Volkswagen Kupla vm. 1956 – Hellekesän kaunotar on aito latolöytö, joka tuli vastaan vanhassa autokorjaamossa – Kaupat tehtiin heti
Minun autoni
Volkswagen Kupla vm. 1956 – Hellekesän kaunotar on aito latolöytö, joka tuli vastaan vanhassa autokorjaamossa – Kaupat tehtiin heti
Joskus projektien edistyminen ottaa aikansa, mutta vain lopputulos ratkaisee. Tämä on Marko Ripatin Kuplan tarina.
Julkaistu 27.8.2023
Tuulilasi

Maailma oli hyvin erilainen paikka vuonna 1956. Suomessa Urho Kaleva Kekkonen astuu virkaansa maaliskuun 1. päivänä, ja samana päivänä maassamme alkaa kolme viikkoa kestävä yleislakko. Suomi on vahvasti maatalousmaa. Tampereen Sorsapuistossa avataan Suomen ensimmäinen lasten liikennepuisto. Maailmalla Elviksen Heartbreak Hotel nousee hitiksi, samalla kun rock’n’rollin avittama nuoriso- ja populaarikulttuuri lyö ensimmäistä kertaa läpi. Nyrkkisankari Rocky Marciano jää eläkkeelle voittamattomana, ja Marilyn menee naimisiin kirjailija Arthur Millerin kanssa.

Perjantaina 18.5.1956 Hämeen lääniin rekisteröidään uusi Volkswagen Limousine Export 1200. Auto on tilattu maahamme uutena, ja se saa rekisteritunnuksen IC-113. Kupla on valmistettu Saksassa 27.3. ja laivattu kohti Suomea huhtikuun alussa. Ja nyt, reilut 67 vuotta myöhemmin, sama autoyksilö on tässä, samoissa kilvissä, uudenveroisena. Kuin aika olisi pysähtynyt.

Marko Ripatti pitelee käsissään auton alkuperäistä korjausmaalitölkkiä vuosikymmenten takaa. Värisävy on L324, Polarsilber.
Aurinkokatto eli ”schiebedach” on kesärientoihin omiaan.

Historia

Kupla on kansainvälinen menestystarina ja todellinen autoikoni. Sitä valmistettiin noin 22 miljoonaa kappaletta vuosien 1938–2003 välillä.

Kuplan omistajan, Marko Ripatin autoiluhistoria alkoi paljon auton syntymää myöhemmin, vuonna 1985. Moottoripyörä vaihtui autoon, joka oli Datsun 120Y. Myöhemmin toiseksi autoksi valikoitui sukulaisten kanssa yhdessä hankittu Volkswagen 1300 vm. 1966. Tuo auto on hänellä edelleen toisena museorekisteröitynä harrasteautona.

– Ei se kiinnostus Kuplaan ollut erityinen, mutta auton yksinkertaisuus ja kokemattomankin mahdollisuus tehdä korjaukset itse kiinnostivat. Myös osien silloinen halpuus ja saatavuus edesauttoivat, Ripatti muistelee.

– Autojen kanssa askartelu on aina kiinnostanut. Hankin oman asunnon jo melko nuorena, ja sitten Suomessa lama räjähti käsiin vuonna 1990. Rahat olivat aina vähissä, joten oli opeteltava korjaamaan autot itse. Tuolloin ymmärsin, että eivät ne korjaushommat varsinaista rakettitiedettä ole, mutta vaativat kunnon työkalut sekä harrastepaikan. Nämä olivat onneksi jo olemassa. Nyt harrasteautoja on useampia.

Kauniisti kaartuvat kromilinjat ja yksityiskohdat ovat pelkistetyn lumoavia.
Kuplan tavaratilat eivät ole runsaat, joten matkalaukku voi matkustaa auton ulkopuolella.

Kaupanteko

Latolöytö sattui vastaan Pälkäneeltä Puutikkalan kylästä, vanhasta autokorjaamosta. Kaupat tehtiin heti paikan päällä.

– Tämän auton hankinta osui vuoteen 1992. Lama oli päällä. Kävimme naapurini kanssa katsastamassa Kuplia eri puolilla Suomea. Tämä oli latolöytö. Se sattui vastaan Pälkäneeltä Puutikkalan kylästä, vanhasta autokorjaamosta.

Auto oli ollut katoksen alla jo aikansa, ja viimeinen katsastus oli tehty vuonna 1976. Pitkä säilytys oli jättänyt jälkensä ruosteen muodossa. Osto tapahtui heti paikan päällä vanhan korjaamon tiloissa. Papereita ei löytynyt myyntihetkellä mistään, mutta ne luvattiin toimittaa myöhemmin. Harvinaista autoyksilössä oli se, että se oli myyty Suomeen uutena 36 vuotta aiemmin. Sen koko historia oli siten Suomesta. Auto päätettiin saattaa ajokuntoon ja näin tapahtuikin – joskin melko pitkällä, 21 vuoden viiveellä.

