Apu

"Nuoret juoksevat karkuun, he eivät uskalla puhua – Monelle riittäisi, että aikuinen kuuntelee" – Apu-tonni Aseman lapset ry:lle

"Nuoret juoksevat karkuun, he eivät uskalla puhua – Monelle riittäisi, että aikuinen kuuntelee" – Apu-tonni Aseman lapset ry:lle
Korona-aika on herättänyt huolen lasten ja nuorten jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Aseman lapset tekee työtä muun muassa koulukiusaamisen uhrien auttamiseksi.
Julkaistu: 19.3.2021

Moni aikuinen suomalainen tuntee Aseman lapset ennen kaikkea Walkers-nuorisotyöstä. Siitä yhdistyksen toiminta alkoi Helsingissä vuonna 1994. Tuolloin järjestön toiminta oli vahvasti paikallista. Sittemmin Walkers on laajentunut ympäri Suomea. Apu-lehti tukee toimintaa 1 000 euron suuruisella Apu-tonni-palkinnolla.

Korona-aika on ajanut yhä useamman nuoren ahtaalle, sillä kokoontumispaikat ovat kiinni tai niiden käyttöä on rajoitettu. Kavereita ei välttämättä tapaa lainkaan, eikä kouluunkaan ehkä pääse. Se näkyy Aseman lapset ry:n toiminnassa, varsinkin, kun järjestön omat Walkers-tilat eivät ole olleet normaalissa käytössä koronarajoitusten takia.

Valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava Minna Lahtela kertoo, että walkerslaiset ovat partioineet viime kuukausina tavallista enemmän kadulla, sillä toiminnassa mennään sinne, missä nuoret ovat.

– Tavoitamme paljon niitä nuoria, joita muut eivät tavoita. Walkers-toiminta eroaa monesta muusta nuorisotyöstä siinä, että kohtaamme myös päihtyneitä nuoria. Haluamme kohdata nimenomaan niitä nuoria, jotka ovat sen takia jääneet pois vaikka kunnallisen nuorisotyön piiristä, missä kuuluukin olla esimerkiksi päihteitä koskevia rajoituksia.

Yhdistyksen työntekijöitä viime marraskuussa Helsingin rautatieasemalla, missä moni nuori viettää aikaansa. Susanna Ylimys (vas), Eliisa Ahlstedt sekä NTR-Helsingin (Nuorisotyö raiteilla) Sami Hyvönen ja Tytti Punkka tapaavat nuoria siellä, missä he liikkuvat.

Selän kääntäminen ei auta

Jokainen Walkers-vapaaehtoistyöntekijä on koulutettu nuorten kohtaamiseen. Työ on haastavaa, sillä luottamusta nuoriin ei rakenneta hetkessä. Ilman luottamusta taas ei saada tuloksia.

– Moni kohtaamamme nuori on menettänyt totaalisesti luottamuksen aikuisiin. Jos mukana on vielä alkoholia tai muita päihteitä, nuori karttaa kaikkia palveluita, joissa on mahdollista jäädä kiinni käytöstä, Lahtela kertoo.

Kun nuoren luottamus vahvistuu, huomio kiinnitetään oireen taustoihin.

– Päihteet eivät ole itse ongelma. Pelkän päihdeoireen takia selän kääntäminen nuorelle ei auta. Pitää selvittää syy, miksi pää halutaan sekoittaa. Yksi oire voi olla väkivaltainen käytös.

"Kun nuori oppii luottamaan tuttuun ja turvalliseen ihmiseen, hän tulee pyytämään apua itse."
Minna Lahtela, valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava

Yleensä nuori tunnistaa tilanteen, mutta ei joko välitä siitä tai ei tunne tarvitsevansa apua. Lahtelan mukaan nuorelle tarvitsee harvoin kertoa, että hänellä on ongelma.

– Kun nuori oppii luottamaan tuttuun ja turvalliseen ihmiseen, hän tulee pyytämään apua itse. Silloin ei tarvitse soittaa poliisia tai sosiaaliviranomaisia paikalle. Yleensä se saa aikaan vain nuoren siirtämisen seuraavaan paikkaan. Ongelmat pysyvät.

Nuorten siirtely on Lahtelan mukaan ilmiö, joka on yleistynyt 2000-luvulla. Ongelmia toisin sanoen lakaistaan maton alle.

– Nuoret juoksevat karkuun, he eivät uskalla puhua omista ongelmistaan. Monelle riittäisi pelkästään se, että joku aikuinen kuuntelee. Joskus riittävän ulkopuolisella ihmisellä on iso voima.

Valtakunnallinen Walkers-toimintavastaava Minna Lahtela kiertää ympäri Suomea. Vuonna 2020 Walkers-toimintaa oli kahdeksalla paikkakunnalla.

