Apu

Vaihdevuodet ja pitkittyneet oireet: Milloin säännöllinen gynekologin tutkimus on tarpeen? – Apu-klinikka

Synnytysten- ja naistentautien erikoislääkäri, lääketieteen lisensiaatti

KuvatAll Over Press

Kysymys:

Pitääkö käydä vuosittain gynekologisessa tutkimuksessa, vaikka ei olisi mitään vaivoja? Olen jo eläkkeellä ja voin hyvin kaikin puolin. Käytän limakalvojen kuivuuteen Vagisan-emätinvoidetta. En käytä mitään hormonivalmisteita, mutta välillä on kyllä mielialavaihteluita ja joskus myös yöhikoiluja. Pitäisikö tässä iässä vielä käyttää jotain hormonivalmisteita?

Näytä vastaus

Vastaus:

Vaihdevuosioireet kestävät tavallisimmin 2–7 vuotta, mutta voivat jatkua jopa 10–20 vuotta oireiden alkamisesta.

Kuvailemasi yöhikoilut ja mielialanvaihtelut voivat vielä selittyä siis pitkään jatkuneilla vaihdevuosioireilla. Kysymyksestäsi ei käynyt ilmi, minkä ikäisenä kuukautisesi loppuivat, mutta ilmeisesti siitä on jo yli kymmenen vuotta.

Hormonikorvaushoidon aloittamista mietitään aina tarkkaan ja yksilöllisesti – aloittamisen riskit ja hyödyt punniten.

Kuvailet voivasi kaikin puolin hyvin, joten ilmeisesti kuvaamasi oireet eivät oleellisesti haittaa elämänlaatuasi. Niinpä tilanteessasi en näillä tiedoilla aloittaisi hormonikorvaushoitoa.

Gynekologille vai ei?

Gynekologisissa tutkimuksissa ei välttämättä tarvitse käydä rutiininomaisesti, jos ei ole mitään vaivoja eikä hormonikorvaushoitoa.

Monet naiset kuitenkin hakeutuvat gynekologin vastaanotolle tarkastuksiin säännöllisesti esimerkiksi parin vuoden välein. He kokevat näin pitävänsä huolta terveydestään ja hyvinvoinnistaan vähän samoin kuin jos käy säännöllisissä hammastarkastuksissa.

Vaihdevuosien jälkeen ulkosynnytinmuutokset ja erilaisten pahanlaatuisten tautien ilmaantuvuus lisääntyvät.

Gynekologin vastaanotolla tutkitaan rinnat, arvioidaan ulkosynnyttimien ja emättimen kunto sekä tunnustellaan kohtu ja pikkulantio poikkeavuuksien poissulkemiseksi.

Tarvittaessa voidaan tehdä gynekologinen ultraääni. Gynekologin vastaanotolla voidaan myös kiinnittää huomiota seksuaaliterveyden ylläpitoon ja parantamiseen.

Seulontoihin osallistuminen suositeltavaa

Erilaisiin seulontaohjelmiin osallistuminen on suositeltavaa. Irtosolukoe (Papa-koe) ja/tai HPV(papilloomavirus)-testi otetaan asetuksen mukaan 30–60-vuotiailta naisilta viiden vuoden välein, joissain kunnissa seulotaan myös 25- ja 65-vuotiaat. Testillä pyritään löytämään kohdunkaulasyövän esiasteet ennen kuin ne mahdollisesti kehittyvät syöviksi.

Esiasteet voidaan hoitaa poistamalla muuttuneet alueet kohdunkaulasta. Jos sinulla on ollut tällaisia muutoksia, ja varsinkin, jos niitä on joskus hoidettu, oma lääkärisi voisi tehdä sinulle yksillöllisen seulontasuunnitelman, joka saattaisi jatkua vielä 65 ikävuoden jälkeenkin.

Myös rintasyöpäseulontoihin kannattaa osallistua, sillä rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja seulonnalla on pystytty vähentämään rintasyöpäkuolleisuutta.

Mammografiaseulonnoissa oletkin varmasti käynyt kahden vuoden välein. Asetukseen perustuva seulonta jatkuu 69-vuotiaaksi, mutta mammografiaseulonnassa käymistä tästä eteenpäinkin ainakin 74-vuotiaaksi voidaan pitää perusteltuna.

Julkaistu: 1.6.2020

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.