Poltteleeko vai paukkuuko? – Näin saat dyspepsian ja ärtyneen suolen oireet aisoihin
Toiminnalliset vatsavaivat eivät ole vaarallisia, mutta ne voivat heikentää elämänlaatua. Kotikonstit lievittävät usein sekä ärtyvän suolen että ylävatsavaivojen oireita. Mielessä on syytä pitää, että iän myötä myös muiden sairauksien riski kasvaa.
Artikkelin tiivistelmä
Toiminnalliset vatsavaivat, ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) ja dyspepsia, ovat yleisiä mutta vaarattomia. Ne voivat aiheuttaa esimerkiksi turvotusta, kipuja ja suolen toiminnan vaihtelua, mutta oireet helpottuvat usein ruokavaliolla, liikunnalla ja stressinhallinnalla.
Yleisimmät syyt
Vaivojen aiheuttajaa tiedetä varmasti. Taustalla voi olla herkistynyt suolistohermosto, stressi, gluteeniherkkyys tai helikobakteeri. Ärtyneessä suolessa oireita aiheuttavat fodmap-hiilihydraatit, dyspepsiassa muun muassa rasvainen ja mausteinen ruoka sekä alkoholi.
Mitä voit tehdä?
Kokeile ärtyneeseen suoleen fodmap-ruokavaliota, säännöllistä ja rauhallista syömistä, liikuntaa sekä tarvittaessa lääkekuitua, probiootteja tai piparminttuöljyä. Happosalpaajat voivat auttaa ylävatsavaivoihin.
Milloin lääkäriin?
Mene tutkimuksiin, jos oireisiin liittyy laihtumista, verta ulosteessa, kuumetta, yöllisiä kipuja tai uusi IBS-oire yli 40-vuotiaalla.
Tämä on tekoälyn avustuksella laadittu, toimittajan tarkastama tiivistelmä.
Kiusaavatko ripuli, ummetus ja vatsakivut? Vai poltteleeko ylävatsassa? Kaikki nämä oireet voivat kertoa toiminnallisista vatsavaivoista: ensin mainitut IBS:stä eli ärtyvän suolen oireyhtymästä ja jälkimmäiset dyspepsiasta eli ylävatsavaivoista. Kirjainyhdistelmä IBS tulee englanninkielisistä sanoista irritable bowel syndrome.
– Sana toiminnallinen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että oireisto ei selity todettavissa olevalla elimellisellä sairaudella, kuten tulehduksella tai kasvaimella. Tutkimuksissa suolisto on päällisin puolin terve, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri Markku Nissinen Terveystalosta.
Molemmat vaivat ovat varsin tavallisia. Arvioiden mukaan dyspepsiasta kärsii aika ajoin 20–40 prosenttia väestöstä. IBS:n esiintyvyys maailmalla vaihtelee tutkimusten perusteella muutamasta prosentista peräti neljäsosaan väestöstä.
Ärtyvä suoli on naisilla jopa kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Yksi selittävä tekijä voi olla se, että maha-suolikanava on naisilla läpimitaltaan kapeampi kuin miehillä.
– Toiminnalliset vatsavaivat voivat olla kiusallisia ja huonontaa elämänlaatua. Ne ovat kuitenkin siinä mielessä hyväluonteisia, etteivät ne aiheuta pahanlaatuisia sairauksia, joita usein pelätään oireiden syyksi. Joskus oireet voivat lievittyä jo sillä, että saa lääkäriltä varmuuden niiden hyvänlaatuisuudesta.
Markku Nissinen kehottaakin lähtemään vastaanotolle matalalla kynnyksellä, jos vatsaoireet aiheuttavat huolta.
Toiminnallisten ylävatsavaivojen syy on epäselvä. Arvellaan, että niiden taustalla voi olla mahalaukun ja ruoansulatuskanavan häiriö ruokasulan kuljetuksessa, vatsaontelon ja suoliston kipuaistimusten herkistyminen, mahalaukun haponeritys tai helikobakteeri-infektio. Viimeksi mainittu hoidetaan antibiooteilla.
