Apu

Joe Biden: Väsymätön neuvottelija, Amerikan ukkosenjohdatin, pelon voittaja ja toivon tuoja

Joe Biden: Väsymätön neuvottelija, Amerikan ukkosenjohdatin, pelon voittaja ja toivon tuoja
Mies saapui Washingtoniin 1973 sotien jälkeisen ajan nuorimpana senaattorina ja vannoi virkavalansa samassa kaupungissa tammikuussa 2021 kaikkien aikojen vanhimpana presidenttinä. Viidessä vuosikymmenessä maailma on ehtinyt mullistua, kommunismi ja diktaattorit kaatua, internet syntyä, terrorismi ja ilmastokriisi iskeä kasvoille. Hän, joka on ollut joka käänteessä mukana, on politiikan kestokasvo Joseph Robinette Biden Junior. Markus Leikola kertoo amerikkalaisen tarinan.
Julkaistu: 12.2.2021
Joe Biden tuntee maailman ihmiset ja maailmankolkat.
Gaddafi, Gorbatšov, Guterres. Hän on tavannut heidät kaikki. Kun Libyan diktaattori Muammar Gaddafi kysyi Bidenilta, miksi hänen maansa on terroristimaiden listalla, Biden vastasi päin naamaa: ”Koska te olette terroristeja!”
Mihail Gorbatšovin kanssa Biden on neuvotellut ydinaseista – eikä vain hänen, vaan Andrei Gromykon, Neuvostoliiton pitkäaikaisimman ulkoministerin kanssa, joka nimitettiin maansa Yhdysvaltain suurlähettilääksi 1943, jolloin Moskova ja Washington taistelivat yhdessä maailman pelastamiseksi – maailmaan, johon Pennsylvanian Scrantonissa oli juuri syntynyt Joseph Robinette Biden Junior.
1980-luvun Joe pyrki ensimmäistä kertaa presidentiksi.
Bidenin synnyinhetkellä maailman kohtalonhetket olivat käsillä: yli kolmen Euroopan sotavuoden jälkeen länsiliittoutuneet olivat juuri ylittäneet Atlantin ja nousseet maihin Casablancassa.
Puna-armeija saartoi Hitlerin siihen asti voitokkaat joukot Stalingradissa ja Kaukoidässä Japani hävisi Guadalcanalin ratkaisutaistelun. Churchill piti kuuluisan puheensa: ”Tämä ei ole loppu, eikä edes lopun alku. Mutta tämä on ehkä alun loppu.”
Uuden alun merkiksi Gromyko perusti muiden voittajien kanssa YK:n. Entä YK:n nykyinen pääsihteeri Antonio Guterres? Hän ilmoitti hakevansa jatkokautta vasta, kun Bidenin voitto oli varmistunut.
Bidenin vannoessa virkavalansa historian vanhimpana USA:n presidenttinä tammikuussa 2021 hetki oli taas historiallinen. Historia ei ala eikä lopu mistään, mutta maailma tarvitsee taas uuden alun.
2000-luvun Joe oli jo presidentin lähin työtoveri ja Barack Obaman luotettu. Puhekieleen vakiintui miesten välistä kiinteää ystävyyttä kuvaava sanapari bromance.

Läpi harmaan kiven

Kokemuksensa valossa Biden sopii presidentiksi kuin hansikas käteen.
Samalla ei ole itsestään selvää, että hän on nyt Valkoisen talon isäntä, sillä Joe Bidenin elämään mahtuu traagisia vaiheita.
Ensin hänen vaimonsa kuoli ja lapsensa loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa juuri hänen tultuaan valituksi senaattiin. Biden vannoi virkavalan sairaalassa poikansa vuoteen äärellä.
Sitten Biden kamppaili omasta hengestään, kun häneltä leikattiin aivovaltimon pullistuma. Kuntoutuminen vei seitsemän kuukautta. Ja varapresidenttikaudella hänen aikuinen poikansa kuoli syöpään.
Miten ihmeessä Joe Biden on koonnut itsensä ja vieläpä keskipisteeseen?
2020-luvun Joe valittiin presidentiksi kukistamaan koronan ja muita kriisejä.

