Muiden koeajokiireiden johdosta käyttötestiautomme on ollut viime viikot suhteellisen vähällä ajolla, ja talvirenkaiden vaihtokin jäi marraskuun loppupuolelle. Talviajettavuuden lisäksi alkuvuoden loppuraporttiin jää jännitettävää kylmän kelin kulutuksen ja latausnopeuksien suhteen.

Tosin jonkin verran asiasta ehdittiin jo marraskuussa saada osviittaa; kyllähän sitä energiaa kuluu – eikä ihme, kun autossa ei ole Suomen oloissa varsin tarpeellista ilmalämpöpumppua. Akuston esilämmityksen puute valitettavasti näkyy pikalaturilla, jossa vierailuun on kesäkeleilläkin varattava aikaa ison kahvin ja viipyillen nautiskeltavan santsikupin verran.

Citroën yllättää talviautoilijan kesken matkan

Ensimmäinen määräaikaishuoltokin on yhä tekemättä, kun kilometrit eivät ehtineet täyttyä. Tarvetta alkaa olla, sillä auton mittaristo on syyskylmillä ollut hetkittäin kuin joulukuusi.

Tilanteista on toistaiseksi selvitty sammuttamalla ja käynnistämällä auto uudelleen. Kerran tosin mittaristo pimeni kesken ajon; moottori sammui itsekseen, kaikki virrat menivät pois päältä. Pysähdys tien pientareelle, ja kas – auto heräsi yht’äkkiä henkiin – ilman mitään toimenpiteitä. Matka jatkui, eikä vika ole sittemmin uusiutunut.