Eeva

Vaihdevuosista kärsivä nainen voi käyttäytyä kuin murrosikäinen tyttö

1


Vaihdevuosista kärsivä nainen voi käyttäytyä kuin murrosikäinen tyttö

Kun tasaisesta luonteestaan tunnettu ystävä tai puoliso muuttuu yhtäkkiä ailahtelevaksi äkäpussiksi, lähipiirilläkin on tilanteeseen totuttelemista.
Teksti Jenny Belitz-Henriksson
Kuvat Anu Ikävalko

Kuin vuoristoradassa olisi. Välillä kiristää pinnaa ja seuraavana hetkenä ei. Yritä siinä sitten tasapainotella, viisikymppinen ystävä toteaa, kun utelen vaihdevuosien mielialavaihteluista.

Vaihdevuosi-ikäinen nainen ei kuitenkaan piruuttaan ole kauhea, vaikka hän saattaa epäillä sitä jo itsekin ja ehkä luulee kuvittelevansa oireitaan. Menopaussin henkisistä vaikutuksista löytyy tietoa jo yli sadan vuoden takaa. Sen ajan lääketieteellinen kirjallisuus kertoo muun muassa vaihdevuosien melankoliasta ja jopa täydellisestä hulluudesta.

”Vaihdevuosien henkisiä oireita on todella paljon. Vaikkei kärsisi kuumista aalloista tai muista fyysisistä oireista, voi olla jatkuvasti alakuloinen tai ärtynyt ja reagoida asioihin tarpeettoman voimakkaasti”, lääketieteen tohtori, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sari Ahonkallio Terveystalosta toteaa.

Jos koko ajan itkettää tai joutuu riitoihin läheistensä kanssa tai työpaikalla, kannattaa hankkia apua.

Oireilu alkaa ennen menopaussia

Moni kuvittelee, että henkiset oireet alkavat vasta, kun kuukautiset loppuvat. Se saattaa yllättää, että kiukku, ärtymys ja esimerkiksi apatia ovat pahimmillaan kuukautisten loppumista edeltävän siirtymävaiheen aikana. Se alkaa keskimäärin noin 47-vuotiaana, mutta voi joskus alkaa jo 40 ikävuoden tienoilla.

Siirtymävaiheessa kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi, ja ajoittain voi esiintyä fyysisiä estrogeenipuutosoireita, kuten yöhikoilua ja limakalvojen kuivuutta.

Henkisten oireiden syyksi on esitetty paria vaihtoehtoa. Tiedetään, että estrogeeni vaikuttaa mielialaa säätelevien aivojen välittäjäaineiden serotoniinin ja noradrenaliinin tuotantoon. Kun estrogeeni vähentyy lopullisesti, aivot sopeutuvat tilanteeseen, mutta estrogeenimäärien heittelyssä ne eivät pysy mukana. Vaihe voi kestää neljästä kymmeneen vuotta.

”Kun kuukautiset loppuvat ja estrogeenitasot jäävät pysyvästi mataliksi, myös mielialaoireet vähenevät tai katoavat. Joidenkin naisten aivot ovat muita herkempiä estrogeenitasojen vaihtelulle, mutta emme tiedä miksi”, Ahonkallio toteaa.

Toinen selitys on, että fyysiset oireet voivat olla niin vaikeita ja epämukavia, että ne laukaisevat myös henkisiä oireita.

Tunteiden sekasotku

Moni vaihdevuosi-ikäinen hämmästelee itsekin, miten saattaa yhtäkkiä raivostua eteisen nurkassa kököttävästä viemättömästä roskapussista tai nenän edessä ovet kiinni läimäyttävästä bussista. Jos kiihtymystä ei tietoisesti huomioi ja tunnetilaa pysäytä, voi siitä seurata hankaluuksia ja riitojakin.

”Myös suru, alakuloisuus ja jopa toivottomuuden tunne ovat yleisiä. Motivaatio työhön ja perhe-elämään voi olla nollassa. Uupumus ja keskittymiskyvyttömyys saattaa vaivata. Joitain ahdistaa, vaikkei tiedä oikein edes miksi”, Ahonkallio toteaa.

Osa kokee voimakasta onnen tunnetta ja liikutusta, jotka nopeasti vaihtuvat toiseen äärilaitaan ja muuttuvat jännittyneisyydeksi ja hermostuneisuudeksi. Tunnetilasta toiseen paiskautuminen on raskasta paitsi itselle, myös läheisille.

”Tunteista ja niiden vaihtelusta kannattaa rohkeasti puhua perheelle ja muille ihmisille, joiden kanssa on tekemisissä. Olisi mahtavaa, jos Suomessa olisi vertaistukiryhmiä vaihdevuosia läpi käyville naisille, kuten Yhdysvalloissa”, Ahonkallio toteaa.

Itsehoitoa ruokavaliolla ja liikunnalla

Henkisiä oireita voi kokeilla itse helpottaa. Terveellinen ruokavalio, riittävä uni, alkoholin ja tupakoinnin välttäminen ja huonon stressin vähentäminen saattavat toimia.

”Laadukas uni pimeässä ja viileässä makuuhuoneessa on monelle tarpeen. Sängyssä ei saisi somettaa ja käyttää älylaitteita, vaan peti tulee pitää vain nukkumista ja seksiä varten”, Ahonkallio neuvoo.

Riittävä liikunta on tärkeässä roolissa sekä fyysisten että henkisten oireiden hoidossa. Liikkua tulisi vähintään puoli tuntia useimpina viikonpäivinä.