Toimintaa kohdistettu riskiryhmiin

Apua tarjoavien ammattilaisten vähäinen määrä suhteessa apua tarvitseviin nuoriin on vain pahentanut tilannetta. Samaan aikaan Lahtela on huomannut, että korona-aika on vähentänyt entisestään yhteisöllisyyttä.

Niin sanotuissa normaaliolosuhteissa Aseman lapset ry:n Walkers-toiminnassa kohdataan noin 100 000 nuorta vuodessa. Viime vuonna määrä väheni merkittävästi. Se ei ole ollut ainoastaan huono asia.

– Kun nuorten tapaaminen on vähentynyt, olemme pystyneet antamaan laadukkaampaa aikaa kohdatuille nuorille. Olemme kohdistaneet toimintaa riskiryhmiin.

Esimerkiksi Lahtela mainitsee Sekasin-chatin. Aseman lapset liittyi siihen poikkeusolojen aikana. Nuorten suosimaan Discord-sovellukseen avattiin oma Walkers-kanava. Samaan aikaan jalkautumista nuorten vapaa-ajanvietto­ympäristöihin on lisätty.

Heikki Turkka Laajasalon opiston Kaupunkiradion studiossa kertomassa kiusaamisen vastaisesta toiminnasta Tara-yhtyeen Tuula Saari-Mannilan kanssa. Toimittajana Sara Honkavaara

Etäopiskelu vei motivaation

Aseman lapset on selvittänyt nuorten ajatuksia korona-ajasta. Tulokset ovat karuja.

– Valtaosa nuorista koki, että etäopiskelu oli vienyt motivaation. Osa oli luovuttanut koulunkäynnin kokonaan viime keväänä. Sen jälkeen suhtautuminen kouluun on parantunut. On ymmärretty, miten tärkeä osa nuorten elämää koulu itse asiassa on. Moni oli myös huolissaan omista ystävistään, Lahtela kertoo.

Kun nuorilla ei ole järkevää tekemistä, riskit kasvavat.

– Olemme kohdanneet paljon moponuoria. Ikäväksemme joillakin paikkakunnilla mopoilua on harrastettu päihtyneenä.

Lahtelalla on hyvä yleiskuva tilanteesta, sillä hän kiertää ympäri Suomea. Viime vuonna Walkers-toimintaa oli kahdeksalla paikkakunnalla. Konseptin saa käyttöönsä yhteistyösopimuksella. Walkers-talojen lisäksi nuoria tavoitetaan Walkers-autoilla, sellainen on pysyvästi muun muassa Kotkassa. Muut autot kiertävät eri paikkakunnilla.

Heikki Turkan mukaan koulukiusaaminen on edelleen vakava ongelma. – Vaasan yliopistossa tehdyssä Pelastakaa koulukiusatut -tutkimuksesta käy ilmi, että vain viidennes ilmi tulleista kiusaamistapauksista saadaan selvitettyä, Turkka kertoo.

Suurimmat haasteet yhteiskunnan sulkemisesta

Lahtelan mukaan työtä on nyt enemmän kuin koskaan.

– Ihan selvästi olemme menneet takapakkia Suomessa. Käsikarvat pystyssä tässä miettii, mitä on vastassa. Moni aikuinen tuntee olevansa väsynyt korona- aikaan. Vanhempien yleistynyt työttömyys vaikuttaa suoraan nuorten elämään. Pelkään, että tästä tulee iso lasku maksettavaksi.

Aseman lapset ry:n toiminnanjohtaja Christian Wentzel pitää nykyhetken merkittävänä haasteena nuorten tulevaisuuden näkymien sumentumista. Se saattaa vaikuttaa heidän elämäänsä vielä useiden vuosien kuluttua.

"Tiedämme, että huono-osaisuus on periytyvää. Näissä talkoissa tarvitaan kaikkia. Kyse on tämän maan tulevaisuudesta."
Christian Wentzel, Aseman lapset ry:n toiminnanjohtaja

– Suurimmat haasteet ovat seurausta yhteiskunnan osittaisesta sulkemisesta. Toisen asteen ammattiopintoja on vaikea toteuttaa tällä hetkellä. Se tarkoittaa, että osa nuorista on menettänyt fokuksen siitä, mihin suuntaan mennä. Mahdollisuudet ovat rajattuja, tulevaisuudesta ei ole selkoa. Meillä on tässä tärkeä rooli olla vahvistamassa nuorten uskoa tulevaisuuteen.

Käynnissä on Wentzelin mukaan kiihtyvä yhteiskunnallinen eriarvoistuminen. Valtaosalla nuorista menee kohtalaisen hyvin, mutta heikommassa asemassa olevat voivat entistä huonommin.

