Apu

Voi punkki sentään! Seitsemän vinkkiä punkkikauteen


Mitä teen, jos punkki iskee iholle? Miten punkeilta voi suojautua? Kokosimme seitsemän vastausta kiperiin punkkikysymyksiin.
Kuvat Fotolia

1. Löysin punkin iholta, mitä teen?

Tärkeintä on saada punkki irrotettua kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. Tartuntariski pienenee merkittävästi, jos punkki saadaan poistettua iholta ensimmäisen vuorokauden aikana.

Punkin poistossa apuna kannattaa käyttää tarkoitukseen valmistettuja punkkipinsettejä. Pinsetit asetetaan iholle punkin tyveen, ja punkki vedetään rauhallisesti pois. Poisto tulee tehdä huolellisesti; kiertoliike tai nytkytys voi katkaista punkin ja jättää osan siitä ihon alle. Rasvaa ei myöskään suositella käyttämään, sillä se voi saada punkin oksentamaan ihon alle. Tällöin tartuntariski kasvaa.

2. Punkki puri, mitä teen?

– Jos punkki pääsee aterioimaan, se ei aina tarkoita, että saisi tartunnan. Hyvin vähäinen osuus punkin puremista tartuttaa ihmisiä. Jos kuitenkin havaitsee iholla pureman, tulee aluetta seurata muutaman vuorokauden ajan. Mikäli puremakohtaan ilmaantuu kyhmy tai ihomuutos viikkojenkin kuluttua, se on hyvä näyttää lääkärille, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Jyväskylän Terveystalosta.

3. Missä päin Suomea punkkeja esiintyy eniten?

Punkkeja eli puutiaisia tavataan miltei kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Eniten niitä esiintyy rannikkoalueilla. Punkkien määrän on havaittu kasvaneen merkittävästi vuosien varrella. Kasvun uskotaan selittyvän leudoilla talvilla, jotka mahdollistavat punkille otollisen kasvu- ja elinympäristön. Punkki siirtyy paikasta toiseen tarttumalla isäntäeläimiin, kuten peuroihin, hevosiin, kissoihin ja koiriin. 

Korkean punkkiriskin alueella liikkuville suositellaan rokotteenottoa. Keväästä 2019 alkaen kansallisen ohjelman TBE-rokotteisiin ovat oikeutettuja kolme vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Paraisilla, Simossa tai Lohjanjärven lounaisella riskialueella. Lisäksi maksuttomaan rokotteeseen ovat oikeutettuja henkilöt, jotka asuvat vakituisesti Ahvenanmaalla. 

4. Voiko punkkitaudeilta siis suojautua rokotteilla?

Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on olemassa TBE-rokote. Se ei kuitenkaan suojaa punkeilta eikä estä punkkia tarttumasta ihoon.

5. Miten suojaudun punkeilta?

Paras keino suojautua on estää punkkien pääsy iholle. Pukeutumisessa kannattaa valita suojaavat vaatteet, kuten pitkälahkeiset housut ja peittävä yläosa. Punkki saattaa takertua vaatteisiin ja kulkeutua iholle housunlahkeiden tai hihansuiden kautta. Punkkitarkastuksia kannattaa tehdä kerran tai kaksi päivässä, jotta mahdollinen purema havaitaan ajoissa.

6. Mikä borrelioosi?

Borrelia-bakteerin päästessä ihmisen iholle puremakohtaan kehittyy yleensä rengasmainen, punoittava ihottuma. Mikäli alue kasvaa hiljalleen vähintään viiden senttimetrin kokoiseksi, olisi potilaan syytä käydä lääkärillä näyttämässä ihottumaa. Borreliatapauksessa potilasta hoidetaan antibioottikuurilla. Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta.

Pidemmän aikaa hoitamattomana oleva borreliainfektio voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinoireita, niveltulehduksia ja lihaskipuja, hermosto-oireita sekä paikallisia hermo-oireita, kuten kipuilua ja puutumista. Myöhempiä oireita hoidetaan myös antibioottikuureilla.

– Yleinen näkemys on, että kroonistunutta borrelioosia ei ole. Tämä näkemys perustuu lääketieteellisiin tutkimustuloksiin. Jos tauti on hoidettu, sen ei pitäisi jättää pysyviä oireita, Halonen sanoo.

– Mikäli borrelioosi on aiheuttanut elimistössä pysyvää vahinkoa, tästä koituvat oireet voivat jäädä pysyviksi. On kuitenkin yleistä, että hoidon jälkeenkin toipumisvaihe voi olla pitkä.

7. Mikä puutiaisaivotulehdus?

Puutiaisaivotulehdus eli puutiaisaivokuume on borrelioosia harvinaisempi ja vakavampi sairaus. Puutiais­aivotulehduksen taudinkuvaan kuuluvat erilaiset oireet, ja virustaudissa oireet voivat jäädä vähäisiksikin. Tyypillisintä on, että ensimmäisten viikkojen aikana nousee kuume ja ilmenee huonovointisuutta. Vakavammissa ja harvinaisemmissa oiretapauksissa päänsärky, kuume sekä voimakas pahoinvointi saavat potilaan hakeutumaan sairaalahoitoon.

Puutiaisaivotulehdukseen ei ole lääkettä, vaan virustartunnassa potilasta hoidetaan oireenmukaisesti. Hankalissa tapauksissa puutiaisaivotulehdus voi aiheuttaa pysyviä keskushermostovaurioita, mikä on kuitenkin harvinaista. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on olemassa rokote.

Asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen, Jyväskylän Terveystalo. Muita lähteitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Terveyskirjasto

Julkaistu: 20.5.2019