Terveellisen välipalan sisältö ja koko saattaa mietityttää – Millainen on diabeetikolle sopiva välipala?

Olen 72-vuotias, ja minulla todettiin tyypin 2 diabetes puoli vuotta sitten. Haluaisin saada tarkennusta sopivaan ruokavalioon. Montako leipäpalaa tai perunaa voin päivässä syödä? Mikä olisi sopiva välipala?

Sopiva leivän ja perunan määrä riippuu esimerkiksi henkilön koosta, liikunnasta, hoidon tavoitteista ja myös makumieltymyksistä. Yleinen ravitsemussuositus soveltuu keskimäärin hyväksi ohjenuoraksi esimerkiksi tyypin 2 diabeetikolle.

Pohdin asiaa sillä oletuksella, että kyseessä olisi noin 75-kiloinen, vähän liikkuva henkilö ilman laihdutustarvetta. Tällöin sopiva kuitupitoisen leivän määrä voisi olla kolme siivua päivässä. Perunaa voisi olla 2–4 kananmunan kokoista riippuen muista mahdollisista hiilihydraattilisukkeista ruual la.

Jos pääruuilla ei ole pastaa, riisiä, ohrasuurimoita, tai muuta vastaavaa, neljäkin perunaa päivässä lienee sopiva määrä. Sen sijaan, jos vaikkapa yhdelle ruualla on 2 desiä keitettyjä ohra- tai kaurasuurimoita tai riisiä niin silloin noin 2 perunaa on hyvä määrä yhdelle päivälle. Täytyy toki todeta, että perunaa ei luonnollisesti ole välttämätöntä syödä lainkaan.

Suomalaisen ravitsemussuosituksen kuvamateriaalissa annetaan yhdeksi mahdolliseksi malliksi kolme siivua (noin 30 g/kpl) kuitupitoista leipää päivässä. Tärkeää olisi, että leipä olisi kuitupitoista ja vähemmän suolaista, kuten ruisleipää tai sataprosenttista kauraleipää.

Leivän määrää voi nostaa hyvin, jos samaan aikaan ei syö juuri lainkaan pastaa, riisiä tai perunaa. Kuvaan seuraavanlaista tilannetta. Yksi pääateria on salaattiateria ilman perunaa, pastaa tai muuta hiilihydraattilisuketta ja toinen pääruoka grillikasviksia ja kanaa. Tällöin sekä kanan että salaatti-aterian kanssa voisi syödä leipää ja siten nostaa leivän kokonaismäärän esimerkiksi viiteen siivuun päivässä, koska muut hiilihydraattilisukkeet jäävät pois päivästä.

Täytyy myös huomioida, että leivän ja perunan, kuten muidenkin hiilihydraattien lähteiden, määrän pitäisi huomioida ruokavalion kokonaisuus. Teoriassa voi olla mahdollista, että henkilö söisi ison annoksen kaura- tai ruispuuroa aamu- ja iltapalaksi -ja söisi vielä vaikka useita banaaneja ja ison pullan. Tällöin perunan ja leipäsiivujen määrä saattaisi kannattaa vähentää mainitsemastani.

Jotkut taas noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota, ja pystyvät hoitamaan tällä melko hyvin verensokereitaan. Tällaiseen ruokavalioon peruna ja tavanomainen leipä sopii heikosti. Jos valitsee viisaasti, vähähiilihydraattinen ruokavaliokin voi olla terveellinen, eikä leivän tai perunan välttely tarkoita, että jäisi mistään paitsi.

Sopiva välipala kakkostyypin diabeetikolle voisi olla esimerkiksi jokin seuraavista: rasvaton luonnonjogurtti + 3–5 saksanpähkinää, marjoja tai hedelmää (myös soseena sopii); kaura 100- tai ruisleipäsiivu (40 g) margariinilla tai hummuksella ja raejuustoa sekä paprikaa; tai marjasmoothie kreikkalaistyyppiseen soijajogurttiin ja jossa on ripaus psylliumia tai kaurakuitua.

Parhaat ruokavalio-ohjeet voidaan antaa vasta, kun henkilön elämäntavat, sairaushistoria ja elämäntilanne on kartoitettu hyvin. Yksilöllisten ravitsemusneuvojen saamiseksi kannattaa hakeutua laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle.