Voiko vastustuskykyä parantaa maitohappobakteereilla tai superruoilla?

Onko totta, että elimistön vastustuskyvystä 70 prosenttia on suolistossa? Voiko maitohappobakteereilla tai jollain superruoilla parantaa vastustuskykyä?

Väite on jossain määrin totta. Elimistön immuniteettiin liittyvistä soluista on suolistossa noin 70 prosenttia. Kun syömme, kaikki ruoan sisältämät aineet, vaikkapa proteiinit, virukset ja bakteerit, kohtaavat ensiksi suolistomme puolustusjärjestelmän. Suolen pintasolukossa suolinukan seassa on runsaasti vastustuskyvyn ylläpitoon osallistuvia soluja, esimerkiksi niin sanottuja Peyerin laikkuja. Ne tunnistavat patogeenisia mikrobeja ja toisaalta kehittävät sietokykyä terveyttä edistäviä mikrobeja, kuten laktobasilleja, kohtaan. Myös suolilimalla eli mukoosalla on keskeinen tehtävä vastustuskyvyn ylläpidossa. Suoliliman ohentuminen heikentää vastustuskykyä.

Kolmas tärkeä osa suolen puolustusjärjestelmää ovat paksusuolen hyvät bakteerit eli probioottiset bakteerit, kuten bifidobakteerit ja laktobasillit, sekä Akkermansia-suvun bakteerit. Ne pitävät kurissa huonoja eli patogeenisia bakteereita erittämiensä aineenvaihduntatuotteiden avulla. Probioottisiin bakteereihin kuuluva Faecalibacterium prausnitzii tuottaa tulehdusta rauhoittavaa ainetta, voihappoa.

Joskus suoliston puolustusjärjestelmä hyökkää osin tuntemattomista syistä kehon omia soluja vastaan. Näin tapahtuu tulehduksellisissa suolistosairauksissa, Crohnin taudissa ja haavaisessa paksusuolen tulehduksessa, sekä keliakiassa. Tällöin suolen vastustuskyvyn säätely on pettänyt. Suolistolla on siis suuri merkitys sekä tulehdusten ehkäisyssä että terveen, tarkoituksenmukaisen tulehdusvasteen muodostamisessa.

Maitohappobakteerit ovat useiden satunnaistettujen tutkimusten mukaan hieman tehokkaampia kuin lumepillerit hengitystieinfektioiden estossa. Cochrane-tiedeyhteisön katsausartikkelin mukaan probiootit estävät jonkin verran sairastumisia hengitystieinfektioihin sekä vähentävät niiden kestoa ja infektioiden hoitoon käytettävien antibioottien tarvetta. Lisäksi probiootit vähentävät jonkin verran antibioottiripulin riskiä sekä vaarallista Clostridium difficile -ripulia. Ihmeaineita ne eivät kuitenkaan ole.

Tutkimusnäyttöä on myös runsaan ja monipuolisen kuidun saannin merkityksestä. Kuituja olisi hyvä saada viljoista, palkokasveista, pähkinöistä tai siemenistä, vihanneksisista, juureksista, marjoista ja hedelmistä. Runsas ja monipuolinen kuidun saanti auttaa suoliston vastustuskyvyn ylläpidossa, sillä kuitu lisää hyvien bakteerien määrää paksusuolessa ja pitää yllä riittävän paksua suolilimaa. Näiden vaikutusten vuoksi joitakin kuituja kutsutaan usein prebiooteiksi. Ne auttavat suolen hyviä bakteereita pysymään runsaslukuisina.

Väestötutkimuksissa on saatu näyttöä, että iäkkäillä henkilöillä on pienempi riski kuolla infektiotautiin, kun kuidun saanti on runsasta. Myös korona- tai influenssarokotteen suoja on vahvempi silloin, kun rokotteen ottajan ruokavaliossa on ollut runsaasti kuitua. Nämä ja monet muut tieteelliset tutkimukset osoittavat, että kuidun runsaalla saannilla on myönteinen vaikutus vastustuskyvylle.

Avainasemassa hyvän vastustuskyvyn ylläpidossa on syödä ravitsemussuositusten mukaan, riittävästi täysjyväviljaa sekä 500–800 grammaa vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin. Suosituksen mukainen ruokavalio takaa myös riittävän vitamiinien ja hivenaineiden saannin vastustuskyvyn ylläpitoon.