Oireet sopivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta arvot ovat viiterajoissa – Lääkäri kertoo, mistä on kyse

Olen 67-vuotia nainen ja kärsinyt melkein kolme kuukautta oireista, jotka sopivat kilpirauhashäiriöihin. On unettomuutta, ummetusta, äänen käheyttä ja palan tunne kurkussa. Olo on vetämätön. Vaivaani hoidettiin ensin ahdistuksena. Sain Diapamia, ja ahdistusoire katosi. Muut vaivat ovat kuitenkin jatkuneet. Muita lääkkeitä ei ole melatoniinia lukuun ottamatta. Epäilen itse kilpirauhasen vajaatoimintaa, mutta laboratorioarvot ovat viiterajoissa. Olen ymmärtänyt, että lääkitystä ei aloiteta pelkkien oireiden perusteella. Mikä neuvoksi? Auttaako lääke vai tarvitaanko keskusteluapua? Ennen sairastumistani oli parin vuoden ajanjakso, jolloin hoidin iäkkäiden sukulaisten asioita. En mielestäni kuitenkaan rasittunut.

Oireet voivat alkaa ennen kuin verikokeet paljastavat ongelman

Kuvaamasi oireet sopivat kilpirauhasen vajaatoimintaan. Moni vaivan kanssa painiva tunnistaa käheän äänen, palan tunteen kurkussa, suolen toiminnan hidastumisen, unettomuuden ja vetämättömyyden. Olet myös aivan oikeassa siinä, että lääkitys aloitetaan yleensä vasta, kun verikokeissa näkyy selkeä poikkeama. Tämä linjaus perustuu Käypä hoito -suosituksiin ja tutkittuun näyttöön, mutta tilanne ei aina ole näin yksinkertainen.

Joskus oireet alkavat, ennen kuin verikokeissa näkyy mitään. Varsinkin iän myötä elimistön säätelyjärjestelmä voi muuttua herkemmäksi. Lisäksi viitearvot on määritelty väestötasolla, ei yksilöllisesti. Tämä tarkoittaa, että osa ihmisistä voi tuntea olonsa huonoksi, vaikka laboratorioarvot ovat niin sanotusti rajoissa.

Lääkitys ei aina ole ratkaisu – harkinta on tärkeää

Subkliinisessä kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH-arvo on koholla, mutta kilpirauhashormonin eritys on vielä normaalia. Erityisesti yli 65-vuotiaat naiset voivat saada tällöin oireita, kuten uupumusta ja toimintakyvyn heikkenemistä, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi arkeen. Hoidon aloitusta on kuitenkin syytä harkita huolellisesti, sillä kilpirauhashormonilääkityksellä voi olla haittavaikutuksia esimerkiksi sydämen rytmiin ja luuston terveyteen. Sitä ei pidä käyttää ilman selkeää tarvetta.

On hyvä, että ahdistusoire helpottui lääkityksellä. Kysyit, auttaako lääke vai tarvitaanko keskusteluapua. Uskon, että molempia voidaan tarvita. Jos oireesi jatkuvat eikä olo kohene, suosittelisin kilpirauhasarvojen uusintamittausta ja laajempaa kokonaistilanteen arviointia. Myös kilpirauhasvasta-aineet voisi tutkia. Ne voivat paljastaa autoimmuunisairauden, joka ei vielä näy muissa arvoissa.

Keho kertoo kuormituksesta ennen kuin mieli huomaa sen

Samalla olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitä olet viime vuosina kantanut. Iäkkäiden sukulaisten hoitaminen ei aina tunnu raskaalta, mutta voi silti kuormittaa monella tapaa ja huomaamatta. Keho voi reagoida, vaikka mieli on kokenut pysyneensä vahvana. Tässä tilanteessa keskusteluapu ei ole merkki heikkoudesta vaan keino purkaa kuormaa, joka ei näy ulospäin. Keho kyllä toipuu ja pyrkii palautumaan, kun sitä kuunnellaan ja sille annetaan riittävästi aikaa elpyä.