Euroopan lääkeviraston lukujen perusteella riski saada laskimotukos Astra Zenecan koronarokotteesta on noin yksi sadastatuhannesta, muuta tavallisen ihmisen on vaikea hahmottaa todennäköisyyksiä, sanoo Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen.

– Olemme metsästäjä-keräilijöitä alun perin. Monimutkaisten lukujen pyörittely ei ole luontaista toimintaa ihmisaivoille.

Siltanen kehottaa tekemään ajatus­kokeen: kuvittelemaan kaksi miljoonakaupunkia, joissa toisessa kaikki asukkaat rokotetaan Astra Zenecan rokotteella ja toisessa ei ketään. Covid-19-tauti riehuu kummassakin kaupungissa.

Miljoonakaupungissa, jossa kaikki rokotetaan, 10 ihmistä saa laskimo­tukoksen. Heistä arviolta kaksi kuolee, mutta rokotteen ansioista kukaan ei saa koronavirustaudin vakavaa muotoa.

Samaan aikaan covid-19 leviää kaupungissa, jossa ihmisiä ei rokoteta. Jos ajatellaan, että tartuntojen ilmaantuvuusluku tässä kaupungissa olisi noin 200, yhteensä 2 000 ihmistä saisi covid-19 taudin.

Koronavirustaudin absoluuttista kuolleisuusprosenttia on vaikea arvioida, mutta Siltasen valistunut arvio on, että noin prosentti taudin saaneista menehtyy. Tällöin rokottamattomien kaupungissa 20 kuolisi koronaan.

Osa sairastuneista saa taudista pitkäaikaisia harmeja. Korona­virustautiin liittyy niin ikään merkittävä riski veren hyytymishäiriöistä.

Loppu­tulos on, että rokottamattomien kaupungissa kuolleiden määrä on kymmenkertainen verrattuna rokotettujen kaupunkiin.

– Lukujen valossa on ihan selvää, että rokote kannattaa ottaa.

– Suomen luvut ovat tällä hetkellä (14.4.) sellaisia, että aina kannattaa ottaa Astra Zenecan rokote ennemmin kuin olla ottamatta, hän sanoo.

Riski konkretisoituu myös, kun sitä ­vertaa muihin vakaviin riskeihin. Vuonna 2018 yksi ihminen 161:sta sai Suomessa syövän.

– Voi sanoa, että on tuhat kertaa ­harvinaisempaa saada Astra Zenecasta veritulppa kuin saada syöpä.

Päivitetty 28.4. – Ilmestynyt 20.4.2021