Miksi leipiin lisätään sokeria? Sitä löytyy monien leipien tuoteselosteesta

Monien leipien tuoteselosteissa mainitaan sokeri. Miksi ihmeessä sitä lisätään leipiin?

Valmistajat lisäävät joskus sokeria leipään parantamaan taikinan kohoamista, leivän rakennetta ja väriä. Tosin tämän tarkoituksen vuoksi lisätyn sokerin määrä jää kokonaisuuden kannalta merkityksettömäksi. Tyypillisesti sokeripitoisuus on tällöin 0–4 grammaa 100 grammassa leipää. Hiiva syö osan sokerista pois kohoamisprosessin aikana.

Tavallisessa moniviljapaahtoleivässä tai ruisleivässä on sokeria 1 gramma 100 grammassa. Sen sijaan saaristolaisleivässä sitä on tyypillisesti 15 grammaa 100:aa grammaa kohden ja ”tosi tummassa” ruisleivässä 8 g / 100 g. Näihin leipiin sokeri tulee siirapista ja maltaasta. Valtaosa leivistä sisältää siis vain hitusen sokeria, kun taas saaristolaisleivän sokeripitoisuus on korkea.

Vertailun vuoksi kahdessa desilitrassa sokerilla makeutettua limonadia tai 40 grammassa karkkia on sokeria noin 20–28 grammaa. Peruspullareseptissä on sokeria 10–15 g per 100 g. Kaupoissa myytävissä voikierrepullissa on sokeria kuitenkin jopa 24 g / 100 g.

Pikaruokaravintoloiden ja kauppojen valmiissa eväsleivissä saattaa olla sokeria lähes peruspullaa vastaava määrä eli 10–15 grammaa leipäannosta kohden. Tämä johtuu siitä, että monet maustekastikkeet, karamellisoidut sipulit ja majoneesit sisältävät sokeria. Täytetyissä leivissä lisukkeiden sokerimäärä ylittää helposti itse leivän sisältämän sokerin määrän.

Hyvä nyrkkisääntö on se, että arkikäytössä olevan leivän itsessään ei kuuluisi maistua makealta eli sokeria olisi hyvä olla vähemmän kuin 5 grammaa 100 grammassa. Suu nimittäin tottuu makeaan ja vaatii sen jälkeen makeampaa leipää. Tärkeintä on kuitenkin rajoittaa karkkien ja muiden varsinaisten sokeripommien käyttöä kuin tutkia tarkkaan leipien sokeripitoisuuksia.