Osaaminen

”Kaikki auton rakentaminen, moottorin lopullinen kasaaminen ja pintamaalaus pois lukien, piti tietenkin tehdä itse.”

30-heppaiseen moottoriin piti etsiä oikeita osia USA:ta myöden, mutta lopulta kaikki osat löytyivät.
Kuplan ohjaamon värimaailma on tyylikkään hienostunut.

1,2 litraa

Vapaasti hengittävän, ilmajäähdytetyn bokserin iskutilavuus on tarkalleen 1 192 cm3. Iskutilavuuden kasvaessa pienestä voimanlähteestä irrotettiin vuosien varrella yhä enemmän tehoa, mutta ei missään vaiheessa ylettömästi.

Saatuaan auton talliinsa alkoi Ripatilla innokas purkaminen ja osien metsästys. Kori purettiin nippeleiksi ja pohjalevyn hiekkapuhallus, hitsaus ja maalaaminen sujuivat melko pikaisesti, mutta sitten projekti hidastui. Piti alkaa etsiä hyvälaatuisia pelti- ja pisteosia. 1990-luvun lopulla hyvät vanhat osat hupenivat pikaisesti. Nettikauppoja ei vielä ollut. Auton kori ja pohja olivat erillään miltei kymmenen vuotta.

– Siinä välissä olivat syntyneet jo lapsetkin. Lasten kasvaessa alkoi taas projekti kiinnostaa. Varaosien saatavuus alkoi parantua, netistä löytyi ohjekirjoja kuvien ja mittojen kera. Lopulta pinnat ja tekniikka taidettiin lyödä nippuun noin vuodessa. Auto sai museoajoneuvon statuksen vuonna 2013, kehuvin arvosanoin. Vapaana sattui olemaan myös alkuperäinen rekisteritunnus, Ripatti muistelee.

– Ajatuksena on ollut antaa molemmille tyttärille sitten joskus perinnöksi omat museorekisteröidyt kuplavolkkarit.

Volkswagen Limousine Export 1200 vm. 1956

1950-luvulla Suomeen uutena saapunut, koko ikänsä maassamme viettänyt Kupla on jo harvinaisuus.
  • Moottori B4, bensiini,
  • Iskutilavuus 1 192 cm3
  • Teho 22 kW (30 hv) / 3 000 r/min
  • Vääntö 81 Nm / 2 000 r/min
  • Voimansiirto Takaveto, nelinopeuksinen manuaalivaihteisto
  • 0-100 km/h 29,5 s
  • huippunopeus 108 km/h
  • Kulutus 6,7 l/100 km
  • CO2-päästöt 155 g/km
  • Mitat Pituus 4 069 mm, leveys 1 539 mm, korkeus 1 501 mm
  • Akseliväli 2 400 mm
  • Omamassa 737 kg
  • Tavaratila 280 l
  • Hinta noin 3 000–35 000 € (kunnosta riippuen)

Legendan synty

Kuplan suunnittelijana pidetään Ferdinand Porschea (1875 – 1951). Tämän, viralliselta nimeltään Type 1 -Volkswagenin suunnittelu siirtyi prototyyppivaiheeseen vuonna 1935 ja tuotantovalmiuteen vuonna 1938. Varsinaiseen massatuotantoon tämä Porschen luomus – jota Adolf Hitlerkin oli ollut ideoimassa – siirtyi kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun loppupuolella, sodan päätyttyä.

Alkuperäinen Idea edullisesta kansanautosta oli kuitenkin Itävalta-Unkarissa syntyneen Bela Barenyin (1907–1997). Hän oli suunnitellut auton päälinjat jo viisi vuotta ennen Porschea: piirrokset on ajoitettu vuoteen 1926. Porsche myönsi myöhemmin kopioineensa myös tuttunsa, Tatran pääsuunnittelija Hans Ledwinkan (1878–1967) ideoita.

Tatralla huomattiin Porschen hyödyntäneen heidän suunnitelmiaan erityisesti T97-mallin osalta. Lopulta Volkswagen tuomittiin maksamaan patenttirikkomuksesta kolme miljoonaa Saksan markkaa vuonna 1961.

Alkuperäisen Kuplan valmistus jatkui Brasiliassa ja Meksikossa aina vuoteen 2003 asti.

Kasaaminen

Hyvälaatuisten osien löytymisen jälkeen loppu- kasaaminen oli kuin Ikean huonekalun kokoamista. Moottori kyllä aiheutti 30-heppaisten osien kanssa hieman haasteita.

Etukannen alla sijaitsee muun muassa varapyörä ja lisätavaratilaa.

Lisävarusteet

Tässä yksilössä on tehtaan lisävarusteina suurempi 77Ah:n akku (M67) ja kookkaammat takajarruvalojen linssit (M18).

Vanhan Kuplan sähköjärjestelmä on 6-volttinen. Suuntamerkit ovat semafori-tyyppiset.

Arvostus

”Uskon, että auton arvo nousee vuosien vieriessä. Kuplahan on kulttiauto.”

Kommentoi »