Apu

Uutuuskirja ilmastokriisistä: "Denialistit ovat vähemmän vaarallisia kuin me, jotka tiedämme, mitä tapahtuu, mutta emme suostu muuttamaan käytöstämme"

Uutuuskirja ilmastokriisistä: "Denialistit ovat vähemmän vaarallisia kuin me, jotka tiedämme, mitä tapahtuu, mutta emme suostu muuttamaan käytöstämme"
Eläinten syömisestä -kirjallaan kansainväliseksi tähdeksi noussut Jonathan Safran Foer sanoo, ettei ilmastokriisissä pahinta ole tiedon vaan uskon puute. Tiedämme mitä tapahtuu, mutta emme usko siihen – eikä koronaepidemia ei välttämättä muuta toimintaa kuin tilapäisesti. Käsiä ei silti auta nostaa pystyyn.

Jonathan Safran Foerin, 43, piti tänä keväänä vierailla ensi kertaa Skandinaviassa ja muun muassa Suomessa. Sen sijaan menestyskirjailija ja New Yorkin yliopiston luovan kirjoittamisen opettaja vastaa puhelimeen eristyksistä Brooklynin-asunnostaan.

– Ensimmäinen eristysviikko ja kaupungin hiljeneminen oli kammottavaa, mutta tilanteeseen on alkanut tottua. Kuulumme täällä todella onnekkaisiin ja hyväosaisiin, hän viittaa USA:n ja etenkin miljoonakaupunki New Yorkin eriarvoisuudesta juontavaan pahaan tartunta- ja kuolleisuustilastoon.

Hyväosaisten vastuu ja sen välttely ilmastokysymyksissä on yksi iso teema kirjailijan uutuusteoksessa Me olemme ilmasto (Atena). Se ei ole yhtä kohtisuoraan tyrmäävä, kirkas ja ajattelemaan pakottava kuin tehomaatalouteen keskittynyt läpimurto Eläinten syömisestä (suom. 2011), mutta lukemisen arvoinen –mikäli jaksaa moneen suuntaan (holokausti, mustien kansalaisoikeustaistelu, urheilutapahtumissa tehtävät aaltoliikkeet, yliluonnolliset voimat onnettomuustilanteessa) hajoavat esseemäiset pohdiskelut.

Esiin nousee silti yksi asia, jolla yksilöt ja yhteiskunnat voivat torjua ilmastokriisiä parhaiten: siirtymällä kasvisperäisempään ravintoon. Kylmiä faktoja aiheesta riittää.

59 prosentilla maailman viljelyskelpoisesta maasta kasvatetaan ravintoa lihakarjalle. Kaikesta ihmisen käyttämästä makeasta vedestä kolmasosa menee karjalle, ja vain kolmaskymmenesosa käytetään kotitalouksissa. Ihmiset syövät 65 miljardia kanaa vuodessa, ja niin edelleen.

– Karjatalouden osuudesta ilmastopäästöihin ei ole yksiselitteistä mallia. Laskentatavasta riippumatta osuus on joka tapauksessa huima, 15 prosentista yli 50 prosenttiin. Tämän pitäisi saada meidät ymmärtämään, että jos haluamme pelastaa ilmaston usean asteen lämpenemiseltä, vähentää hiilidioksidipäästöjä ja ylipäätään pitää maapallon ihmiselle sopivana, meidän on aloitettava omalta lautaseltamme. Ja ”meillä” tarkoitan itseäni ja muita vauraiden länsimaiden asukkaita, jotka kuluttavat luonnonvaroja moninkertaisen määrän, Safran Foer kertaa.

Yhden ja kaikkien vastuu

Safran Foer on amerikanjuutalainen älykkö, ja myös kirja on globaalista teemastaan huolimatta paikoin leimallisesti amerikkalainen. USA:aa on totuttu etenkin Donald Trumpin aikana pitämään ilmastokriisin ja tutkitun tiedon kieltäjien maana, mutta Safran Foer korostaa, ettei pahin ongelma ole tiedon vaan uskon puute.

– Denialistit ovat lopulta vähemmän vaarallisia kuin kaikki me, jotka tiedämme mitä tapahtuu, mutta emme vain suostu todella uskomaan sitä ja muuttamaan käytöstämme kuten pitäisi.

Kirjailija tietää, että vegaaniutta tai kasvisruokavaliota on hyvin vaikeaa tunkea kenenkään kurkusta alas; sillä saa yleensä aikaan vain vastareaktion. Mutta jo se, että eläinkunnan tuotteita ei käyttäisi vaikkapa aamiaisella ja lounaalla, voisi auttaa alkuun.

– Jos ei koskaan edes aloita, ei voi edetä mihinkään. Yksilön valinnat eivät voi ratkaista ilmastokriisiä, mutta ilman niitä sitä on aivan yhtä mahdotonta ratkaista. Do the maximum you can (tee kaikki se, mitä voit).

Julkaistu: 30.4.2020
1 kommentti