Apu

Pelastaako korona meidät ilmastokriisiltä? Päästöt ovat vähentyneet ja ilmanlaatu parantunut, myös Suomessa

Pelastaako korona meidät ilmastokriisiltä? Päästöt ovat vähentyneet ja ilmanlaatu parantunut, myös Suomessa
Koronavirus on hiljentänyt maailman. Se on vähentänyt päästöjä jo lyhyessä ajassa, mutta vielä ei kannata tehdä lopullisia johtopäätöksiä.
Julkaistu: 27.3.2020

Koronaviruspandemian takia Suomessa ja koko Euroopassa vallitsee poikkeustila. Maiden väliset rajat ovat kiinni, julkiset tilat suljettu, ja tuuli humisee autioiden kaupunkien keskuksissa.

Mediassa kiertävät ilmakuvat autioista turistikohteista ja suurkaupunkien keskuksista eri puolilla maailmaa ovat nostaneet pintaan maailmanlopun tunnelmat. 

Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, miten haavoittuvainen moderni yhteiskuntajärjestelmä loppujen lopuksi on.

Yksi virustauti on pannut maailman talouden ja ihmiskunnan polvilleen muutamassa päivässä. Koronaviruspandemia on koetellut maiden terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteettia, syössyt talouksia syöksykierteeseen ja pakottanut ihmiset linnoittautumaan koteihinsa vessapaperimuurien taakse.

Olemme seuranneet pelon ja toivon sekaisin tuntein tilanteen kehittymistä. Yhtäkkiä tulevaisuus on hämärän peitossa, ja kukaan ei osaa varmasti sanoa, milloin asiat palaavat entiselleen vai palaavatko ollenkaan. Kenties pandemian takana odottaa uudenlainen normaali?

Polttoaineen hinta koki merkittävän laskupaineen. Jirina Alangon 19.3.2020 valokuva on Avun jatkuvasti päivittyvästä kuvareportaasista Näin koronavirus muuttaa Suomea.

Lennot peruttu, rajat suljettu

Media ja sosiaalinen media pursuavat tietoa SARS-CoV-2-koronaviruksesta ja sen vaikutuksista ihmisten elämään. Kaikkeen.

Viime aikoina lukuisat valtiot, Suomi mukaan lukien, ovat joutuneet turvautumaan ennennäkemättömiin toimiin viruspandemian torjumiseksi.

Suurin osa lennoista on peruttu, maiden rajat on suljettu ja ihmisjoukkojen kokoontuminen kielletty.

Myös autoliikenne on vähentynyt radikaalisti, kun miljoonat ihmiset tekevät etätöitä ja kun koulut on suljettu ja harrastustoiminta lakkautettu. Perheet pysyttelevät kodin seinien sisäpuolella.

Saksalaisen Lufthansan lentokoneet seisoivat rakenteilla olevalla Brandenburgin lentokentällä Berliinissä maaliskuun 17. päivänä. Koronaviruksen aiheuttaman matkustajakadon vuoksi lentokoneita pysäköidään uudelle lentokentälle, jonka on määrä avata ovensa vasta ensi syksynä.

Talouden pyörät eivät pyöri, mikä aiheuttaa valtavaa stressiä ja taloudellisia ongelmia lukemattomille ihmisille.

Koronalla on ollut myös vaikutusta ilmastokysymykseen, mutta millainen se on, sitä ei vielä tiedetä.

Etenkin sosiaalisessa mediassa on viime aikoina levinnyt tulkintoja, joiden mukaan koronaviruspandemian seuraukset voivat tarkoittaa hyviä uutisia ilmastolle.

Innokkaimmat ilmastoaktivistit ovat jo ehtineet juhlia, että kaikesta koronaviruksen aiheuttamasta pahasta huolimatta se voi pelastaa ilmastokriisin runteleman planeetan.

Ovatko puheet utopistista toiveunta vai onko mahdollista, että maailmanlaajuinen koronaviruspandemia tulee vaikuttamaan toiseen globaaliin kriisiin, ilmastonmuutokseen?