Obaman varjosta valokeilaan

Yhdysvaltain ensimmäinen musta presidentti Barack Obama oli niin valovoimainen symboli niin paljolle, että monella ei ole selkeää mielikuvaa hänen varapresidentistään Joe Bidenistä.
Se johtuu myös siitä, että varapresidentillä ei ole selkeää toimenkuvaa, vaan tehtävään valittu on tehnyt virasta näköisensä. Moni on keskittynyt projekteihin, mutta Biden kahdeksan vuotensa aikana junailemiseen.
Obaman kaudella puolueiden vastakkainasettelu kiihtyi. Silloin tarvittiin senaatin puheenjohtajana toimivaa varapresidenttiä: senaatin läpikotaisin tunteva Biden neuvotteli, taivutteli ja väänsi öinä kompromisseja, lehmänkauppoja. Diilien tekijä – ei vain niistä puhuja.
Joe Bidenista tuli piikki Donald Trumpin lihassa, mutta nyt hän näyttää esimerkkiä siitä, kuinka kaikki amerikkalaiset tarvitsevat koronapiikin.

Väsymätön neuvottelija

Poliittisen keskitien kulkijalle ja aidosti ihmisistä kiinnostuneelle kokonaisuuksien hallitsijalle se oli luonteva rooli ja Obama huomasi, että vaikka hänellä oli karismaa, hän tarvitsi Bidenia tekemään päätöksistä totta.
He täydensivät toisiaan erinomaisesti: Obamalla nopea hoksnokka, Biden niin perusteellinen, että neuvottelupöydissä hän väsytti kaikki.
Bidenilla oli lisäksi yksi valtti: Valkoisessa talossa kaikki kilpailevat talon valtiaan suosiosta. Mutta koska Bidenin ei tarvinnut pelätä erottamista, hän saattoi olla myös totuuden torvi.
Trumpin neljän vuoden kausi näytti, mitä tapahtuu, jos kukaan ei uskalla kertoa presidentille asioiden oikeaa laitaa. Niinpä ei olekaan ihme, että ensimmäisessä puheessaan Valkoisen talon henkilökunnalle Biden sanoi antavansa potkut jokaiselle, joka ei puhu totta.
Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher on vain yksi maailman monista johtajista, joiden ohjelmaan on heti aluksi kuulunut Joe Bidenin tapaaminen. Kuvassa oikealla senaattori John Sparkman.

Pojan syöpädiagnoosi oli shokki

Kun Biden lähti Valkoisesta talosta 2017, hän oli 74-vuotias. Hän ei ollut lähtenyt kisaan ykköspaikasta, vaikka jokainen varapresidentti, joka oli lähtenyt tavoittelemaan demokraattisen puolueen presidenttiehdokkuutta, oli siihen nimitetty.
Ensimmäinen syy oli yksinkertainen: Obaman ulkoministeri Hillary Clinton oli mielipidemittausten suosikki jo varhain.
Toinen syy oli henkilökohtainen: kesällä 2013 Bidenin poika Beau sai aivosyöpädiagnoosin. Lapsen sairastuminen kuolemanvakavasti on aina shokki, mutta erityisesti Bideneille.
Joe Biden oli kasvattanut lapsensa yksinhuoltajana ajaen joka päivä junalla kotiin Washingtonista naapuriosavaltioon Delawareen. Kalliista kokeellisesta hoidosta huolimatta Beau kuoli toukokuun 2015 lopussa 46-vuotiaana. Me Bidenit, kuten perhe kutsui itseään, ei ollut enää entisensä. Oli vain luonnollista, että Joe Biden olisi ollut valmis eläkepäiviin.
Tai ehkei sittenkään, kuten hän kuvailee Evan Osnosin elämäkerrassa:
”Olin väärässä. Luulin, että viha voidaan voittaa. Mutta se voidaan vain saada piiloon, ja jos viha saa happea, se syöksyy entistä vahvempana esiin. Ja tämän tajusin samalla kun näin, että presidentin sanoilla on väliä: niillä saadaan aikaan rauhaa ja sotaa, mutta ne toimivat myös happena vihalle. Ellei Trump olisi pyrkinyt jatko­kaudelle, en olisi varmaankaan lähtenyt ehdolle.”
Vastavalittu senaattori Joe Biden viettää 30-vuotissyntymäpäiviään auto-onnettomuudessa myöhemmin kuolleen ensimmäisen vaimonsa Neilian ja lasten kanssa.

