Apu

Venäläisten Schengen-viisumit: Suomesta tuli portti Eurooppaan, kun EU:lta puuttuu yhteinen linja – Nousussa Mustanmeren naapurimatkailu

Venäläisten Schengen-viisumit: Suomesta tuli portti Eurooppaan, kun EU:lta puuttuu yhteinen linja – Nousussa Mustanmeren naapurimatkailu
Venäjällä matkailu on varakkaiden harrastus. 70 prosenttia maan kansalaisista ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Maailma on yhä auki niille, keillä on rahaa.
Julkaistu: 5.8.2022

Venäjän lipuminen kauemmas Euroopasta ja ajautuminen muita vastaan korostuu viisumi-keskustelussa niin meillä kuin Venäjälläkin.

Sota pakottaa miettimään vastatoimia. Venäjän johdon ratkaisut eristävät maan Euroopasta mutta avaavat kiinnostusta muuhun maailmaan. Eristäytyminen ei ole enää vain vaihtoehto vaan yhä selkeämmin tavoiteltua politikkaa.

Ajatus Venäjän julistamisesta terroristivaltioksi, jonka asukkaiden liikkumisesta maan rajojen ulkopuolella tulisi mahdotonta, järkyttää, mutta käytännössä kansalaisia huolestuttavat muutokset jokapäiväisessä elämässä, ja se kielletäänkö venäläisiltä Schengen-viisumit.

Viisumeiden myöntäminen venäläisille aiheuttaa keskustelua EU:ssa, mutta kaikki 27 maata lähestyvät toistaiseksi viisumi-kysymystä omalla tavallaan ideoiden.

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder

Tämän vastauksen sai Doždin toimittaja Katerina Kotrikadze haastateltuaan EU:n ulkosuhdeasiain tiedottajaa Peter Stanoa ohjelmaansa.

Tivaamisen jälkeenkään virkamies ei kykene kertomaan, miksi jäsenmailla on erilaisia käytäntöjä. Yhteistä EU:n näkemystä ei ole.

– Rajoitukset ovat koskeneet vain pakotelistoilla olevia. Tavallisten kansalaisten matkustaminen on ollut vapaata, Stano sanoi.

Viranomaiset joutuvat kaikkialla Euroopassa miettimään lopetammeko viisumeiden myöntämisen vai kiellämmekö peräti maahantulon, jos henkilö on saanut viisumin Italiaan ja kulkee Suomen kautta sinne.

Pelkkä viisumien myöntämisen lopettaminen ei pysäytä kauttakulkua.

EU:n tasolla on sovittu vain viisumikäytäntöjen vaikeuttamisesta. Pakotteilla ei pyritä vaikeuttamaan venäläisten elämään, sen tekee maan johto päätöksillään.

Suomi ajaa muutoksia Euroopan viisumipolitiikkaan

Ulkoministeriön laatimaa selontekoa on käyty läpi Suomen valtion johdon kanssa. Nopein tapa vaikuttaa Venäjältä Suomeen tulevien matkailijoiden määrään olisi se, jos puututtaisiin viisumikategorioihin ja käsittelyaikoihin.

Yle Uutiset kertoi torstaina, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) esitteli hallitukselle laillisia keinoja siitä, miten viisumeiden määrää rajoitetaan.

Käytännössä perhesyyt ja työnteko ohittaisivat turistiviisumit.

– Jos kaikki viisumihakemukset ovat samassa läjässä, tarpeelliset hautautuvat. Tällä järjestelyllä saataisiin todellisessa tarpeessa olevat hakijat etusijalle, Haavisto sanoi.

Pitkäkestoisten viisumien mitätöinti taas vaatisi painavan perustelun, esimerkiksi turvallisuusuhan, eikä Haaviston mukaan tässä ole kyse sellaisesta

Jo aiemmin suomalaismeppi Sirpa Pietikäinen (kok.) teki Ylen haastattelussa selväksi, että venäläisiin kohdistuu jo tällä hetkellä syrjintää esimerkiksi Suomessa ja Saksassa. Hänen mielestään nyt on vältettävä "mustavalkoista ja polarisoivaa" nationalismia.

Kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat Ylen kyselyssä olleet valmiita viisumirajoituksiin.

Hallituspuolueet ovat toivoneet asiassa EU:n ja yhteisen sisäraja-alueen muodostavien Schengen-maiden yhteistä viisumilinjaa.

Suomessa äänenpainot ovat koventuneet, mutta viisumit ovat Suomelle monestakin syystä monipiippuinen ja vaikea asia.

Lähiaikoina odotetaan kuitenkin myös hallitukselta kantaa siihen, miten venäläisturistien viisumiasiassa edetään.

– Tämä ei ole päivän päälle. Mitään turvallisuusuhkaa ei ole, ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner kertoi Ilta-Sanomille.

