Seat Leon ST vm 2014 – Yhdeksän tonnia käteistä tiskiin ja baanalle – TDI-Seat on halpa ja kulkee vähällä
Jos ajaa paljon ja tarvitsee reippaasti tavaratilaa, niin tämä Leon olisi nyt erikoistarjouksessa. Alle 300 000 km rullattu dieseljyrä on vasta sisäänajettu.
Jatketaan farkkulinjalla. Äskettäin koeajamamme Volvo V90 oli todellinen unelmaostos – kaksivuotias ja lähes uudenveroinen helmi. Ladattavassa hybridivoimalinjassa on tehoa 340 hevosvoimaa, ja neliveto varmistaa perillepääsyn kelissä kuin kelissä. Tilaa ja varusteita riittää. Niin myös hintaa, sillä V90 olisi lähtenyt liikkeestä mukaan, jos olisi sattunut olemaan 38 800 euroa ylimääräistä. Kyllä Volvo tuon summan arvoinen toki on, mutta kaikilla meistä ei ole pakka niin hyvässä lyönnissä, että voitaisiin lähteä nopeille kaupoille tuossa hintaluokassa.
Mutta millaisen farkun saa neljäsosalla Volvon hinnasta? No vaikkapa tämän Seat Leon ST:n. Sen hintalapussa lukee 9 400 euroa.
Leonin normikulutus 4,1 litraa dieseliä satasella
Otetaan heti kärkeen esille ajomäärä: 275 000 kilometriä. Leon oli diesel, ja niillä ajetaan usein reippaaseen tahtiin. Syynä on tietysti se, että nämä VW-peräiset nakuttajat kulkevat todella vähällä. Leonin 4,1 litran normikulutuslukema sekalaisessa ajossa ei ole mitään toiveajattelua vaan täyttä totta. Jos ei vedä koko ajan talla tiskissä, niin Leonilla pääsee helposti nelosella alkavaiin kulutuslukemiin. Lisäksi pitää muistaa, että tämä Leon ei ole mikään nahjus, sillä tehoa on tarjolla 184 hevosvoimaa. TDI-kone on luonteeltaan väkivahva. Se takoo voimalla jo heti alakierroksilla. Vaihteistoa ei tarvitse käpelöidä, sillä Leonissa on DSG-automaatti.
Kun Leonia tarkasteli lähemmin, ei voinut olla huomaamatta, että tällä autolla oli ajettu kovaa ja vasenta kaistaa. Pieniä muoviosia puuttui esimerkiksi lampunpesureista ja ovenkahvoista. Nämä ovat niitä kuuluisia kauneusvirheitä, jotka on vain hyväksyttävä, kun liikutaan alle kymppitonnin hintaluokassa. Yleisilmeeltään Leon oli kuitenkin kohtalaisen siisti – matkustamossa ei ollut silmäänpistäviä repsahduksen merkkejä. Tilaa on tarjolla kohtalaisen hyvin, varsinkin edessä ja rahtiostolla. Takapenkkikin menettelee.
Varusteissa oli muutama iloinen yllätys. Lohkolämmitin on Suomessa aina tarpeen, eikä vetokoukustakaan ole haittaa. Leonin keulalle oli asennettu nykyään hyvin yleinen LED-patukka. Siitä irtoaa hyvin valoa talviyöhön, mutta asennus oli suoritettu valitettavasti Tee se itse -tyyliin. Valaisin roikkui etupuskurin ulkopuolella, jolloin patukka ottaa tyypillisessä parkkipaikkahäröilyssä aina vastaan ensimmäisen iskun ja hajoaa ihan varmasti. Sääli.
Ihan nakuna
Tästä Seatista pitää pulittaa ajoneuvoveroa arviolta noin 550 euroa vuodessa. Vastaavassa bensiinikäyttöisessä Leonissa vero jää selvästi alle 200 euron.
Tämä dieselautojen ylimääräinen vero on ihmeellinen muinaisjäänne, jonka perusteita en jaksa millään muistaa. Vero kuin vero – niitähän Suomessa riittää. Dieseleiden kieltämisestä on puhuttu vuosikaudet. Mutta mistäköhän valtio sitten pumppaa korvaavat veroeurot, kun sähköautoista ei pysty oikein millään puristamaan vastaavia summia.
550 euroa 12 kuukaudelle jaettuna ei ole päätä huimaava summa, kun muistaa, että Leon kulkee reilulla neljällä litralla sata kilometriä. Dieselin hyviin puoliin lukeutuu myös pitkä tankkausväli. Sähkö on hajutonta, ja niinpä sitä voikin ladata akkuun iloisella mielellä vaikka aamuin illoin. Pöpöjä niissä julkisissa kaapeleissa kuitenkin varmasti pesii. Korona-kammoiset, muistakaas tämä!
– Lauri Larmela –
