
Lihavuustutkija, professori Pertti Mustajoki katsoo 5:2-dieettikirjan kantta ja kurtistaa kulmiaan.
– Kukas tämä Kate Harrison on?
Lihavuustutkija on kyllä lukenut sen alkuperäisen 5:2-dieettikirjan, jonka kirjoittivat tiedetoimittaja-lääkäri Michael Mosley ja toimittaja Mimi Spencer. Maailman rytinällä valloittanut teos suositteli kahta ”elinikää pidentävää” paastopäivää viikossa.
Mutta kuka on Kate Harrison? Yksi onnistunut laihduttaja, joka näki Mosleyn tv-dokumentin ja julkaisi sen pohjalta oman dieettikirjansa. Siis esimerkki siitä, kuinka maailmanlaajuisista laihdutusilmiöistä hyötyvät lukemattomat ihmiset.
Mustajoki hymähtää. Hänen mielestään nopeissa sykleissä vaihtuvat laihdutusmuodit eivät ole lääketiedettä vaan sosiologiaa. Ja aina ilmiöihin kuuluu jokin kirja, joka myy jumalattomasti. Mosleyn alkuperäiskirja oli Suomessa syksyn myydyin dieettikirja.
Yli 30 vuotta lihavuutta tutkinut Pertti Mustajoki pelkää, että väärät ihmiset hurahtavat paastoamiseen.
– Olin pudottaa silmät päästäni, kun luin kirjasta Mimi Spencerin tarinan. Hänen painoindeksinsä oli ennen paastoa 20,8 ja paastodieetin jälkeen se meni jo alipainon puolelle. Olen huolissani siitä, että Spencer antaa huonon esimerkin äärimmäistä hoikkuutta tavoitteleville nuorille tytöille.
Professorin mielestä yli 65-vuotiaidenkaan ei kannata kokeilla paastodieettiä kotona. Paastoamisen aikana keho ottaa tarvitsemansa ravinnon omista kudoksista, mikä voi aiheuttaa ikääntyville ihmisille lihaskatoa. Jos taas nuorempi, paljon urheileva ihminen paastoaa, hänen lihaksensa eivät kasva.
Epäilevällä kannalla on myös kliinisen ravitsemustieteen professori Matti Uusitupa. Hänen mielestään hälytyskellojen pitää soida aina, kun dieettiä mainostetaan yhden ihmisen nimellä. Ruokailusuositusten tieteellisenä pohjana pitäisi olla vähintään satojen ihmisten testiryhmä, ei yhden henkilön tarina tai koe-eläimet.
Tiedämme, että jos hiiret elävät jatkuvassa energianiukkuudessa, niiden elinikä pitenee. Mutta tässä yhteydessä pitkän iän lupaus on epäeettinen.
– Sama asia ei toimi kädellisillä. Emme me voi mennä hiirten perässä. Käypä hoito -suositukset pitää aina perustaa hyvään ihmistutkimukseen, ei koskaan koe-eläimiin, Uusitupa sanoo.
Entä dieetin muut väitetyt terveysvaikutukset: Alzheimerin taudin ehkäisy, pienempi syöpäriski ja diabetesriski? Liiallisia lupauksia, tyrmää Uusitupa.
Kukaan Alzheimer-tutkija ei suosittele dieettiä, jonka tiedepohja on olematon. Sama vanha totuus on ja pysyy: jos kulutat vähemmän kuin syöt, laihdut. Siinä ei vain ole mitään hohdokasta.
Professori Uusitupa on laihduttanut ihmisiä jopa 70 kiloa perinteisen ruokaremontin avulla. Hän ei usko, että 5:2-dieetistä olisi maailmanlaajuisen lihavuusepidemian lääkkeeksi.
Kaikki dieetit toimivat alussa samoin. Ihminen laihtuu ja verensokeriarvot paranevat. Tärkeintä on se, ovatko tulokset pysyviä. Koska 5:2-dieetistä ei ole riittävää pitkäaikaisnäyttöä, Uusitupa ei näe siinä mitään hyvää.
Ihminen elää 24 tunnin rytmissä, ja solutasolla aineenvaihduntaamme säätelevät niin sanotut kellogeenit. Ne tunnistavat valon ja pimeyden vaihtelun eivätkä ymmärrä keinotekoista 5:2-rytmiä.
