Kysymys
Olen aina ollut tarmokas ja aikaansaava ja olin sellainen pitkään eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Nykyisin jaksaminen ei kuitenkaan ole enää samaa kuin ennen. Aamuisin on aina vain vaikeampi nousta ylös. Minulla on usein myös jotenkin ahdistunut olo, enkä tiedä, mistä se johtuu.
Vastaus
En yritä neuvoa, mitä sinun tulisi tehdä. Sen sijaan esittelen asioita, jotka ovat auttaneet muita. Ne liittyvät itsensä hyväksymiseen ja vahvistamiseen sekä tunteiden säätelyyn ja turvallisuuden tunteeseen. Toivottavasti löydät jotain, mitä voit kokeilla. Muutoksen kannalta kokeilut ovat välttämättömiä. Muista kuitenkin, että ne ovat kokeiluja ja voit aina palata aiempaan tai kokeilla jotain muuta.
Ikä vaikuttaa toimintakykyyn ja palautumiseen, mutta on tärkeää hyväksyä itsensä muutoksista huolimatta. Tämä vapauttaa energiaa kokeilemiseen. Jos näitä muutoksia ei salli, alkaa helposti sättiä itseään ja usein jännittää muiden seurassa.
Jännittäessä myös lihakset jännittyvät, mikä voi johtaa nopeaan väsymiseen. Se taas saattaa aiheuttaa keskittymisvaikeuksia. Ne voivat saada epäilemään, ettei muisti toimi enää yhtä hyvin kuin aiemmin.
Ikääntyvällä itsensä hyväksymisessä voi auttaa, jos voi kertoa tilanteestaan jollekulle, joka pystyy tukemaan ja kannustamaan. Parasta on, jos toisella on samankaltaisia kokemuksia.
Ahdistus aiheuttaa helposti niin sanottua jäätymistä, mikä taas tuottaa lisää ahdistusta ja turvattomuutta. Kun pystyt edistämään asioitasi, voit paremmin. Saamme päivittäin tuhansia ärsykkeitä, joita on mahdotonta käsitellä tietoisesti. Siksi meillä on paljon automaattisia reaktioita, jotka voivat olla hyödyllisiä ja parantaa jaksamista tai sitten lisätä ahdistusta ja vähentää jaksamista.
Varsinkin vastoinkäymisissä syntyy reagointitapoja, jotka helposti koettelevat jaksamista. Voimme kuitenkin tulla tietoisiksi näistä automaattisista reagointitavoista ja tarvittaessa alkaa muuttaa niitä. Voimme tuottaa onnistumisen kokemuksia pienin askelin.
Aloita jostain itsellesi helposta asiasta. Se voi olla esimerkiksi lyhyt kävely tai pyöräilylenkki. Voit myös miettiä, helpottaisiko jokin mukava asia sängystä nousemista. Kun onnistut, voit palkita itseäsi. Uuteen on paljon helpompi lähteä onnistumisten kautta.
Kannattaa opetella arvostamaan pieniä asioita. Kun käyt kaupassa, liikut tai tapaat ystäviäsi, voit ajatella, että tämä oli hyvä juttu. Arjen pienten tekojen arvostaminen ja onnistumisen kokemukset tuovat arkeesi positiivisuutta. Myönteiset kokemukset vahvistavat sinua ja tukevat motivaatiota.
Tutkimusten mukaan ahdistus on seurausta vaikeiden tunteiden välttelystä tai kieltämisestä. Jos pystymme kohtaamaan ja käymään läpi vaikeatkin tunteet, ne jättävät meidät rauhaan. Tässä voivat auttaa tunteiden säätelyn taidot ja oman turvallisuuden tunteen lisääminen.
Tunteita voi säädellä tunnistamalla, kokemalla, ilmaisemalla ja nimeämällä niitä. Usein on hyvä harjoitella ensin helpoilla tunteilla. Vähitellen voi edetä siihen, että ilmaisee myös vaikeita tunteita turvallisilla tavoilla, esimerkiksi huutamalla kalliolla, iskemällä nyrkkeilysäkkiä, maalaamalla, tanssimalla tai samaistumalla surulliseen elokuvaan.
Tunteita voi säädellä myös kiinnittämällä huomiota tilanteisiin, joissa on mukana. Voit itse valita tilanteet, joihin osallistut. On myös mahdollista muuttaa tilanteita ja niiden merkitystä itselle, kiinnittää huomiota eri asioihin ja muokata omia reaktioitaan.
Ahdistuksen lievittämiseen voi kokeilla myös fyysisiä keinoja: voi esimerkiksi sivellä kasvojaan kylmällä vedellä tai laittaa niskaansa hetkeksi pakastepussin tai ranteeseensa kumilenkin, jota voi venyttää. Tai vaikkapa mennä villasukat jalassa suihkuun. Voit kokeilla, mikä saisi huomiosi siirtymään ahdistuksesta muualle.
Vaikeiden tunteiden käsittelyssä auttaa turvallisuuden tunteen lisääminen. Voit luoda turvapaikan mieleesi tai jonnekin ihan konkreettisesti. Mieti myös, mitä ottaisit mukaasi, jotta turvallisuuden tunteesi kasvaisi. Olisiko se esimerkiksi tyyny tai jokin tärkeä muisto?
Turvallisuuden tunne lisääntyy myös, kun huolehtii omista rajoistaan, ylläpitää rutiineja, tulee kuulluksi, hyväksyy tunteensa, kuuntelee kehoaan ja vastaanottaa kosketusta. Vuorovaikutus on hyödyllistä. On hyvä, jos saat kannustusta ja tukea muilta. Jaetut asiat ovat enemmän kuin jakamattomat.
Turvallisuuden tunnetta lisää kannustava, hyväksyvä ja stressitön ilmapiiri. On merkittävää, jos pystyt luomaan oman sisäisen tilasi tällaiseksi. Onnekas olet, jos pystyt samaan ainakin joskus myös ulkopuolisen maailman kanssa. Voit ainakin pyrkiä aktiivisesti tavoitetta kohti.
Sanotaan, että uhkaavassa tilanteessa on kolme vaihtoehtoa: pakeneminen, jäätyminen tai taisteleminen. Toivottavasti tarjosin sinulle vaihtoehtoja toimintaan, joka auttaa muuttamaan tilannettasi. Onnea siis ”taisteluun”. Sinulla on kaikki, mitä tarvitaan voittoon.
Mielenterveyden keskusliitto
Kysymykseen vastasivat asiantuntija, toimintaterapeutti AMK Teri Kerman, kulttuurituottaja, TaM, toimintaterapeutti AMK Nina Tuittu ja asiantuntija Jyrki Rinta-Jouppi Mielenterveyden keskusliitosta
Mielenterveyden keskusliitto on mielenterveysongelmia itse kokeneiden järjestö, joka tarjoaa sairastuneille ja heidän läheisilleen tietoa mielenterveyden häiriöistä, asiantuntija- ja vertaistukea toipumiseen sekä neuvontaa muun muassa avunsaannin, ihmissuhteiden ja käytännön arjen pulmiin.
Lue lisää: mtkl.fi
Kysy terveydestä, Avun asiantuntijat vastaavat
- Yleislääketiede ja hyvinvointi: Pippa Laukka, lääketieteen lisensiaatti ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri
- Ravitsemus: Reijo Laatikainen, laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA, filosofian tohtori
- Voit kysyä nettiosoitteessa apu.fi/teemat/apu-klinikka
- Voit myös lähettää kysymyksesi: aputerveys@a-lehdet.fi tai postitse ”Apu-klinikka”, Apu, 00081 A-lehdet


Kommentit