Leijona herää

Bidenin kolmas vaalikampanja alkoi kehnommin kuin aiemmat. Rahaa tuli huonosti ja väittelyt menivät vielä huonommin. Tylsä ja väritön, sanoivat kommentaattorit, ”Nuupahdus-Joe”, pilkkasi Trump.
Biden oli neljäs Iowassa ja viides New Hampshiressa. Päivää ennen maaliskuun 2020 supertiistaita senaattori Amy Klobuchar luovutti ja antoi tukensa Bidenille avautuen myöhemmin: ”Hän on tukenut minua niin monesti. Tiedän, että hänen johdollaan voimme voittaa.”
Yhä useampi alkoi ajatella samoin. Supertiistaina Biden voitti kymmenen osavaltiota neljästätoista. Bernie Sandersin ja Elizabeth Warrenin avointa vasemmistolaisuutta pelkäävät olivat nyt hänen takanaan. Leijona Bidenissa heräsi.
Kaksitoista vuotta sitten vähemmistöt olivat liittyneet yhteen ja Obama oli valittu naisten, mustien, latinojen ja sukupuolivähemmistöjen äänillä. Neljä vuotta sitten kristitty oikeisto, aseintoilijat, valkoinen työväestö, maaseutu ja keskilänsi olivat kokeneet jääneensä vähemmistöön ja nostivat Trumpin valtaan.
Mutta 2020 ne, jotka kokivat itsensä tavallistakin tavallisemmiksi amerikkalaisiksi, näkivät oman vuoronsa tulleen. Ja he vasta iso vähemmistö olivatkin olleet.
Senaatin oikeusvaliokunnan puheenjohtajana Joe Biden on ollut avainasemassa tärkeissä tuomarinimityksissä. Tässä korkeimman oikeuden tuomariehdokas David Souterin (kesk.) kuulemisen edellä keskustelemassa senaattori Ted Kennedyn (oik.) kanssa.

Biden vaati oikeutta George Floydille

Toukokuussa George Floyd menehtyi poliisin polven alle ja rasismi sytytti protestit liekkeihin, mutta amerikkalaisten presidentti vain melskasi Twitterissä.
Biden, joka oli koko ikänsä ottanut rotukysymykset vakavasti, oli oikeuden toteutumista vaativan joukon kärjessä. Ja viimeistään korona aktivoi uurnille ne, jotka näkivät ystäviensä, sukulaistensa ja työtoveriensa sairastuvan, kärsivän ja kuolevan.
Kesällä pandemia hellitti hetkeksi muualla maailmassa, mutta amerikkalaisia kuoli kuin kärpäsiä, käsittämättömän paljon. Trumpin esikunta sen sijaan oli jo huhtikuussa julistanut presidentin kukistaneen pandemian.
Bidenista tuli ukkosenjohdatin yhä useammalle, pelon voittaja ja toivon tuoja.
Biden muistaa vielä, millainen hän oli nuorena, kun 29-vuotias juristi valittiin senaattiin vaalilauseella: ”Hän ymmärtää mitä nykyaikana tapahtuu”. 78-vuotias Joe Biden tietää, että se on mahdotonta yksin.
Amerikan historian suurin äänimäärä jäi lopulta pienestä kiinni: 69 000 ääntä tiukimmissa vaa’ankieliosavaltioissa ratkaisi. Tämä vastaa vain 0,08 prosenttia Bidenin äänestäjistä – jokainen äänestäjä sai kerrankin tuntea olevansa merkityksellinen.
Trumpin kieltäytyminen hyväksymästä tulosta toi, kumma kyllä, lopullisen vetoavun Bidenin voitolle. Valkoisen talon raivo vaalituloksesta ja mustan väittäminen valkoiseksi sai äänestäjät massoittain liikkeelle Georgian osavaltion senaatin täydennysvaaleissa tammikuun alussa.
Ensimmäinen musta senaattori etelävaltioista, Raphael Warnock, tuli valituksi alle sadantuhannen äänen erolla ja sitä myötä demokraatit saivat presidentin paikan lisäksi sekä edustajainhuoneen että senaatin enemmistön.
Capitolin valtausyritys sinetöi Bidenille sydänten enemmistön, vaikka se ei jakautuneisuutta poistanutkaan.
Varapresidentti Joe Biden ylpeänä tuoreena presidentin vapaudenmitalin kantajana tammikuussa 2017.