Tiedemaailman hyväksyntä uusille ilmiöille tulee aina askeleen jäljessä, koska kriittisyys on tieteen kivijalka. Käytännön parista löytyy silti myös dieetin puolustajia.
Ravitsemusterapeutti Anette Palssa on nähnyt kymmenien asiakkaidensa laihtuvan 5:2-dieetillä.
– Tiedän ajattelevani eri tavalla kuin professoritason ihmiset, mutta mielipiteeni perustuu kokemuksiin ja järkeen. Ennen olisin itsekin ajatellut samalla tavalla kuin Matti Uusitupa.
Palssan mielestä 5:2-dieetti ei sovi missään nimessä syömishäiriöisille, insuliinihoitoisille diabeetikoille, raskaana oleville, imettäville tai alipainoisille. Eikä dieetti toimi, jos olo on paastopäivinä huono.
Mutta sitten ne hyvät puolet. Palssa on kokeillut dieettiä itsekin vapusta juhannukseen, jotta hän pystyisi ymmärtämään ja neuvomaan asiakkaitaan paremmin.
Omat kokemukset yllättivät. Ei ärtymystä, palelua tai sietämätöntä nälkää, ei edes migreeniä. Olo oli kevyt ja miellyttävä.
5:2 toimii Anette Palssan mielestä, koska se on sallivampi kuin mikään muu dieetti maailmassa. Psykologinen puoli, syyllisyys, onnistumiset ja repsahtamiset ovat iso osa laihduttamista.
– Tämä dieetti antaa syömiseen rentoutta, vapautta ja mielenrauhaa. 5:2:n avulla jokainen viikko voi olla onnistuminen, kun se olisi muuten epäonnistunut. Juhlapäivät eivät haittaa.
5:2-dieetti ei ole johtanut Palssan asiakkailla viiden päivän ahmimiseen.
– Kysehän ei ole oikeastaan edes paastosta, sillä paastopäivinäkin saa syödä jonkin verran.
Ravitsemusterapeutti suosittelee dieettiä vain, jos asiakas ottaa sen itse puheeksi. Dieetti toteutetaan räätälöidysti niin, että ihminen saa riittävästi proteiinia ja kasviksia.
– Olemme kaikki erilaisia. Paastodieetin 500 ja 600 kilokaloria ovat ihan hatusta vedettyjä lukuja. Mikä tahansa vähäinen kalorimäärä ajaa saman asian. Ei se ole sadasta kalorista kiinni.
Palssa pitää 5:2-dieettiä parempana vaihtoehtona kuin niukkaenergistä dieettiä, joka on terveydenhuollossa käypää hoitoa. Siinä saadaan joka päivä yhtä vähän energiaa kuin 5:2-paastopäivinä.
Ravitsemusterapeutin mielestä omaa kehoa pitää kuunnella. Se vaatii eri asioita vuodenajasta, kuukautiskierrosta tai stressistä riippuen. Sopiva ruokailurytmi vaihtelee ihmisestä riippuen.
Mitä Palssa ajattelee 5:2-dieetin pitkän iän lupauksesta?
– Laihdutuspuolen lupaukset ovat ihan ok, mutta muista en menisi sanomaan mitään.
*****
5:2-viikko
- Maanantai: Paastopäivä. Naisille 500 kcal, miehille 600 kcal.
- Tiistai: Syö normaalisti.
- Keskiviikko: Syö normaalisti.
- Torstai: paastopäivä. Naisille 500 kcal, miehille 600 kcal.
- Perjantai: Syö normaalisti.
- Lauantai: Syö normaalisti.
- Sunnuntai: Syö normaalisti.
*****
Professori Pertti Mustajoen vinkit järkevään ruokavalioon
- Sokerijuomat pois. Ei limsoja eikä tuoremehuja. Puoli litraa mehua päivässä tekee 200 kcal.
- Lisää hedelmiä, marjoja ja kasviksia. Ne eivät ole yhtä energiatiheitä kuin rasvaiset ruoat, mutta saat silti kylläisyyden tunteen.
- Pienennä annoskokojasi. Olemme huomaamattamme suurentaneet annoksiamme viime vuosikymmenet.
Teksti Saara Pakarinen,
Kuvat 123rf