Vatsa menee sekaisin paprikasta ja perunasta – Voiko syynä olla koisokasvi-intoleranssi?

Minulla on todettu laktoosi-intoleranssi vuosia sitten, mutta haluaisin tietoa koisokasvi-intoleranssista. Saan pahoja ruoansulatusvaivoja muun muassa punaisesta paprikasta ja jonkin verran myös perunasta. Molemmat ovat koisokasveja. Koisokasviallergia on ilmeisesti tunnettu ja yleisempi, mutta löysin maininnan, että joillakin voi olla myös lievä koisokasvi-intoleranssi eivätkä he pysty sulattamaan näitä kasveja kunnolla.

Koisokasvi-intoleranssi ei ole virallinen lääketieteellinen diagnoosi. Tieteellisen kirjallisuuden PubMed-tietokannassa asiaa on käsitelty minimaalisesti, eikä pätevään tutkimukseen pohjautuvaa tietoa koisokasviallergian tai -intoleranssin todellisesta yleisyydestä väestössä ole esitetty. Internetistä löytyy toki monenlaista tekstiä, jossa kerrotaan koisokasvien liittyvän vatsa-, iho- tai hengitystieoireisiin.

Koisokasveihin, englanniksi nightshade vegetables, kuuluvat syötävistä kasveista peruna, paprika, tomaatti, chilikasvit, munakoiso ja gojimarjat. Koisokasvit sisältävät vähäisiä määriä glykoalkaloideihin kuuluvia aineita. Niistä aineista tunnetuin on perunan solaniini, jota on runsaasti vain valolle altistuneessa vihreässä perunassa. Tämän takia vihertäviä perunoita ei saa syödä.

Kaupoissa myytävässä perunassa, paprikassa, munakoisossa ja tomaatissa on niin minimaalisia määriä glykoalkaloideja, että ne eivät aiheuta mitään ongelmia tai vaaraa valtaosalle meistä. Teoriassa on mahdollista, että pieni osa ihmisistä saa oireita mikroskooppisista määristä glykoalkaloideja. Kypsentäminen ei hajota solaniinia eikä ilmeisesti muitakaan glykoalkaloideja, joten kypsennys ei siten paranna koisokasvien siedettävyyttä. Koisokasveissa on myös vähäisiä määriä lektiinejä, jotka voisivat olla glykoalkaloidien ohella oireiden taustalla.

Glykoalkaloidit voisivat aiheuttaa joko suoranaisia IgE-välitteisiä allergiaoireita tai yliherkkyysoireita. Lääketieteellisesti ne perustuvat eri mekanismeihin, mutta oireilevalle ihmisille asialla ei ole kummempaa merkitystä. Vuonna 2023 julkaistussa koe-eläin- ja koeputkitutkimuksiin perustuvassa tieteellisessä artikkelissa pohditaan, että vähäisetkin määrät näitä aineita voisivat olla ongelmallisia ärtyvän suolen oireyhtymää tai tulehduksellista suolistosairautta poteville. Syyksi arvellaan sitä, että herkimmillä ihmisillä glykoalkaloidit ja lektiinit yhdessä saattavat aiheuttaa suoliston pintasoluissa matala-asteisia tulehdusreaktioita ja lievää ärsytystä, joiden taustalla on histamiinin, proteaasin tai jonkin interleukiinin eritys.

Sen sijaan ei ole mitään erityistä syytä epäillä, että koisokasvit eivät sulaisi elimistössä. Sulaminen viittaa ruoan rakenteen hajottamiseen, jolloin ravintoaineet voivat imeytyä elimistön käyttöön.

Jotkin nettikirjoitukset näyttävät liittävän koisokasvit myös niin sanottuun histamiini-intoleranssiin. Olen kirjoittanut histamiinitoleranssista ja muista vatsavaivoista kirjassani Herkän vatsan valinnat (2021). Tämän teorian mukaan on mahdollista, että joidenkin ruokien sisältämä histamiini tai ruokien aiheuttama suoliston oman histamiinierityksen lisääntyminen aiheuttaa vatsaoireita herkille ihmisille. Histamiini-intoleranssissa ongelmia voivat väitetysti aiheuttaa esimerkiksi juusto, kalasäilykkeet, leikkeleet, olut, viini, mansikat ja sitrushedelmät. Paljon jää silti arvailujen varaan, eikä lääkärikunta ole lainkaan vakuuttunut histamiiniyliherkkyyden olemassaolosta.

Koisokasvien välttämiskokeilu saattaa olla perusteltu, jos oireet provosoituvat aina uudelleen ja säännönmukaisesti nimenomaan koisokasvien syönnin jälkeen ilman, että muita selittäviä tekijöitä löytyy. Jos ruoka aiheuttaa vatsaoireita, suositan pistäytymään ravitsemusterapeutilla