Luovia ratkaisuja

Useiden maiden tekemät päätökset viisumin annon vaikeuttamisesta pakottavat venäläiset luoviin ratkaisuihin. Juuri nyt kilpaillaan aikaa vastaan. Pakotteet purevat Venäjän talouteen viiveellä. Samaan aikaan katseet on jo suunnattu myös tulevaan.

Venäläiset opiskelijat ovat löytäneet Kiinan, jonne on Moskovski Komsomolets -lehden mukaan hakeuduttu huomattavasti aiempaa enemmän opiskelemaan. Kiina on edelleen suosittu kohde sellaisille hakijoille, jotka pyrkivät ulkomaille.

– Suuntaus ei tarkoita, että venäläiset nuoret todella haluavat saada "itämaisen" koulutuksen ja jäädä töihin Kiinaan tai Malesiaan vaan monille kyse on välivaiheesta Eurooppaan pääsemiseksi, kertoi lehdelle opiskeluhaluista erään koulutusyrityksen edustaja.

Matkakulujen korkeista hinnoista huolimatta venäläisiä koululaisia Kiinassa auttavalla moskovalaisyrityksellä ei ole ollut pulaa asiakkaista.

Jotkut Euroopan maat ovat jo lopettaneet viisumien myöntämisen, ja toiset kuten Suomi harkitsevat konsteja, joilla viisumien myöntämisestä tehdään vaikeampaa.

Opiskelijoiden viisumien epääminen vaikeuttaa kaikkea mahdollista yhteistyötä vielä vuosikymmenten viiveellä.

Kansalaiset ovat monissa Euroopan maissa maan johtoa solidaarisempia vapaudestaan ja itsemääräämisoikeudestaan kamppailevaa Ukrainaa kohtaan.

Viisumeista on tullut ihmisiä koskettavat kysymys, koska ostosmatkailu herättää kummastusta, kun maa on samaan aikaan karmeassa sodassa.

Ylen teettämä mielipidekysely on selkeä mittari:

"Viisumien myöntämisen lopettamista matkailijoille kannattaa 58 prosenttia ja vastustaa 24 prosenttia kyselyn vastaajista. Kantaansa ei osannut sanoa 18 prosenttia vastanneista. Suomi käsittelee yhä venäläisten viisumihakemuksia, vaikka monet muut Venäjän rajanaapurit ovat lopettaneet sen. Venäläiset siis pääsevät Suomen kautta Eurooppaan, vaikka EU:n ilmatila on suljettu venäläisiltä lentokoneilta."

Venäjällä valtaosa ihmisistä seuraa viisumiasiaa sivusta. Se ei kiinnosta omien lähempänä olevien murheiden rasittaessa arkea. Ulkomaille matkustus tuskin muuttaa venäläisten näkemystä muista maista.

Auringonlasku Sotšissa Mustanmeren rannalla.

Matkustaminen vähäistä

Venäläisten matkustaminen ulkomaille lisääntyi edellisten vuosikymmenten aikana, mutta silti reissaaminen muualle kuin massaturismin kohteisiin – Turkkiin ja Thaimaahan on ollut maltillista.

Arviolta noin 70 prosenttia venäläisistä ei ole koskaan matkustanut lomalle ulkomaille, ja 30 prosenttia heistä ei lähde juuri koskaan kotiseutunsa ulkopuolelle. Alle vuosi sitten vain pari prosenttia venäläisistä matkusti ulkomailla.

Ukrainan sodan alettua jotkut maat, kuten Tšekki, Alankomaat, Puola, Slovakia ja Saksa ovat noudattaneet EU:n viisumirajoituksia ja lopettaneet matkustusluvan myöntämisen venäläisille. Toisaalta Schengen-maat kuten Suomi, Norja, Itävalta ja Ranska ovat jatkaneet asiakirjojen käsittelyä.

Toistaiseksi viisumeja myönnetään vaikka EU-maat sulkivat 28. helmikuuta 2022 venäläisiltä lentoyhtiöiltä ilmatilan. Venäläiset lentokoneet eivät voi lentää näiden valtioiden alueelle tai suljettujen alueiden yli Euroopassa. Myös Yhdysvallat ja Kanada ovat liittyneet EU:n käytäntöön.

Suorat lennot Venäjältä jäivät helmikuun jälkeen vain yhteen Euroopan maahan – Serbiaan.

Kuvaruutukaappaus Flightradar24-palvelusta 5.8. kello 9:50 näyttää karkeasti, kuinka käytännössä kaikki Venäjältä ulkomaille suuntautuva lentoliikenne kulkee eteläisten naapurimaiden kautta. Kuva: Screenshot – Flightradar24

Paluu Neuvostoliittoon

Monessa mielessä kehitys kulkee Venäjällä samaan suuntaan kuin Neuvostoliitossa elettäessä. Suosituimpia matkailukohteita ovat Mustanmeren rannikko: Krasnojarskin alue ja Sotši. Kaupunkilomille mennään Moskovaan ja Pietariin.