1960-luku ei tuonutkaan tasa-arvoa

Opiskeluaikanaan vuonna 1961 Joe Biden käveli ulos päivällisiltä, joilla mustalle opiskelutoverille ei tarjoiltu. Itse hän ajattelee, ettei tehnyt aikanaan tarpeeksi. Ja enemmänkin: useat kommentaattorit arvioivat, että siinä missä presidentit ovat Valkoiseen taloon päästyään tasoitelleet eroja, Joe Bidenista kuoriutuu esiin radikaalimpi versio itsestään.
Hän joutui vaalivuoden aikana kerta toisensa jälkeen törmäämään siihen, että 60-luku ei tuonutkaan rotujen, sukupuolten tai taloudellista tasa-arvoa. Nyt hänellä on toinen tilaisuus tehdä asialle jotakin – ja valtavasti enemmän valtaa – eikä hän aio jättää käyttämättä sitä.
Pitkästä urastaan huolimatta Biden ei kuulu poliittiseen raha-eliittiin. Raha ei kiinnosta häntä loputtoman keräämisen kohteena. Jill Bidenkin on toiminut opettajana miehensä varapresidenttivuosien ajan ja aikoo jatkaa edelleen työssä käyntiä – historiallista sekin.
Joe Biden matkusti erityisen paljon senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Tässä hän tapaa afganistanilaisia koululaisia Kabulissa 2002.
Rahan sijasta Bidenin kiinnostuksen kohde on ihmiset. Hän saattaa unohtua keskustelemaan kenen hyvänsä kanssa, jos kokee, että hän voi antaa muille itsestään. Oma ego ei ole hänellä keskustelun keskipisteenä, vaan keskustelu todella on keskustelua. Hetkeen heittäytyminen on saanut hänet usein myös poikkeamaan kirjoitetusta tekstistä, ja silloin Bidenilta on helposti päässyt sammakoita.
Hän ei silti hetkeäkään ajattele, että saisi anteeksi asioita siksi, että hän on hän. 1930-luvun lama runteli Joe Bidenin lapsuusperhettä, mutta Rooseveltin New Deal -sosiaaliohjelman ansiosta isä sai töitä automyyjänä ja perhe selviytyi. Ihmisarvon jakamattomuus ja toisten kunnioittaminen tulee kotoa; nykyään lähes epäamerikkalaisena pidettävä käsitys valtion mahdollisuuksista olla vahva toimija poikkeusajoista pois pääsemiseksi sodan jälkeisestä lapsuudesta sekin.
Pitkän matkan viimeinen etappi ennen virkavalan vannomista. Washingtoniin oli sytytetty 19.1.2021 valomeri muistamaan 400 000 koronaan kuollutta amerikkalaista. Altaan äärellä pian virkaan astuva presidentti Joe Bidenin ja vara­presidentti Kamala Harrisin kanssa puolisot, First Lady Jill Biden ja Second Gentleman Douglas Emhoff.

Nuori polvi kokee syrjäytyvänsä

Ei ihme, että Bidenin poliittisen ohjelman nimi on Green New Deal. Tavoitteet eivät ole pienet: moraalin ja talouden korjaaminen kestävän kehityksen keinoin – ja pandemian hoito lisäksi. Perinteisten kahden vuoden sijaan muutoksen on määrä käynnistyä kahdessa kuukaudessa.
Osaamisen lisäksi erilaisia voimia tarvitaan yhteen, jotta vallasta tulee monikasvoinen. Suurin haaste on yhdistää kokemus ja tuoreus. Biden on kipeän tietoinen siitä, kuinka nuorin sukupolvi on kokenut jo pitkään syrjäytyvänsä. Sen vuoksi virkaanastujaisrunon esitti nuori, musta nainen Amanda Gorman, 22.
Amerikkalaisten keski-ikä on 38 vuotta, senaattorien 65. Biden muistaa vielä, millainen hän oli nuorena, kun 29-vuotias juristi valittiin senaattiin vaalilauseella ”Hän ymmärtää mitä nykyaikana tapahtuu”. 78-vuotias Joe Biden tietää, että se on mahdotonta yksin.
Vihdoinkin on helppo hengittää, maskit tai ei – Amerikan historian suurimmalla äänimäärällä valittu johtaja perheineen ihmisten tasalla.
Nuori Joe Biden ei ollut koulussa hyvä oppilas eikä hän pitkään tiennyt, mitä elämällään tekisi. Eniten elämää leimasi änkytys. Hän harjoitteli sitkeästi, sillä amerikkalaisessa yhteiskunnassa ihminen on olemassa vasta, kun hän osaa puhua säihkyvästi. Selviytyäkseen sosiaalisista tilanteista Biden ryhtyi ennakoimaan, mitä toiset sanoisivat ja harjoitteli valmiita vastauksia.
Niinpä Bidenista tuli pitkäsanainen ja monipolvinen. Mutta politiikan huipulla pitää osata myös kiteyttää yhteen twiittiin tai kymmeneen sekuntiin asioita. Bidenia on jouduttu kouluttamaan puhumaan selkeämmin, lyhyemmin ja sovitusti. Asiaa hän osaa puhua jo ennestään. Ei häntä ole äänestetty Valkoisen talon kiikkustuoliin syytinkivaariksi.
Mieltä kiihottavien neljän vuoden jälkeen tarkoitus olisi, että enemmän tylsyyttä olisi terveellisempää, turvallisempaa ja onnellisempaa. Oval Officessa on showmiehen jälkeen taas valtiomies.
Artikkelin aloituskuva: Damon Winter/The New York Times
1 kommentti