa tunteisiin ja mieleen.

Tee riskianalyysi ja pese kädet

Yksi hyvä keino rauhoittaa omaa mieltä on tehdä riskianalyysi. Siinä koronaviruksen vaikutukset omaan elämään suhteutetaan todennäköisyyteen sairastua tautiin ja sen mahdollisiin terveysvaikutuksiin.

Siinä voi selvitä, että oma riski sairastua on hyvin pieni ja sairauden vaikutukset omaan terveyteen vähäiset.

Turvallisuuden tunnetta lisää myös se, että noudattaa viranomaisten ohjeita.

Käsien pesua ei turhaan korosteta, koska se on paras tapa suojautua virukselta. Kun pesee kädet aina sisään tullessa, ennen syömistä ja niistämisen jälkeen ja yskii hihaan, suojelee itseään ja tekee osansa kaikkien hyväksi.

Kannattaako tilanteeseen varautua niin, että hankkii kotiin jonkin verran ruokaa varastoon? Nina Lyytisen mukaan toisia tällainen varautuminen rauhoittaa. Se voi lisätä turvallisuuden tunnetta.

Pidä huoli työkavereista

Monilla työpaikoilla ja kouluilla on suunnitelmia viruksen varalle. Työterveyslaitos on ohjeistanut työpaikkoja.

Niissä suositellaan lopettamaan kätteleminen väliaikaisesti, tuomaan käsidesiä yleisiin tiloihin, perumaan kokousmatkoja ja tekemään enemmän etätyötä, jos se on mahdollista.

Lyytisen mukaan nämäkin toimet lisäävät turvallisuuden tunnetta. Ihmiset kokevat, että heistä huolehditaan töissä.

Samalla on tärkeää, että työnteko ja arki jatkuvat mahdollisimman normaalisti. Taukoja on hyvä pitää päivän mittaan, koska tauot auttavat jaksamaan.

Jos työpaikalta joku sairastuu, Lyytinen suosittelee pitämään yhteyttä tähän. Sairastuneelle voi soittaa ja kysellä vointia.

Älä moiti huolestunutta läheistä

On hyvä ymmärtää, että ihmiset reagoivat stressaavaan tilanteeseen eri tavoin. Joidenkin mielessä uhkakuvat kasvavat, toiset tyytyvät sanomaan, että katsotaan nyt mitä tapahtuu. Garoffin mukaan tähän vaikuttaa osaltaan luontainen temperamentti. Sitä kannattaa kunnioittaa.

Läheistä ei auta, jos häntä alkaa moittia huolestumisesta. Samoin omiin tunteisiinsa on hyvä suhtautua myötätuntoisesti: tunteita tulee ja menee. Siihen, miten niihin reagoi eli miten toimii, voi silti vaikuttaa.

Pelko virusinfektiosta on luonnollista, mutta paniikkiin ajautuminen on harvinaista edes kriisitilanteissa.

Aiemmilla elämänkokemuksilla esimerkiksi sikainfluenssasta tai muista epidemioista ei Garoffin mukaan ole selkeää yhteyttä siihen, miten ihminen reagoi. Ne voivat lisätä kyvykkyyttä ja pystyvyyden tunnetta, mutta joitakin ne altistavat stressille pelottavissa tilanteissa.

Karanteeniin joutuneen 5 vinkkiä

Karanteeniin joutunutta Garoff neuvoo toimimaan samalla tavalla kuin muitakin:

  1. Kannattaa noudattaa viranomaisten ohjeita. Suomessa on hyvä terveydenhoito ja tautitapaukset ovat tähän saakka olleet lieviä. Parin viikon karanteeniin joutuminen on itsessään stressaava kokemus. Pitää odottaa ajan kulua ja seurata annettuja ohjeita.
  2. Hyvä keino parantaa oloa on tehdä asioita, joista pitää. Lasten kanssa voi pelata erilaisia pelejä. Television katselu, lukeminen, laulaminen tai käsityöt rentouttavat monia. Nina Lyytinen kehottaa muistelemaan, millaiset asiat ovat aikaisemmin auttaneet, kun on kokenut stressiä. Vanhat hyvät keinot voi ottaa käyttöön.
  3. Moni saa apua liikunnasta. Kotona voi voimistella, jos kunto sallii sen. Jooga, pilates ja rentoutusharjoitukset ovat hyviä keinoja, jos ne ovat tuttuja.
  4. Tärkeää on myös, ettei eristäydy ja jää yksin. Yksin ollessa kauhukuvitelmat voivat kasvaa. Ystävien kanssa voi puhua puhelimessa tai sosiaalisessa mediassa.
  5. Kynnys avun hakemiseen on hyvä pitää matalana. Tukea voi hakea myös kriisipuhelimesta, työterveyshuollosta tai vaikkapa verkon Mielenterveystalo-nimiseltä omahoitosivustolta. Kynnys avun hakemiseen on hyvä pitää matalana.

– Karanteenin kokemiseen vaikuttaa se, onko ihminen määrätty karanteeniin vai onko hän siellä vapaaehtoisesti. Karanteeni voi herättää vastustusta, mutta siihen voi suhtautua myös hyvänä asiana, koska se estää taudin leviämisen. Karanteenissa olevat ihmiset toimivat kaikkien hyväksi. Karateeni ei tarkoita sitä, että ihminen olisi sairas, Lyytinen sanoo.

On tärkeää, että karanteeniin joutunut voi kysyä viranomaisilta neuvoja häntä askarruttaviin kysymyksiin: saako mennä ulkoiluttamaan koiraa, kuka käy apteekissa tai kaupassa, jätetäänkö ruoat rappuun vai tuodaanko ne sisälle.

"Poikkeustilanteissa ihmiset saattavat syytellä toisiaan, mikä lietsoo pelkoja.”
THL:n erikoistutkija Ferdinand Garoff

Ihmisiä ei pidä leimata eikä syrjiä

Uusi pelkoa herättävä tilanne voi muuttaa myös sitä, miten ihmiset suhtautuvat toisiinsa. Sillä voi olla isojakin vaikutuksia.

Stressaavassa tilanteessa ihmiset herkistyvät huomaamaan mahdollisia riskejä. Raitiovaunussa hermostuttaa, jos vierustoveri aivastaa, vaikka hänellä on todennäköisesti tavallinen flunssa. Erityisesti saattaa pelottaa, jos aivastaja on aasialainen.

Ferdinand Garoffin mukaan aasialaisia saatetaan stigmatisoida eli suhtautua heihin eri tavalla kuin ennen. Tuntematonta ihmistä voidaan pitää uhkana, vaikka todellista uhkaa ei olisi.

Ihmisiä ei pidä leimata eikä mitään ihmisryhmää syrjiä. Nina Lyytinen muistuttaa, että leimautumisen pelko voi johtaa siihen, että sairastumista salataan eikä apua haeta. Tämä taas voi vauhdittaa taudin leviämistä.

– Olemme tässä yhdessä. Ei jätetä ketään yksin tai eristetä sosiaalisesti. Pidetään yhteyttä, Lyytinen sanoo.

Viruksen leviämisellä on muitakin suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pörssikurssit ovat heilahdelleet, kansainvälinen kauppa on joiltakin osin alkanut kangerrella, lentoja on peruttu, suuria tapahtumia kielletty ja kouluja suljettu eri maissa.

Kun tällaisia suuria päätöksiä tehdään, päättäjien pitäisi kertoa ratkaisuista rakentavalla tavalla, Garoff painottaa.

Heidän täytyy selittää suunnitelma ja kertoa, mikä on ennuste ja mitä toimenpiteillä saavutetaan. Muutoin tilanne voi alkaa vaikuttaa psykologisesti koko yhteiskuntaan.

– Poikkeustilanteissa ihmiset saattavat syytellä toisiaan, mikä lietsoo pelkoja. Kaikkien olisi suotavaa ottaa vastuu käyttäytymisestään. Tilanne muuttuu ihmisten mielissä vaarallisemmaksi kuin se onkaan, jos riskejä paisutellaan.

Garoffin mukaan kyse on tasapainosta. Vakavaan tilanteeseen pitää aina reagoida mutta ei ylireagoida. ●

Julkaistu 12.3.2020 – Päivitetty 22.3.2020

3 kysymystä koronaviruksesta

1) Pitäisikö lopettaa koronavirusuutisten seuraaminen, jos ne ahdistavat?

  • Tällöin niiden seuraamista kannattaa vähentää ja hakea mieluummin asiallista tietoa luotettavista viranomaislähteistä silloin, kun sitä tarvitsee. Esimerkiksi se, miten virukselta voi suojautua, on tarpeellinen tieto kaikille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päivittää säännöllisesti ajankohtaisia tietoja verkkosivuilleen

2) Onko järkevää hamstrata kotiin ruokaa, vessapaperia ja käsidesiä?

  • Monilla ruoka- ja tarvikevarastot lisäävät turvallisuuden tunnetta ja rauhoittavat mieltä. Niitä voi hankkia, sillä haittaa niistä ei ole.

3) Miten lapsille kannattaa puhua asiasta?

  • Lapset vaistoavat uhkaavan tilanteen herkästi. He saattavat myös tulkita uutiset eri tavoin kuin aikuiset, mikä voi lisätä levottomuutta ja ahdistusta. Heitä kannattaa rauhoitella ja kertoa todenmukaisesti viruksesta lapsen ymmärryksen mukaan. On hyvä vastata kysymyksiin ja kertoa, mitä aikuiset tekevät estääkseen uudet tartunnat. Nykytiedon mukaan lasten riski sairastua virukseen on pienempi ja taudinkuva lievempi kuin aikuisilla.
Julkaistu: 22.3.2020
Kommentoi »