Matkustaminen ulkomaille vaikeutuu, jos ei lopu kokonaan, ja monet tavarat loppuvat kaupoista.

Jakolinja valtion toimien hyväksymisessä kulkee sen mukaan, paljonko ihmisillä on Yhdysvaltojen dollareita. Tästä puhuttiin venäläistoimittajien YouTuben Breakfast Showssa.

Hyväksy evästeet

YouTuben videosoitin käyttää evästeitä. Hyväksy evästeet katsoaksesi videon.

Youtube video placeholder

– Ajatellaan, että olemme kehittynein valtio, mutta ulkomaalaisilla on dollareita, irvaili politiikan tutkija Dmitri Oreškin.

Ulkomaalaisille Venäjällä pian tarjolla tavaroita, joita voi ostaa vain erityisistä Berjoška-myymälöistä, jotka jokainen maassa yli 30 vuotta sitten käynyt muistaa hyvin. Nämä myymälät on tarkoitettu ulkomaalaisille ja heille, joilla on valuuttaa.

Rupla ei enää ole vaihdettava valuutta, mutta monilla venäläisillä on kuitenkin luottokortteja, joita he ovat avanneet naapurimaiden pankeissa.

Pyhän Vasilin katedraali on suosittu nähtävyys Moskovassa.

"Sivulliset" kärsivät

Monet ymmärtävät historian kokemuksesta sen, että kaikkia venäläisiä on turha syyllistää siitä, että he ovat itse aiheuttaneet sodan Ukrainassa. Rivikansalaisen keinot, joilla he voivat vaikuttaa maan poliittiseen tai taloudelliseen päätöksentekoon, ovat käytännössä nolla.

Vaikutusvaltaa kansalaisilla ei ole ollut vuosiin, koska vapaita vaaleja ei ole järjestetty.

Samaan tapaan on pohdittava myös meidän omia toimiamme. Olemme käyneet kauppaa Venäjän kanssa Krimin miehityksestä välittämättä, vuodesta 2014 alkaen, jatkuvasti lisääntyneistä pakotteista huolimatta.

Vasta sodan laajeneminen on herättänyt meidät. Eikä nyt voida nukahtaa uudelleen. Asiasta kirjoittaa Norjan yleisradioyhtiö NRK:

"Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mielestä Ukrainan sota merkitsee Euroopalle vaarallisinta tilannetta sitten toisen maailmansodan. Jos Venäjä voittaa sodan, [Vladimir] Putin saa vahvistuksen sille, että väkivalta toimii. Sen jälkeen voi olla muiden naapurimaiden vuoro, Stoltenberg varoitti."

Kansainvälisten uutistoimistojen välittämät uutiset kertovat Suomen tullin löytäneen Venäjälle paalaajilta kohtuullisen paljon vientikieltoon asetettuja ylellisyystavaroita ja salakuljetukseksi laskettavia kaksikäyttötavaroita kuten navigointilaitteita ja drooneja.

Ranskalaisen uutistoimisto AFP:n mukaan Suomen tulli on kuitenkin melko vähäpuheinen salakuljetuksesta.

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan nykytilanteessa on tunnistettava, millä pelisäännöillä venäläiset voivat ylittää rajaa.

– Ei pidä enää olla naiivi rajan suhteen. Pitäisi mieltää paremmin, mitä tämä kanssakäyminen sodan ajan Euroopassa voi olla Venäjän kanssa, Aaltola lisäsi Iltalehden mukaan puhuessaan Luumäellä järjestettävässä Kotkaniemi-foorumissa elokuun alussa.

Samassa tilaisuudessa Suomen puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen arvioi Uuden Suomen mukaan, ettei sodan eskaloituminen Ukrainan ulkopuolelle näytä todennäköiseltä, mutta sitä ei voi kokonaan poissulkea.

– Venäjän hyökkäys on tiivistänyt lännen yhtenäisyyttä, jota tullaan koettelemaan, kun pitkittyvän sodan seurannaisvaikutukset alkavat näkyä ihmisten arjessa, päällimmäisenä energiakriisi.

Lähiaikoina Ukraina tarvitsee tykkejä ja ammuksia sekä ohjuksia.

Keskustelu viisumien kieltämisestä on jossain määrin kansalaisille korviketoimintaa, omatunnon rahoittelua.

Kuten opiskelijoiden osalta alussa todettiin: venäläisten kannalta kaikki Euroopan ulkopuoliset alueet jäävät auki monimuotoiselle kansainväliselle kanssakäymiselle.

Suuria ongelmia on silti lukuisia. Niiden ratkaisemiseksi diplomaattiset kanavat on pidettävä auki.

  • Artikkelin aloituskuvassa rantaelämää Sotšissa Mustanmeren rannalla.

Kommentoi »