Apu

Ilmaisia kasvomaskeja ostoskeskuksessa: ”Välillä on puheliaita asiakkaita, jotka jäävät juttelemaan – Yksi pyysi kanssaan dokaamaan”

Ilmaisia kasvomaskeja ostoskeskuksessa: ”Välillä on puheliaita asiakkaita, jotka jäävät juttelemaan – Yksi pyysi kanssaan dokaamaan”
Koronapandemiassa kasvosuojaimilla turvataan ensisijaisesti toisia: minä suojaan sinua, sinä minua. Itiksen kauppakeskuksessa Helsingissä siihen kannustetaan jakamalla ilmaisia maskeja.
Julkaistu: 30.4.2021

Maaliskuisena perjantaina Itä-Helsingin kauppakeskus Itis on silmiinpistävän autio. Ravintolat ovat kiinni, ja asiakkaita liikkuu vain harvakseltaan keskellä arkipäivää, lähinnä eläkeläisiä, nuoria ja toimettomia. Suurimmalla osalla asiakkaista on koronapandemian vuoksi kasvosuojaimet kasvoillaan – mutta ei aivan kaikilla.

– Perhana, en ota! kivahtaa kauppakeskuksen käytävällä kiiruhtava mies, kun yksi tapahtumatuotantoyhtiö To Do -tapahtumien promoottoreista yrittää tarjota hänelle kertakäyttömaskia.

Promoottori Kaisu Hyvärisen korissa on noin 200 kertakäyttöistä kasvosuojainta, jotka olisi tarkoitus saada tarjottua asiakkaille viisituntisen työvuoron aikana.

– Muistutamme turvaväleistä ja tarjoamme maskia, toimimme myös asiakaspalvelijoina, kun ihmiset kysyvät liikkeiden sijaintia, Hyvärinen kertoo ja vakuuttaa, että enimmäkseen asiakkaat suhtautuvat maskien jakajiin ystävällisesti.

Tänään maskipromoottoreita on samassa työvuorossa kolme, ja he ovat jakautuneet Itiksen pääkäytävän eri päihin. Vilkkainta on keskusaukiolla Suomalaisen kirjakaupan lähettyvillä.

Väkisin tyrkyttäminen ei toimi

Ohi kulkeva keski-ikäinen nainen huikkaa Hyvärisen tarjoukseen: ”En voi käyttää!” Seuraavaksi vastaan tulevat nuori poika ja hänen veljensä, toinen heistä ottaa tarjotun maskin vastaan.

– Vastaanotto ei ole ollenkaan kielteistä. Välillä jotkut jättävät lähestymiseni kokonaan huomiotta, onhan se tietysti eräänlainen reaktio. Humalaisia en välttele, tänäkin aamuna yhdessä porukassa kaikki ottivat maskin, kiittivät, ja yksi haki vielä uudenkin, Kaisu Hyvärinen kertoo.

Silmiin asti ulottuva hymy on paras keino lähestyä ihmisiä, promoottori sanoo. Ne asiakkaat, jotka eivät halua maskia, selittävät sitä jo ennen kuin Hyvärinen ehtii ojentamisetäisyydelle. Moni tuntee tarvetta selitellä, jos viilettää keskellä pandemiaa kasvot paljaina.

– Alussa kävijöille perusteltiin, miksi maski tulisi laittaa kasvoille, kun vaatimus maskin käytöstä oli uusi. Mutta en voi pakottaa maskia kenellekään eikä väkisin tyrkyttäminen auta. Muistan jo ulkoa heidät, joille perustelut eivät ole toimineet.

– Voisinko saada toisen? Tämä on ihan märkä, kommentoi seuraava Hyväristä lähestyvä maskikasvoinen asiakas.

Ohikävelevä nuorisojengi ottaa maskit vauhdissa ja kiittää mennessään.

Tavoitteena turvallinen olo kaikille

Maskeja alettiin jakaa Itäkeskuksen kauppakeskuksessa jo viime vuoden loppupuolella. Vuodenvaihteessa kauppakeskuksessa toteutettiin muutamana viikonloppuna maskikampanjat.