Maailman hiilidioksidipäästöt sektoreittain tai päästön lähteen mukaan

Päästöt kääntyneet laskuun

Kukaan ei voi vielä varmasti sanoa, mihin suuntaan tilanne ilmaston kannalta kehittyy.

Koronaviruksen leviämisen ja talouden pyörien pysähtymisen ansiosta on saatu todisteita siitä, että maailman typpioksidi ja hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet laskuun. Siihen on vaikuttanut erityisesti lentoliikenteen ja autoliikenteen huomattava vähentyminen.

Helmikuussa ilmailuliikenne väheni runsaan neljän prosentin verran koko maailmassa.

Maaliskuun edetessä suurin osa lennoista on jo peruttu.

Satelliittikuvissa näkyy, että ilmanlaatu on parantunut erityisesti maanosissa, joihin virusepidemia on iskenyt.

Carbon Brief -järjestön tutkimukset osoittavat, että Kiinan hallituksen koronaviruksen vuoksi tekemien rajoituksien ansiosta maan tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet neljänneksen.

Sillä on erittäin suuri merkitys, sillä jos Kiinan päästömäärissä tapahtuisi pitempiaikainen muutos, olisi se merkittävä asia koko planeetan kannalta: maa tuottaa noin kolmanneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.

Kiina on maailman suurin hiilen tuottaja ja kuluttaja.

Asialla on myös tärkeä terveydellinen puoli. Stanfordin yliopiston laskelmien mukaan ilmanlaadun hetkellinen parantuminen pahasti saastuneessa Kiinassa on jo nyt mahdollisesti pelastanut tuhansien lapsien ja aikuisten hengen.

Kiinan hiilen kulutus sukelsi

Hiilen käyttö Kiinassa laski peräti 36 % verrattuna samaan aikaan vuonna 2019. Lähde: CREA / WIND, CNN

Autoilu väheni

Nähtäväksi vielä jää, miten pysyväksi Kiinan tilanne jää, kun siellä päästään koronan jälkeiseen aikaan. Kovimmin koronaviruksesta alussa kärsinyt ja viruksen vuoksi maan käytännössä sisäisestikin sulkenut Kiina on jo ilmoittanut saaneensa koronaviruksen kovilla toimillaan talttumaan.

Jo viime viikolla oli nähtävissä selkeästi se, että kun tiukimmat rajoitukset poistuvat, myös ilmastopäästöjä tuottava tuotanto ja liikenne alkavat nopeasti lisääntyä.

Päästöjen vähentyminen on näkynyt selvästi myös Italiassa. Koronavirus on iskenyt sinne erityisen aggressiivisesti.

Myös Suomessa on päästöjen jo havaittu vähentyneen ja ilmanlaadun parantuneen autoilun vähennyttyä merkittävästi.

Raju muutos pohjois-Italian päästöissä

Lämpökamerakuva näyttää typpidioksiditilanteen tammikuun loppupuolella, ennen koronaviruksen toteamista. Lähde: ESA
Energiankulutuksen väheneminen näkyy selvästi maaliskuussa Pohjois-Italiassa koronaviruskaranteenin julistamisen jälkeen.

Todiste päästövähennysten tehokkuudesta

Koronaviruksen tuoma muutos osoittaa, miten nopeasti ja verrattain pienillä toimilla päästövähennyksiin päästään. Onko mahdollista, että koronavirus vähentää maailmanlaajuisia päästöjä ja siten hidastaa ilmaston lämpenemistä?

Akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta on tällä hetkellä kiireinen mies. Hän tutkii muun muassa Kiinassa ja Suomessa olevien mittausasemien avulla kriisin vaikutuksia ilmakehään. Hän on varovainen tekemään minkäänlaisia johtopäätöksiä koronavirustoimien yhteydestä ilmastoon.

– Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että mittauksien tulokset ilmanlaadun kannalta ovat positiivisia. Mittausasemamme osoittavat, että Kiinasta löytyy mielenkiintoista dataa, mutta osaamme tarkemmin arvioida tilannetta vasta myöhemmin, aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Kulmala sanoo puhelimitse.