– Tiedämme, että huono-osaisuus on periytyvää. Yhdeksänkymmentäluvun lamaa käsitelleiden tutkimusten perusteella monen kohdalla huono-osaisuus on siirtynyt mukana perheessä. Me kannamme mielellämme kortemme kekoon, mutta näissä talkoissa tarvitaan kaikkia. Kyse on tämän maan tulevaisuudesta.

– 90-luvun lamaa käsitelleiden tutkimusten perusteella monen kohdalla huono-osaisuus on siirtynyt mukana perheessä, sanoo toiminnanjohtaja Christian Wentzel.

Kouluissa ei ole riittävästi osaamista

Heikki Turkka on tehnyt 30 vuotta töitä muun muassa koulukiusattujen nuorten ja heidän vanhempiensa parissa.

Koulukiusaaminen on noussut viime aikoina esille Helsingin Koskelan epäillyssä murhatapauksessa, jossa pitkään kiusauksen kohteena ollut 16-vuotias kuoli julman pahoinpitelyn seurauksena.

Turkka vastaa Aseman Lapset ry:n Bunkkeri-toiminnasta. Hän on kehittänyt itse useita hankkeita, joissa pureudutaan vakaviin ja pitkittyneisiin kiusaamistapauksiin. Toiminta on kehittynyt pitkälti poliisin kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

"Joskus nuori ja hänen perheensä katsovat parhaaksi, että nuori vaihtaa koulua. Yleensä taustalla on nuoren oma toive. Vaikka kiusaaminen loppuisi, nuorta saattaa ahdistaa palata samaan rakennukseen."
Heikki Turkka

Tärkeä työtapa on katusovittelu, jossa osapuolina ovat alaikäiset, heidän huoltajansa ja puoluettomat sovittelijat. Turkan mukaan viime vuonna sovitteluihin osallistui koronasta huolimatta 129 nuorta.

Turkan mukaan koulukiusaaminen on edelleen vakava ongelma.

– Vaasan yliopistossa tehdyssä Pelastakaa koulukiusatut -tutkimuksesta käy ilmi, että vain viidennes ilmi tulleista kiusaamistapauksista saadaan selvitettyä. Se kertoo siitä, että kouluissa ei ole riittävästi osaamista ja resursseja ratkoa niitä.

Aseman lapset ry:n koko väki kuvattuna ennen koronapandemiaa vuonna 2019.

Kiusaamisen selvittely voi viedä vuoden

Vuodesta 2017 alkaen konfliktien ratkaisemiseen erikoistuneet ammattilaiset työskentelevät neljässä kaupungissa. Tavoitteena on ratkaista pitkittyneitä ja vakavia koulukiusaamistapauksia.

Toiminnalla on saavutettu rohkaisevia tuloksia: noin 160 pitkittynyttä kiusaamiskierrettä on katkaistu. Yhden tapauksen selvittely voi Turkan mukaan kestää yli vuoden. Tavallisesti prosessista selvitään muutamalla kuukaudella.

– Aina ratkaisut eivät ole optimaalisia kiusatun kannalta. Joskus nuori ja hänen perheensä katsovat parhaaksi, että nuori vaihtaa koulua. Yleensä taustalla on nuoren oma toive. Vaikka kiusaaminen loppuisi, nuorta saattaa ahdistaa palata samaan rakennukseen.

Miten mukaan?

  • Aseman lapset ry tarjoaa palveluita Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevassa Walkers-talossa, ja se siirtyy pian uuteen osoitteeseen Urho Kekkosen katu 4–6.

  • Toiminnan ytimessä ovat myös Walkers-autot ja katutoiminta.

  • Walkers-toiminta on valtakunnallista.

  • Aikuiset voivat hakeutua vapaaehtoisiksi ottamalla yhteyttä yhdistykseen. Lisätietoa löytyy Aseman lapset ry:n verkkosivuilta osoitteesta asemanlapset.fi.

Apu-tonni

  • Avun tehtävä on luoda ­yhteenkuuluvuutta ja ­uskoa tulevaisuuteen. Apu ei revi, riko eikä huuda. Vuonna 1933 työttömien auttamiseksi perustetulla Avulla on vahva sosiaalinen omatunto, olemme aina heikomman puolella. Avun tekijät ja lukijat ­uskovat, että Suomi on hyvien ihmisten maa.​

  • Tämän vuoksi Apu-lehti tukee joka kuukausi tuhannella eurolla hanketta tai yhteisöä, joka auttaa pyyteettömästi heikommassa asemassa olevia.

  • Eh­dota Apu-tonnin saajaa: apu.fi/artikkelit/apulaiset

Kommentoi »