On hyvä, että olet tunnistanut huolesi ja sen, että nuoren vanhemmillakin on hänestä huoli. On todella arvokasta, että nuorellasi on elämässään aikuisia, jotka voivat auttaa ja tukea häntä. Aikuisuuteen ja opiskelumaailmaan siirtyminen on suuri askel, ja kaikki tuki on merkityksellistä.

Kun siirrytään elämänvaiheesta toiseen, eteen tulee kehitys- ja elämäntilannekriisejä erilaisine vaiheineen. Niihin kuuluu suunnan etsimistä, vaihtoehtojen pohtimista sekä myös erehtymistä ja erehdyksistä oppimista. Aikuisuuteen kasvaminen vie voimavaroja, ja erilaisille tunteille on tärkeää antaa tilaa.

Voisitteko vanhempien kanssa jutella tilanteesta ja mahdollisesti sopia, miten voisitte yhdessä tukea nuortanne? Myös hänen kanssaan kannattaa keskustella ja kysyä, millaista tukea hän kaipaisi. Nuorelle voi myös kertoa, että hän voi tulla juttelemaan asioistaan silloin, kun se hänelle sopii.

On hyvä huomioida, että tämän päivän nuoret aikuiset elävät hyvin erilaisessa maailmassa ja yhteiskunnassa kuin vanhemmat sukupolvet omassa nuoruudessaan. Toimiva tuki on usein kuuntelemista, läsnä olemista, tilan antamista ja rauhallista suhtautumista asioihin. Huolestuneelle mielelle ei kannata automaattisesti antaa liikaa valtaa, vaan asioita on hyvä laittaa yhdessä oikeisiin mittasuhteisiin.

Vaikeissa elämäntilanteissa on tärkeää muistaa pitää itsestään mahdollisimman hyvää huolta myös silloin, kun toimii tukijan roolissa. Tarvittaessa kannattaa hakea apua hyvin matalalla kynnyksellä. Avun hakeminen ja vastaanottaminen ovat rakkautta ja huolenpitoa itseä sekä läheisiä kohtaan.

Jos nuorella on opiskeluhaasteita tai esimerkiksi ahdistusta, hänen kannattaa kääntyä ensisijaisesti oman oppilaitoksensa opiskeluterveydenhuollon puoleen.

Mielenterveyden keskusliiton oppimisyhteisö Kipinästä löytyy mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten kanssa suunniteltuja, maksuttomia kursseja esimerkiksi masennuksesta, ahdistuksesta ja opiskeluihin liittyvistä ongelmista.

Vanhemmat ja isovanhemmat voivat hakea apua itselleen esimerkiksi työterveydestä, terveysasemalta tai seurakunnalta. Myös ystävien puoleen voi kääntyä. Kriisitilanteissa kuka vain voi olla yhteydessä lähimpään kriisikeskukseen tai sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää ympäri vuorokauden. Mielenterveyden keskusliiton neuvontapuhelimessa ja Valoa-chatissa vastaavat mielenterveysalan ammattilaiset (mtkl.fi). Yhteyttä voi ottaa kaikissa mielenterveyteen liittyvissä asioissa.