Vieläkö joku muistaa, kun Jorma Ollilan johdolla Suomeen esitettiin satelliittipaikannukseen perustuvaa kilometriveroa yli vuosikymmen sitten? Auto- ja ajoneuvoveroista oli tarkoitus luopua, ja Suomi jakaa useampaan alueeseen, joilla kilometrivero olisi eri suuruinen.

Pontimena oli näköpiiriin noussut autoilun tuleva sähköistyminen. Yli puolet kaikesta liikenteen veroeuroista – lähes kahdeksasta miljardista – kerättiin tuolloin suomalaisten tankkaajien takataskusta. Kun tämän päivän tilastoja katsoo, saattaa yllättyä – bensaveron kertymä on edelleen samaa suuruusluokkaa.

Miten tämä on mahdollista, vaikka maailma on muuttunut ja sähköautoista on tullut valtavirtaa? Kyse on perspektiiviharhasta ja heikentyneestä syvyysnäöstä. Täyssähköautojen osuus Suomen autokannasta on noussut, mutta on silti vain viiden prosentin hujakoilla. Joten kyllä bensasta ja dieselistä yhä veroja kertyy.

Koska muutokset autokannassa ovat erittäin hitaita, suurempaa tarvetta tällaiselle uudistukselle ei edelleenkään olisi. Kulissien takana asia on silti noussut taas esille.

Inspiraatiota on saatu Iso-Britanniasta, jossa sähköautoilta ja lataushybrideiltä aletaan kerätä kilometriveroa vuonna 2028, siis ihan kohta. Tässäpä puheenaihe, joka taatusti herättää tunteita – kuten Ollilan työryhmän raportti aikoinaan.