Kulmala toteaa, että lento- ja autoliikenteen vähennyttyä typpioksidi- ja hiilidioksidipitoisuudet ovat vähentyneet Kiinassa, mutta asia ei ole yksioikoinen.

– Energiantuotannon ja teollisuuden toiminta ei ole juuri vähentynyt, mikä näkyy siinä, että ilmakehän rikkioksidipitoisuudet ovat pysyneet kutakuinkin samoina. Ilmanlaatuun vaikuttavat monenlaiset saasteet pienhiukkasista lähtien. Sitä, mitä koronaviruspandemia lopulta tarkoittaa ilmaston kannalta, on aivan liian varhaista sanoa, Kulmala tähdentää.

Suomessa on uutisoitu ulkomailta palanneista matkustajista, jotka saattavat kantaa koronavirusta ja jotka pitää näin ollen huomioida pandemiaennusteissa. Finnairin lento Pariisista laskeutui Helsinki-Vantaalle 25.3.2020 klo 14:50. Timo Pyykön valokuva on Avun jatkuvasti päivittyvästä kuvareportaasista Näin koronavirus muuttaa Suomea.

Takapakkia voi tulla

Tutkijat ovat arvioineet, että jos covid-19-pandemian vaikutukset jatkuvat samanlaisina tulevien viikojen ajan, on mahdollista, että maailmanlaajuisissa päästöissä tapahtuu notkahdus alaspäin ensi kertaa sitten vuosien 2008–2009 finanssikriisin.

Tosin ilmastonmuutoksen professori Corinne Le Quéré brittiläisestä East Anglian yliopistosta totesi The Guardian -lehdelle, että jos vanhat merkit pitävät paikkansa, koronavirus todennäköisesti vähentää päästöjä hetkellisesti, mutta pandemian laannuttua ne palaavat entiselleen.

Niin tapahtui maailmanlaajuisesti runsaan vuosikymmenen takaisen finanssikriisin jälkeen, kun taloudellisen toiminnan kasvu lisäsi muun muassa rakentamista ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

Finanssikriisin jälkeisen vuosikymmenen aikana päästöt ovat nousseet maailmanlaajuisesti noin yhden prosentin vuosivauhtia. On mahdollista, että esimerkiksi Kiina lisää tehtaidensa tuotantoa ja päästöjä kompensoidakseen taloudellisia menetyksiään.

Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että itse asiassa viruspandemialla voi pitkällä aikavälillä olla jopa kielteinen vaikutus ilmaston lämpenemisen torjuntaan.

Hiilidioksipäästöt asukasta kohden vuonna 2017

Keskimääräiset hiilidioksidipäästöt asukasta kohden tonneissa vuodessa. Lähde: OWD

Julkisten tilojen sulkeminen lisää kotien energiankulutusta

Kysymys koronaviruksen ilmastovaikutuksista on monisäikeinen kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät.

Esimerkiksi julkisten tilojen sulkeminen ja ihmisen linnoittautuminen kotiin näyttää tarkoittavan sitä, että kotitalouksien energiankulutus kasvaa eri puolilla maailmaa.

Lancasterin yliopisto on tutkinut asiaa aikaisemmin ja osoittanut, että esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvä internetin striimauspalveluiden käyttö on kasvattanut energiankulutusta merkittävästi ja siten lisännyt hiilidioksipäästöjä.

Koronaviruksen aikaan sähköisten mobiilipalveluiden käyttö ei varmasti ole ollut ainakaan laskusuunnassa, mutta tarkempaa tutkimustietoa asiasta ei vielä viime viikolla ollut.

Euroopan komission rahoittaman ICT Carbon Footprintin konsulttiryhmän arvioiden mukaan it-sektori tuottaa noin neljä prosenttia Euroopan hiilijalanjäljestä.

Vertailun vuoksi lentoliikenteen päästöt vastaavat noin kahta prosenttia globaaleista päästöistä, tosin kansainvälinen lentoliikenne on kasvanut nopeasti vuosien kuluessa.