”Hikitreenin lisäksi kannattaa harrastaa myös joogaa, pilatesta ja muita mieltä rauhoittavia lajeja. Uusi mielekäs harrastus, jossa oppii uutta, voi myös tehdä hyvää.”

Libidon voimakas lasku saattaa vaikuttaa parisuhteeseen. Moni nainen ihmettelee, miksi seksiä ei tee enää mieli kuten aiemmin, vaikka pitää edelleen puolisostaan.

”Jos elämäntapojen muuttaminen optimaalisiksi ei auta, nainen voi aloittaa hormonikorvaushoidon. Se sopii useimmille”, Sari Ahonkallio toteaa.

Huoli kasvattaa oireita

Vaihdevuosioireita voimistavat myös aiemmin sairastettu masennus tai voimakkaat pms- tai synnytyksen jälkeiset oireet.

”Myös tyytymättömyys parisuhteeseen tai sen puuttumiseen, työttömyys ja taloudelliset huolet, sosiaalisen tuen puute ja heikko itsetunto voimistavat tutkitusti oireita”, Ahonkallio luettelee.

Jos identiteetti on pohjautunut äitiyteen ja elämä on pyörinyt vain kodin ja perheen ympärillä, pettymys hedelmällisyyden loppumisesta ja äidin roolin muuttumisesta voi olla vaikea kestää.

”Nainen voi silloin kokea arvottomuutta. Työelämään panostavilla naisilla lasten muutto lapsuudenkodista taas tuo uusia mahdollisuuksia itsensä toteuttamiselle, ystäville ja harrastuksille, minkä on tutkittu lisäävän onnellisuutta.”

Myös huoli ikääntyvistä vanhemmista tai sairaasta läheisestä lisää vaihdevuosioireita.

”Moni asia vaikuttaa, mutta kulttuureissa, joissa vanhenevaa naista arvostetaan, menopaussioireita on paljon vähemmän kuin meillä. Osa oireista liittyykin siihen, että ikääntyminen koetaan nuoruutta palvovassa yhteiskunnassa negatiivisena asiana, Ahonkallio toteaa.

Kun tiedostaa, että menopaussin siirtymävaiheessa voimakas ärtymys, mielialan vaihtelut ja jopa epätoivo ovat normaaleja, auttaa se ymmärtämään omia tuntemuksia.

”Ei riitä, että nainen itse tietää, vaan läheisten pitää tietää myös, ettei vaimo tai äiti ole tahallaan hankala tai mahdoton. Me ymmärrämme murrosikäisten järjenvastaista käytöstä ja ailahtelua. Vaihdevuosi-ikäinen käy läpi samanlaista hormonaalista vuoristorataa”, Sari Ahonkallio sanoo.

Osalle kehittyy depressio

Noin joka viidennelle naiselle kehittyy vaihdevuosien aikana depressio eli diagnostiset kriteerit täyttävä masennus.

”Menopaussin aikana depressioriski tuplaantuu”, lääketieteen tohtori Sari Ahonkallio kertoo.

Jos vaihdevuosi-ikäinen kärsii jatkuvasta mielihyvän ja mielenkiinnon puutteesta, muuttaa radikaalisti ruokailutapojaan, lihoo tai laihtuu huomattavasti, ei saa nukuttua tai nukkuu koko ajan, läheisten on syytä kiinnittää siihen huomiota.

”Jos kokee jatkuvaa arvottomuutta tai syyllisyyttä, on itsetuhoinen tai ajatukset ovat murhanhimoisia, apua on ehdottomasti hankittava. Hormonikorvaushoito ei silloin riitä, vaan tarvitaan mielialalääkitystä, terapiaa tai molempia”, Ahonkallio neuvoo.

Näin pysäytät kiukun

1. Tunnista tunteitasi. Mieti, millaisessa tilanteessa menetät hermosi. Analysoi, mitä tilanteessa tapahtuu, miksi hermostut ja miten kannattaisi toimia. Rakenna toimintasuunnitelma seuraavaa kertaa varten. Menetkö hermostumisen hetkellä toiseen huoneeseen laskemaan sataan, hengitätkö rauhallisesti vai lähdetkö ulos kävelemään?

2. Tee tunneharjoitus. Kun riittävän usein käsittelet pintaan nousevia tunteita, rauhoitut ja ajan kanssa ärsytykset alkavat vähetä. Kuvittele eteesi tuoli ja istuta negatiivinen tunne siihen. Tunnustele hiljaa mielessäsi, miltä tuoli ja tunne näyttävät. Kysy tunteelta, milloin olet tarvinnut sitä ensimmäisen kerran. Tarvitsetko sitä vielä, ja haluaako se kertoa sinulle jotakin? Lopuksi toista mielessäsi lausetta ”hyväksyn sinut sellaisena kuin olet” niin kauan kuin tarvitsee. Tapahtuuko tunteelle jotain?

3. Tee arjen inventaario. Stressaavassa elämäntilanteessa alkavat asiat helposti ärsyttää. Mieti, mikä on arjessasi olennaista, mikä ei. Luovu turhasta, oli kyse sitten harrastuksista, tavarasta, ihmissuhteista tai työnteosta. Pyri tekemään elämästäsi helppoa ja mukavaa. Ota hetkiä itsellesi. Kun keho on muutoksessa, se kaipaa lepoa ja rentoutumista.

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 07/2016.

Julkaistu: 29.7.2016