– Seurasimme jatkuvasti maskien käyttöastetta sekä kuluttajien palautteita. Päädyimme siihen, että meidän on aika uskaltaa edetä maskipakkoon tiedostaen, että sen toteutuksessa on rajoituksensa. Loppujen lopuksi on asiakkaan oma päätös, käyttääkö hän maskia vai ei, kertoo Itiksen toimitusjohtaja Christoffer Jansén.

Maskipakon julkistamisen yhteydessä oli luontevaa alkaa jakaa maskeja. Kauppakeskus halusi madaltaa kynnystä maskien käyttöön ja vahvistaa yhteisöllistä vastuuntunnetta.

– Se toimi, maskien käyttöaste on selvästi noussut. Edelleen on ajankohtia, joissa toivoisimme korkeampaa käyttöastetta, mutta ennen maskipakkoa ja -jakoa maskien käyttöaste oli noin 70 prosenttia asiakkaista, nyt se on 85–90 prosenttia, Jansén kertoo.

Promoottori Kaisu Hyvärisen mukaan joissakin muissakin kauppakeskuksissa jaetaan kasvosuojaimia, mutta ei yhtä paljon kuin Itiksessä.

– Tarkoitus on, että kaikilla olisi turvallinen olo ja että saataisiin kaikille maskit kasvoille, Hyvärinen sanoo.

Ihmiset tarvitsevat tietoa omalla kielellään

Samalle Itiksen keskusaukiolle maskipromoottori Kaisun ja Nooran kanssa on parkkeerannut joulukuun alusta alkaen myös Helsingin kaupungin koronainfo. Pisteessä jaetaan tietoa useilla kielillä, mutta pääpaino on arabian ja somalian kielissä. Niiden puhujia Itä-Helsingissä riittää.

– Kaikki korona-asiat kiinnostavat asiakkaitamme, mutta rokote kiinnostaa nyt eniten. Monet kysyvät, voivatko he itse päättää, minkä lääkeyhtiön rokotteen ottavat, ja mistä rokotteen saa varata. Kun uutisissa mainitaan jotakin uutta, se näkyy heti asiakkaidemme kysymyksissä, infopisteen työntekijät Hamdi ja Ismail kertovat.

Helsingin kaupungilla on myös puhelinpalvelu korona-asioista, sieltäkin tietoa saa monilla kielillä. Puhelinpalvelun mainoslappuset menevät Itiksen infopisteellä hyvin kaupaksi.

– On tärkeää palvella ihmisiä heidän omalla kielellään. Monelle on vaikeaa etsiä tietoa internetistä, varsinkin, kun tieto on usein suomeksi.

Hamdin ja Ismailin puheille infopisteelle tulee toisinaan niin sanottuja paperittomia eli maahanmuuttajia, jotka elävät maassamme ilman laillista oleskeluoikeutta. Usein heillä ei ole passia eikä muitakaan henkilöpapereita.

– Ryhdymme sitten selvittelemään, mihin sellaisen ihmisen voi koronaepäilyssä lähettää. Ajattele, miten vaikeaa hänen on päästä edes tähän pisteeseen asti – ja hänellä voi olla jo koronatartunta, Ismail sanoo.

Hamdi ja Ismail kertovat, että monet infopisteelle tulevat ei-suomenkieliset asiakkaat ovat kiitollisia, että joku selittää korona-asiat heidän kielellään.

Hamdi ja Ismail ovat somalitaustaisia. He ovat tietoisia siitä, että Itä-Helsingissä ja ei-suomenkielisten keskuudessa koronatartuntoja on enemmän kuin pääkaupunkiseudulla keskimäärin.

– Koemme, että on tehtävämme ja vastuumme hoitaa asiaa kuntoon antamalla lisätietoa koronasta. Somalialaiset ja arabit tapaavat yhteisönsä jäseniään keskimäärin enemmän kuin kantasuomalaiset, esimerkiksi Itiksessä, jossa on paljon heidän yhteisönsä jäsenten perustamia erikoisliikkeitä. Lisäksi he ovat useammin sellaisissa töissä, joissa etätyö ei ole mahdollista.