Dyspepsian oireita ovat ylävatsalla tuntuvan kivun, poltteen ja turvotuksen lisäksi muun muassa pahoinvointi, röyhtäily ja nopea mahalaukun täyttymisen tunne.
Myöskään IBS:n selkeää aiheuttajaa ei tiedetä. Kyseessä on todennäköisesti hermoston ja ruoansulatuskanavan yhteyden häiriötila.
– Se aiheuttaa maha-suolikanavan liikkeiden koordinaation poikkeavuutta ja vatsaontelon sisäisen tuntohermotuksen herkistymistä. Joillakin IBS-oireistoa esiintyy kuukausien ajan esimerkiksi bakteerin tai viruksen aiheuttaman vatsataudin jälkeen, Markku Nissinen kertoo.
Ärtyvän suolen oireyhtymää on eri alatyyppejä: ripuli-, ummetus- tai kipupainotteinen muoto sekä sekamuoto, jossa on sekä ripulia että ummetusta. Kaikkiin näihin liittyy vatsakipuja. Muita oireita ovat vatsan turvotus ja ilmavaivat.
– Samalla ihmiselläkin oireet voivat vaihdella voimakkuudeltaan ja luonteeltaan eri aikoina. Jotkut voivat kärsiä samanaikaisesti myös dyspepsiasta.
Sekä ärtyvän suolen että dyspepsian oireiden syntyyn vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, kuten pitkään jatkuva henkinen stressi ja kiireinen uuvuttava elämänrytmi. Myös ruokavaliolla on merkitystä. Ylävatsaoireita aiheuttavat ja pahentavat rasvaiset ja mausteiset ruoat, suklaa, sipuli, paprika, alkoholi sekä happamat marjat ja hedelmät.
”Ärtyvä suoli on naisilla jopa kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä.”
IBS:ssä pääsyyllisiä ovat huonosti imeytyvät fodmap-hiilihydraatit. Niiden keskeisiä lähteitä ovat kotimaiset viljat eli ruis, vehnä ja ohra sekä monet hedelmät ja vihannekset, esimerkiksi omena, aprikoosi, kirsikka ja vesimeloni sekä kaali, sipuli, herneet, pavut ja linssit. Fodmap-hiilihydraatteja on runsaasti myös keinomakeutusaineissa, pistaasi- ja cashewpähkinöissä sekä hunajassa.
– Fodmap-hiilihydraatit aiheuttavat paksusuolessa bakteerikäymistä, mistä seuraa kaasun muodostusta. Näiden hiilihydraattien rajoittaminen näyttäisi auttavan parhaiten ripulipainotteisesta IBS:stä kärsiviä, joilla vaikeimpia oireita ovat vatsan turvotus, ilmavaivat ja vatsakipu. Ihmiset reagoivat ruokavalioon kuitenkin hyvin yksilöllisesti.
Joskus vatsaoireisiin voi auttaa gluteenittoman ruokavalion noudattaminen eli rukiin, vehnän ja ohran karsiminen syömisistä.
– Silloin kun nämä viljat aiheuttavat vatsavaivoja, puhutaan gluteeniherkkyydestä. Se on eri asia kuin keliakia. Gluteeniherkkyys ei ole varsinainen sairaus eikä liioin ruoka-allergia, Markku Nissinen selittää.
Myös säännöllinen ja rauhallinen ruokarytmi on tärkeää toiminnallisten vatsavaivojen itsehoidossa. Jos hotkii, nielee enemmän ilmaa. Liika ilma venyttää suolta ja tuntuu kipuna. Isoja aterioita kannattaa välttää, jottei vatsa kipeydy ylensyönnin vuoksi. Myös kiristävät vaatteet voivat lisätä oireilua.