Muuttuvatko kulutustottumukset?

Epämiellyttävä totuus on, että vaikka yhdestä kriisistä selvitään, ihmiskunnan haasteet eivät lopu. Maailmanlaajuinen ilmastokriisi vaatii ihmiskunnalta pitkäaikaisia toimia.

Kuten Lundin yliopiston kestävän kulutuksen tutkija Kimberly Nicholas toteaa, ihmisten päätöksillä lentää, ajaa autoa ja syödä lihaa on merkittävät vaikutukset ilmastokriisin torjumisessa.

Järvenpään Iso-Antin päiväkodissa vielä hoidossa olevat lapset ja heidän ohjaajansa ovat tehneet kotona oleville metsätehtäviä lähimetsään. Eevi kävi etsimässä tehtävärastin ja kirjoittamassa terveiset kavereille. Johanna Myllymäen valokuva on Avun jatkuvasti päivittyvästä kuvareportaasista Näin koronavirus muuttaa Suomea.

Niihin asioihin koronavirus ei ole antanut eikä tule antamaan mitään selviä vastauksia.

Vielä on siis aivan liian varhaista sanoa, miten ihmiskuntaa koetteleva koronaviruspandemia vaikuttaa elintapoihimme ja arvomaailmamme kehitykseen.

Kenties kriisistä selviytyminen kannustaa ihmiskuntaa muuttamaan kulutustottumuksiaan. Kenties ei.

Itsemme ja koko planeettamme kannalta toivottavaa olisi esimerkiksi, että poikkeusaikoina omaksutut videopalaverit yleistyisivät lentämisen sijaan, että liiallinen kulutus hiipuisi ja että luontoa kunnioittavat elintavat muuttuisivat normeiksi.

Maailman sähkönkulutus kasvaa

Kulutus miljardeina kilowattitunteina. Lähde: Statista 2020

Globaalien kriisien aika

Jo pitkään ilmastoaktivistit ja asiantuntijat ovat kritisoineet päättäjiä siitä, että nämä eivät ole kuunnelleet tiedemaailman suosituksia päästövähennyksistä.

Ongelma on luonnollisesti se, että asiat eivät ole yksioikoisia.

Miten kehittyvät maat voivat kehittyä ilman, että se johtaa ilmastopäästöjen kasvuun? Mistä kehittyneet maat ovat valmiita luopumaan, jotta ilmastopäästöt vähenevät?

Ilmaston lämpeneminen on abstrakti ja monimutkainen prosessi, joka ei helposti taivu numeroiksi, toisin kuin koronaviruspandemia.

Sen takia ilmastokriisin ymmärtäminen ei ole mutkatonta, vaikka tiedetään, että sen seuraukset näkyvät kaikkialla maailmassa.

Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen vuoksi monet ilmastokriisiin liittyvät asiat ovat tulleet eri puolilla maailmaa ihmisten tietoisuuteen uudella tavalla. Ilmaston nopealla lämpenemisellä tiedetään olevan merkittävä vaikutus säiden yleistyneisiin ääri-ilmöihin.

Viimeaikaisia esimerkkejä on runsaasti: Australian laajat metsäpalot, Afrikan sarven pitkät kuivuusjaksot ja Euroopan helleaallot. Ne kaikki ovat vaatineet lukuisia ihmisuhreja ja heikentäneet miljoonien ihmisten elinoloja.

Yhteistä koronaviruksella ja ilmaston lämpenemisellä on se, että ne ovat molemmat maailmanlaajuisia kriisejä. Miten globaalit kriisit ratkotaan ja miten niissä piilevät mahdollisuudet uudenlaisten ratkaisujen löytämisessä hyödynnetään, jää nähtäväksi.

Näkymä I-paikallisjunassa perjantaina 13. maaliskuuta. Antti Vettenrannan valokuva on Avun jatkuvasti päivittyvästä kuvareportaasista Näin koronavirus muuttaa Suomea.

Kommentoi »