Pakasteiden turvallisuus – Miten pakastetut äyriäiset pitää käsitellä? Onko niissä korkea tautiriski?

Onko raaoissa pakasteäyriäisissä pahoja tautiriskejä? Tykkään kovasti muun muassa tiikeriravuista, jotka grillaan tai paistan pannulla. Äyriäiset ovat käsittääkseni kuitenkin aika pilaantuvaa tavaraa. Mitä niiden valmistuksessa pitää ottaa huomioon? Ovatko valmiiksi keitetyt ja pakastetut katkaravut turvallisempia?

Keittäminen tai mikä tahansa lämpökäsittely on yleisesti ottaen pakastamista tehokkaampi tapa hillitä mikrobien, kuten bakteerien ja virusten, kasvua. Myös grillaaminen ja paistaminen poistavat tautiriskit melko hyvin.

Ehkäpä hyvänä käytännön vihjeenä voi toimia se, että kypsennettyjen äyriäisten syömistä ei rajoiteta mitenkään suomalaisissa raskaana olevien ruokavaliosuosituksissa. Sen sijaan niissä varoitetaan esimerkiksi vakuumipakatun raa’an kalan ja pastöroimattoman maidon käytöstä, sillä niihin liittyy todetusti tautiriski.

Pidän siis tapaasi syödä tiikerirapuja paistettuna varsin turvallisena. Kuitenkin aina kannattaa luottaa myös aistinvaraiseen arviointiin: jos rapu näyttää epäilyttävältä tai maistuu tai haisee pahalta, sitä ei pidä syödä.

En malta olla sanomatta paria sanaa katkaravuista ja tiikeriravuista. Ne ovat erittäin hyviä proteiinin, B12-vitamiinin, seleenin ja jodin lähteitä. Niissä ei kuitenkaan juuri ole D-vitamiinia, toisin kuin kaloissa. Rapujen rasvapitoisuus on erittäin matala, vain 1,6 grammaa 100 grammassa.

Katkaravut ovat myös saaneet synninpäästön kolesterolisuosituksissa, eikä niiden syöntiä kehoteta enää rajoittamaan. Käypä hoito -suosituksen mukaan katkarapujen sisältämä kolesteroli ei juuri lisää veren kolesterolipitoisuutta. Sen sijaan katkarapujen kyytipoikana mahdollisesti kulkeviin kermaan, voihin, ­smetanaan ja ranskankermaan on syytä suhtautua edelleen pidättyvämmin.