Lisäksi kannattaa liikkua päivittäin, sillä liikunta saattaa edistää ummetuspainotteisen suolen toimintaa. Miellyttävältä tuntuva liikunta myös laukaisee stressiä ja auttaa sen hallinnassa.
– Jos ruokavaliomuutokset ja liikunnan lisääminen eivät riitä hoidoksi, apteekista saa erilaisia IBS:n hoitoon tarkoitettuja itsehoitovalmisteita. Nämä lääkkeet vaikuttavat muun muassa suolen sisällön kuitupitoisuuteen, ilman määrään ja suolen seinämän supistuvuuteen ja vähentävät siten maha-suolikanavan oireita.
IBS:n hoidossa käytetään paljon lääkekuitua, jonka vaikuttava aine on jänöratamon siemenkuori. Sitä kutsutaan psylliumiksi tai ispagulaksi. Kuitu muuttaa suolen toimintaa ja suolen sisällön läpikulkuaikaa. Se sitoo itseensä vettä, jolloin suolen sisältämä massa kasvaa ja sen kimmoisuus vähenee.
– Tämä stimuloi suolen seinämää mekaanisesti. Kun kuidun kanssa otetaan riittävästi nestettä, kasvanut massa saa suolessa aikaan venytysärsykkeen, joka laukaisee ulostamisen. Samalla turvonnut kasvilimamassa muodostaa voitelevan kerroksen, joka helpottaa suolen sisällön läpikulkua.
Tarjolla myös useita probioottivalmisteita, kuten laktobasillin ja bifidobakteerin yhdistelmiä, joilla katsotaan olevan maha-suolikanavan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Jotkut kokevat saavansa apua piparminttuöljystä. Piparminttu rauhoittaa suolistoa, ja se voi auttaa lievissä suolistokouristuksissa, ilmavaivoissa ja vatsakivussa.
Lisäksi apua voi saada dimetikonia tai simetikonia sisältävistä valmisteista. Ne edistävät kaasukuplien yhteen sulautumista ja kaasun liikkuvuutta maha-suolikanavassa. Tämä helpottaa ilmavaivoja, vähentää kurinaa, turvotusta ja vatsakipuja sekä parantaa kaasun poistumista.
Ylävatsavaivoja voi hoitaa mahalaukun haponeritystä vähentävillä lääkkeillä eli niin sanotuilla happosalpaajilla. Dyspepsiassa saattavat auttaa myös jotkin ärtyvän suolen hoitoon käytettävät valmisteet.
– Silti kovin monen lääkkeen teho ei ole ratkaisevasti parempi kuin lumelääkkeillä, Markku Nissinen sanoo.
Lumelääke eli plasebo tarkoittaa tutkimuksissa käytettävää lääkkeen näköistä valmistetta, joka ei sisällä lääkeainetta.
”Apua saattaa olla alun perin masennuksen hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä. ”
Jos itsehoitokonsteista ei ole apua, kannattaa varata aika lääkärille, jotta vaivojen perimmäinen syy voidaan selvittää. Vatsaoireet voivat johtua esimerkiksi laktoosi-intoleranssista tai keliakiasta. Joskus voi paljastua myös vakavampi syy.
– IBS-oireet alkavat useimmiten 20–30-vuotiaana. Jos oireet ilmaantuvat vasta myöhemmin keski-iässä, vakavat sairaudet tulee poissulkea ripeästi. Esimerkiksi tulehdukselliset suolistosairaudet voivat oireilla samaan tapaan. Yli 40-vuotiailla myös suolistosyövän riski alkaa kasvaa.
Jos herää epäily syövästä, potilaalle tehdään kolonoskopia eli paksusuolen tähystys. Toimenpiteessä voidaan poistaa mahdolliset syövän esiastepolyypit, mikä vähentää oleellisesti suolistosyövän riskiä.
– Myös ylävatsaoireiden taustalla saattaa joskus olla jokin vakavampi sairaus. Silloin ensilinjan tutkimuksia ovat muun muassa gastroskopia eli mahalaukun tähystys ja vatsan ultraäänitutkimus.
Mikäli alavatsan oireilun syyksi todetaan ärtyvän suolen oireyhtymä, sen hoitoa voidaan tarvittaessa tehostaa lääkärin määräämillä ripuli-, ummetus- ja kipulääkkeillä. Lääkäri voi kirjoittaa reseptin myös lääkekuidulle, jolloin sitä saa apteekista edullisemmin.
Lisäksi apua saattaa olla alun perin masennuksen hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä, sillä ne voivat nostaa ruoansulatuskanavan kipukynnystä.
– Trisyklisiin masennuslääkkeisiin kuuluvaa amitriptyliiniä on käytetty muun muassa kipupainotteisen IBS-oireiston hoidossa. Tällöin lääkettä tulee käyttää päivittäin pidemmän aikaa ylläpitohoitona, ennen kuin voidaan odottaa hyvää hoitovastetta, Markku Nissinen sanoo.
Parantavaa hoitoa IBS:ään ei valitettavasti ole. Osalla oireet voivat kuitenkin lievittyä elämäntapamuutosten ja stressin hallinnan ansiosta ja pysyä poissa pitkiäkin aikoja. Sama koskee toiminnallisia ylävatsavaivoja.
– Potilaan pitää ymmärtää, ettei ole olemassa mitään yksittäistä helppoa lääkehoitoa tai ruoka-aineen välttämisdieettiä, jolla toiminnalliset vatsaoireet saataisiin kerralla pois loppuiäksi. Kokeilemalla saattaa löytää itselleen toimivimmat hoitomuodot, Markku Nissinen sanoo.
Asiantuntija: dosentti, gastroenterologian ja sisätautien erikoislääkäri, Markku Nissinen, Terveystalo
Tunnista hälyttävät merkit
- Ikääntyminen ei yleensä pahenna ärtyvän suolen oireita, mutta iän myötä muut sairaudet yleistyvät. Siksi oireiden kirjo voi muuttua. Toiminnalliset vatsavaivat eivät suojaa vakavilta suolistosairauksilta, vaan IBS- ja dyspepsiapotilaat sairastavat niitä yhtä paljon kuin muukin väestö.
- Lääkäriin on syytä ottaa yhteyttä, jos IBS-oireisiin liittyy tahatonta laihtumista, verisiä ulosteita, kuumeilua, jatkuvaa ripulia tai yöllisiä vatsaoireita. Tutkimuksiin antavat aihetta myös vatsassa käsin tuntuva outo kohta, oireilun jatkuva paheneminen, uusi IBS-oire yli 40-vuotiaana sekä anemia, joka ei selkeästi selity muulla syyllä. Tällaiset oireet voivat viitata esimerkiksi suolistosyöpään. Sen riski kasvaa ikääntyessä.
- Tavanomaisenkin oireilun syy tulee selvittää, jos lähisuvussa esiintyy suolistosyöpää tai mahalaukun syöpää, tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) tai keliakiaa. Toiminnallisessa ylävatsavaivassa hälyttäviä merkkejä ovat tahaton laihtuminen, oksentelu, nopea täyttymisen tunne ruokaillessa ja ruoan juuttuminen kurkkuun.
- Vaikkei mitään oireita olisi, on tärkeää osallistua säännöllisesti suolistosyövän seulontaan. Kotona tehtävällä seulontatestillä etsitään piilevää verta ulosteesta. Jos tulos on positiivinen, henkilö ohjataan paksusuolen tähystykseen.
- Seulonnan on todettu vähentävän kuolleisuutta suolistosyöpään. Varhain todettu syöpä on myös helpompi hoitaa. Tällä hetkellä seulonta tehdään Suomessa 60–72-vuotiaille kahden vuoden välein.