Hamdi ja Ismailin mukaan kasvomaskin käyttöaste Itiksessä on selvästi noussut joulukuusta.

– Monet infopisteelle tulevat ei-suomenkieliset asiakkaat ovat kiitollisia, että joku selittää korona-asiat heidän kielellään. Asenteet maskinkäyttöön ovat nyt selvästi myönteisemmät.

Väittely maskeista aiheutti hämmennystä

Teknologian Tutkimuskeskus VTT:n professori Ali Harlin on viimeksi kuluneen vuoden aikana ajautunut tutkimaan koronapandemian kasvosuojaimia. Päätyökseen hän tekee töitä uusiutuvien materiaalien parissa ja on yksi 2020 julkaistun kirjan Kasvomaskien hyödyt ja haitat sekä päätöksenteon taustat (Smartagile) kirjoittajista. Hän lienee sopiva henkilö pohtimaan, miksi maskikeskustelu on Suomessa heilahtanut melkein täysin päinvastaiseen suuntaan viimekeväisistä mielipiteistä.

Alussa hämmennystä aiheutti se, ettei koronaviruksen luonteesta ja leviämistavoista ollut täyttä ymmärrystä.

– Ajateltiin aluksi, että influenssa mikä influenssa. Nyt tiedetään, että se tarttuu pääasiassa pisaroiden välityksellä, mutta se on myös aerosolitartuttaja, eli tarttuu ilmateitse. Uusien virusmuunnosten vuoksi se on entistä merkittävämpi asia, sillä hyvinkin pieni määrä virusta riittää tartuttamaan, professori Harlin sanoo.

Keskustelua kuumensi keväällä myös tuska siitä, ettei varautumistilanne vastannutkaan todellisuutta. Valtion Huoltovarmuuskeskus jäi kiinni vanhentuneista varastoista, ja maskeja tilattiin mistä sattui.

– Aikaisemmin oli ajateltu, että suojaimia tarvitsevat lähinnä ammattihenkilöt, jotka ovat varmojen tartuntatapausten kanssa tekemisissä. Yhtäkkiä ajatus muuttui niin, että kaikkien piti suojautua, Harlin muistelee.

Sitten keskustelu alkoi rönsyillä, alettiin väitellä kangasmaskin ja kertakäyttösuojaimen eroista.

– Kangasmaskikeskustelun eipäs–juupas-vaihe sekoitti ihmisiä. Toisaalta monet olivat hyvin puhdassydämisesti liikkeellä neuvomassa, miten itse rakennetaan toimiva suojaus, mutta viranomaisten keskusteluissa itsetehty kangasmaski ei ole yhtä tehokas kuin uuden teknologian hengityssuojain, Harlin sanoo.

Maskeissa ei ole kysymys uskonnosta

Nyt viranomaisten kanta on, että paras suoja syntyy usean keinon yhdistämisestä, esimer- kiksi kasvomaskista, turvaväleistä ja hyvästä käsihygieniasta. Maski ei tarjoa koskaan sataprosenttista suojaa kenellekään, missään. Suojauksen pitäisi olla sarja päällekkäisiä toimenpiteitä. Professori Harlinin mukaan se kuulostaa saabismilta – että on henkselit ja vyö samaan aikaan käytössä, mutta toimien yhteisvaikutus on merkittävä.

Lopulta yhteiskunnallinen koronakeskustelu sai maskivastaisiakin sävyjä.

Ihmiset pohtivat, että maskin käytöstä saattaa olla haittaa, mikäli se esimerkiksi tuudittaa käyttäjänsä ”väärään turvallisuudentunteeseen”.

– Kysymyshän ei ole uskonnosta, vaan teknisestä kysymyksestä. Tiedottamisessa on ollut kerroksia; joskus on sanottu, ettei maskin käytöstä ole hyötyä ja että väärinkäyttö saattaa aiheuttaa tartunnan. Ihmisillä on vapaus ajatella, mitä haluavat, mutta me asiantuntijat yritämme antaa käytössä olevia, oikeita tietoja, professori Harlin sanoo.

