Apu

Väitetään, ettei venyttelystä ole mitään hyötyä – Onko tämä totta? Apu-klinikan asiantuntija Pippa Laukka vastaa

Julkaistu: 22.4.2022

Kysymys:

Olen kuullut, että venyttelystä ei ole hyötyä, vaan lihakset palautuvat itsekseen omaan mittaansa. Onko tämä totta? Kiinnostaa myös tietää, mitkä ovat staattisen venyttelyn ja pumppaavan venyttelyn erot, hyödyt ja haitat.

Näytä vastaus

Vastaus:

Ah, pääsemme ikuisuuskysymyksen ja suosikkiaiheeni äärelle. Joku on saattanut kuulla urheiluhierojalta, että pitkät venytykset ovat pelsepuupista ja koko venyttely on turhaa. Toiset taas vannovat yin-joogan ja pitkien venytysten nimeen. Totuus ei ole yhtä yksinkertainen. Venyttelyn vaikutuksista on tehty varsin vähän tutkimusta, ja siksi kaikkia koskevaa tietoa venyttelyn hyödyistä ei voi oikeastaan antaa. Venyttely ei ole yksiselitteinen termi, joten ei ole ihme, että käsitteet ja eri venyttelymuodot sekoittuvat keskenään. Selvää on, että perinteinen käsitys pelkästään pitkistä ja paikallaan pysyvistä venytyksistä on heitetty romukoppaan.

Nykyään venyttely jaetaan kahteen muotoon: staattiseen ja dynaamiseen. Staattinen venyttely on tuttua pitkäkestoista lihaksen venyttämistä, jolloin tiettyä lihasta venytetään määrätyn aikaa tietyssä asennossa. Staattiset venytykset sopivat erityisesti notkeutta vaativia liikuntalajeja harrastaville. Venytyksillä lisätään lihasten notkeutta, joten staattinen venyttely ennen suoritusta on hyväksi. Notkeuden säilyttämiseksi venyttelyn täytyy olla säännöllistä ja jatkuvaa. Pitkät, staattiset venytykset ovat tyypillisesti rentouttavia. Tutkimuksen mukaan staattinen venyttely vähentää lihasten jäykkyyttä ja helpottaa niiden kipua. Staattinen venyttely voi myös aktivoida parasympaattista hermostoa, joka rauhoittaa elimistön toimintoja. Ennen treeniä ei kuitenkaan kannata tehdä kymmenien sekuntien venytyksiä, sillä ne voivat heikentää voima- ja nopeus­ominaisuuksia erityisesti räjähtävää nopeutta vaativissa lajeissa.

Dynaaminen venyttely parantaa liikkuvuutta ja kuuluu lämmittelyyn ennen liikuntasuoritusta. Tyypillisesti venyttelysarjat jäljittelevät samaa liikettä, jota varsinaisessa urheilusuorituksessa tehdään. Tarkoituksena on valmistella lihakset ja jänteet tulevaan liikkeeseen. Lihasjäykkyys vähenee ja notkeus lisääntyy, jolloin lihasten ja jänteiden vammariski vähenee. Dynaamiset venytykset myös parantavat voimantuottoa ja tasa­painoa. Dynaamisessa venyttelyssä lihasta vain käytetään venytysasennossa, minkä jälkeen liike jatkuu. Dynaaminen venyttely on yksinkertaistettuna liikkuvaa venyttelyä ja liikkuvuusharjoittelua. Venytettävää lihasta viedään vuoroin venytykseen ja vuoroin rentoutetaan hengityksen tahdissa. Dynaaminen venyttely voi muodostua myös liikesarjoista tai -pareista vuoroin toistettuna sekä pyörityksistä, kierroista, pidoista ja taivutuksista. Molemmilla venyttelytavoilla on siis oma paikkansa ja hyötynsä.

Itse uskon venyttelyasiassa koiranpentuamme. Se ei venyttelisi, jos siitä ei olisi jotain hyötyä. Eläinten venytykset ovat pääsääntöisesti lyhytkestoisia eli luonteeltaan dynaamisia. Venyttelylle on siis paikkansa, joka riippuu tavoitteista. Jos haluat treenata itsesi spagaattikuntoon tai rauhoittua paremmin iltaisin, suosittelen säännöllistä staattista venyttelyä. Toisaalta dynaaminen venyttely ennen urheilua laskee loukkaantumisriskiä ja on suositeltavaa kaikille. Alkulämmittely ja dynaamiset venytykset vievät 5–10 minuuttia mutta säästävät vammoilta ja kuukausia kestävältä toipumiselta.

Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat

  • Reijo Laatikainen, ravitsemus
  • Pippa Laukka, hyvinvointi
  • Tapani Kiminkinen, yleislääketiede
  • Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
  • Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.