Volvo loi nahkansa ja toi 1990-luvun lama-Suomeen terveisiä Götanmaalta

Vaikka Volvolla on aina ollut hyvä maine Suomessa, sitä haukuttiin vielä 1980-luvulla traktoriksi. Volvoja pidettiin hiukan vanhanaikaisina ja karkeina – niin ja olihan samalla merkillä valmistettu myös ihan oikeita traktoreita. 240-sarja ja sitä seurannut 740-sarja muodostivat Volvon malliston kovan ytimen. Pienemmissä hollantilaisperäisissä Volvoissa ei ollut samanlaista karismaa kuin näissä aidoissa Göteborgin järkäleissä.

Vuonna 1991 Götanmaalta ammuttiin maailmalle kuitenkin todellinen yllätysuutinen – uusi Volvo 850. Sillä ei ollut keulamerkin lisäksi mitään yhteistä edeltäjiensä kanssa. Toki kulmikkaissa muodoissa oli jotain tuttua. 240 ja 740 edustivat tekniikaltaan todella perinteistä kaavaa: nelisylinterinen moottori edessä ja veto takapyörillä. 240 oli itseasiassa monessa suhteessa 1960-lukulaisen 140-sarjan jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.

Uusi 850 oli suunniteltu täysin puhtaalta pöydältä. Etuveto oli itsestäänselvyys, mutta moottoripuolella ruotsalaiset osoittivat poikkeuksellista luovuutta. Tyypillisen neloskoneen sijasta kehitettiin täysin uusi viisipyttyinen moottori, jonka iskutilavuus oli 2,4 litraa. Ensimmäinen tuotantoon otettu versio oli 850 GLT, jossa tämä moottori antoi neliventtiilikannen ansiosta mukavat 170 hevosvoimaa.

Tuohon aikaan monet valmistajat kehuivat, että heidän moottorissaan on 16 venttiiliä. Volvo pääsi nokittamaan ilmoittamalla, että heillä onkin niitä 20 kappaletta. Moottori oli luonteeltaan erittäin joustava, mutta myös kierrosherkkä. Siis täysin toisenlainen voimanlähde kuin ikiaikaiset B20- ja B23-neloskoneet. Viitosmoottorin karismaattinen käyntiääni tuli kaupan päälle.

Myös ajettavuudessa otettiin jättiharppaus eteenpäin. Nyt puheet traktori-Volvosta oli vihdoin pakko viskata romukoppaan. 850 oli kaikin puolin erittäin miellyttävä, ja jopa urheilullinen ajettava. Tässä suhteessa uusi Volvo oli ihan samalla tasolla kuin parhaat saman luokan saksalaisautot. Pian mallin keulalta löytyi perusmoottorin turboahdettuja versioita, joista pumpattiin pitkälti yli 200 hevosvoimaa. Alusta sieti tällaisetkin tehot nurkumatta.

Siirtyminen etuvetoon mullisti myös tilankäytön. 850:n matkustamo oli selvästi väljempi kuin vanhassa 240-sarjassa. Pian mallistoon liitettiin Volvon perinteiden mukaisesti myös farmarimalli. Jotkut ehkä muistavat, että Volvo kisasi 1990-luvulla brittien BTCC-sarjassa menestyksekkäästi nimenomaan tuolla 850-farmarilla, ei sedanilla. Oivaltavaa markkinointia!

Kun katsoo Volvon nykyisiä menestystuotteita 60- ja 90-sarjoista, on helppo huomata, että nämä tämän päivän Volvot ovat 850-sarjan suoria jälkeläisiä.

Muistatko nämä 1990-luvun autot?

1. Honda CR-V

Honda CR-V. Erilaiset SUVit ja citymaasturit edustavat nykyään autoilun valtavirtaa. 1990-luvulla näin ei vielä ollut, joten Honda oli katumaasturiaallon edelläkävijä, kun se esitteli vuonna 1995 uuden CR-V:n.

2. Ford Mondeo

Ford Mondeo. Jos oli Volvo 850 radikaali uutuus, niin sitä oli myös Mondeo. Ikäloppu Sierra sai seuraajakseen erittäin nykyaikaisen auton, joka erottui kilpakumppaneistaan erityisesti maukkaalla ajettavuudellaan.

3. Nissan Primera.

Nissan Primera. Täysin uusi Primera korvasi vanhentuneen Bluebirdin vuonna 1990. Primerasta sukeutui suuri menestystarina, vaikka ajo-ominaisuudet eivät, kauniisti sanottuna, huipputasolla olleetkaan. Autot valmistettiin Britanniaan rakennetulla uudella tehtaalla.

4. Volkswagen Golf

Volkswagen Golf oli 1990-luvun alussa ehtinyt jo kolmanteen malli-sukupolveensa. Ensimmäiset Golfit valmistettiin vuonna 1974, mutta autoa uudistettiin säännöllisesti. Ilmankos Golf oli myös 90-luvulla jatkuvasti Euroopan myydyimpien automallien listoilla.

Tuulilasi 1993

Lokakuussa 1993 ilmestyi Tuulilasin 30-vuotisjuhlanumero. Juhlat sujuivat työn merkeissä: koeajossa mm. Fiat Punto, Seat Ibiza, Volvo 850 T5, Volkswagen Passat. Ja käyttötestissä jo silloin – Toyota Corolla!

Autokaupan sukellus

90-luvun alun kauhea lama iski lujaa myös autokauppaan. Uusien henkilöautojen rekisteröinnit romahtivat pahimmillaan alle kolmasosaan 80-luvun huippuvuosista. Vuonna 1989 Suomessa oli rekisteröity 176 771 uutta henkilöautoa, mutta 1993 jäätiin vain 55 836 autoon. Tieliikenteessä olevien autojen kokonaismäärä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa koskaan. Kahden miljoonan henkilöauton raja ylitettiin lopulta vuonna 1998.

Sillanrakentajat

Suomen suurin maantiesilta, yli kilometrin pituinen Raippaluodon silta Mustasaaressa avattiin 1997. Se korvasi vanhan lauttayhtey­den. Siltoja rakennettiin rannikolla ja sisäsaaristossa muutenkin lossien korvaamiseksi. Tähtiniemen silta (924 metriä) Heinolassa valmistui 1993, Puumalansalmen silta (781 m) vuonna 1995 ja Kärkisten silta Korpilahdella (787 m) vuonna 1997. Nämä ovat Suomen pisimmät sillat yhä tänäkin päivänä.