Tärkeintä on se, että suurin osa ihmisistä toimii vastuullisesti – ja niin he Suomessa toimivatkin.

– Ymmärrän, että ihmisillä on nyt taisteluväsymystä, ärtymystä ja turhautumista. Ei kukaan jaksa koko ajan toimia oikein. Mutta pelko on huono motivaattori tekoihin, siihen turtuu, sillä ohjaaminen ei johda mihinkään.

Kansalaisia pitäisi ohjata kiittämällä. Kiitos kaikille kansalaisille, jotka suojautuvat niidenkin puolesta, jotka eivät kykene tai halua.

– Kaikki maskit vähentävät mahdollisuutta tartuttaa toisia, ja oikein käytettynä ne suojaavat myös itseäsi. Ihmisten on selvästi hirveän vaikea ajatella, että maskilla suojataan ensisijaisesti toisia: minä suojaan sinua, ja sinä puolestasi minua, professori Harlin sanoo.

Kaisu Hyvärinen on ammatiltaan tapahtumatuottaja, mutta oman alan töiden vähentyessä hän tekee nyt myös promootiokeikkoja. – Tapahtuma-alalla moni tekee promootioita, kun muut työt ovat vähentyneet.

Yksi asiakas pyysi dokaamaan kanssaan

Itiksessä promoottori Kaisu Hyvärinen jatkaa kasvosuojainten jakamista. Iloinen hymy näkyy silmistä, vaikka maski peittää hänenkin kasvojensa alaosan.

– Saanko kaksi, kiitos? Vien pojalle toisen, eräs asiakas pyytää murteellisella suomella.

Seuraavat asiakkaat ovat äiti ja tytär. Jälkimmäinen kiittää maskista vanhanaikaisesti niiaten.

Hyvärinen kertoo, että kun työskentelee kauppakeskuksessa säännöllisesti, asiakkaat oppivat tunnistamaan. Jotkut vilkuttavat ohi kävellessään, vaikkeivät hae edes maskia.

– Välillä on puheliaita asiakkaita, jotka jäävät juttelemaan minuuttikausiksi. Yksi pyysi jopa dokaamaan kanssaan.

Vartin yli yhdeltä Hyvärisen kohdalle tulee päivän harvinaisuus.

– En halua maskia. Kun siitä ei ole mitään apua, vaan pelkkää haittaa! keski-ikäinen blondi huutaa ohi mennessään.

Kauempana maahanmuuttajataustainen pikkulapsi on juuri tullut äitinsä kanssa kauppakeskukseen. Ennen kuin maskikasvoinen äiti ehtii hätiin, jälkikasvu on käynyt tunnollisesti turauttamassa käsidesiä lapasiinsa.

– Siinä näkee, mitä mallioppiminen on, maskipromoottori Kaisu Hyvärinen hymyilee.

Maski on asuste
Rasmus Karppinen, 23, muusikko.
Anu, 48, laitoshoitaja.
Riitta Lepistö, 61, yrittäjä ja Anneli Lepistö, 83, eläkeläinen.
Senni Hänninen, 19, opiskelija.
Marjut, 65, eläkeläinen.
David Roberts, 53, kiertuemanageri.
Liiban Hirfi, 27, kokki.
Joonas, 33, toimitilavälittäjä.
Yakub Muhammed, 37, siivooja.
Kimi, 59, eläkeläinen.
Neea, 34, lipunmyyntipäällikkö ja Pipsa.
Inkeri Asikainen, 33, lastenohjaaja ja Ninni Harjulin, 17, opiskelija.
Fardin Qasemi, 18, opiskelija.
Hanlyeh Ozroudi, 27, opiskelija.
Jason, 30, baarimikko.
Ilmi, 50, logistiikka-alan työntekijä.

Päivitetty 30.4. – Ilmestynyt 22.4.2021

Kommentoi »