Apu

USA:n vaalit: Levottomuuksia luvassa, jos Trump häviää – Vain Bidenin murskavoitto voi estää tämän, UPI arvioi

USA:n vaalit: Levottomuuksia luvassa, jos Trump häviää – Vain Bidenin murskavoitto voi estää tämän, UPI arvioi
Yhdysvallat äänestää tiistaina 3. marraskuuta 2020 presidentinvaaleissa, joilla on vaikutusta ympäri maailman. Senaatissa on jaossa kolmasosa paikoista ja kongressissa eli edustajainhuoneessa jokainen. Entä mitä tapahtuu, jos Donald Trump ei hyväksy mahdollista tappiotaan?
Julkaistu: 3.11.2020

Suuri osa maailmaa pysähtyy tiistaina 3. marraskuuta katsomaan Yhdysvaltoihin. Amerikkalaiset valitsevat itselleen presidentin 59. kerran. Ehdolla ovat istuva presidentti, republikaani Donald Trump, 74, ja entinen senaattori sekä varapresidentti, demokraatti Joe Biden, 77. Kamppailussa on monella tapaa kyse heitäkin isommista asioista.

Rajusti jakaantuneessa yhteiskunnassa elävä keskivertoamerikkalainen äänestäjä näkee vaalit helposti kysymyksenä koko kansakunnan tulevaisuudesta, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

– Se koskee tietysti niitä, jotka ylipäätään äänestävät. Keskivertoamerikkalaisissa on kymmeniä miljoonia, joilla ei ole aikomustakaan äänestää, hän sanoo.

Donald Trump.

– Pahemmin kärjistämättä molempien ehdokkaiden kannattajat näkevät, että nyt ollaan kuilun reunalla. Riippuu näkökannasta, millaiseen kuiluun vastapuolen valinnalla pudottaisiin.

– Biden on saanut liikkeelle ihmisiä, jotka eivät niinkään tue häntä kuin vastustavat Trumpia. Trumpin joukoissa taas on väkeä, jotka sietävät istuvalta presidentiltä vahvasti omista arvoistaan eroavaa toimintaa, kunhan tämä ajaa yhtä tai kahta heille tärkeää asiaa.

Yksittäiset asiat ovat abortin tai terveydenhuoltouudistuksen vastustuksen ja vapaan aseenkanto-oikeuden kaltaisia. Myös korkeimman oikeuden tuomarinimitys on monille äänestäjille avainkysymys.

Joe Biden.

Valitsijamiehet ja -naiset ratkaisevat

Yhdysvalloissa presidenttiä ei valita suoralla kansanvaalilla, vaan 50 osavaltion ja pääkaupunki Washingtonin valitsijamiesten ja -naisten määrä ratkaisee. Jotta presidentti tulisi valituksi, hänen on saatava taakseen 538 valitsijamiehen enemmistö eli vähintään 270 heistä.

Osavaltio saa valitsijamiehiä väkilukunsa mukaan. Väkiluvultaan suurin osavaltio on Kalifornia, jolla on 55 valitsijamiestä. Pienimpien osavaltioiden aseman turvaamiseksi niille on taattu vähintään kolme valitsijamiestä.

Vaikka tulos olisi kuinka täpärä, osavaltiossa ykköseksi noussut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiehet. Koska jako republikaani- ja demokraattialueisiin on verraten vakiintunut, vanhojen ja uusien vaa’ankielivaltioiden merkitys on ratkaisevaa.

– Molemmat ehdokkaat puhuttelevat kampanjassa omia joukkojaan. Liikkuvia ja epävarmoja äänestäjiä on Yhdysvalloissakin, mutta he yleensä jättävät äänestämisen väliin ennemmin kuin lähtevät toisen ehdokkaan taakse, sanoo Yhdysvaltain politiikkaan erikoistunut tutkija, yhteiskuntatieteen tohtori Anna Kronlund Jyväskylän yliopistosta.

– Demokraattien haasteena on ollut yhdistää omat kannattajansa ehdokkaan taakse. Tätä heijastelee myös keskustelu varapresidenttiehdokkaan valinnasta, ja toisaalta Trumpin kyky pitää oma kannattajakuntansa, Kronlund kertaa.

Mitä ovat vaa'ankieliosavaltiot?

Perinteisesti vaa’ankielinä ovat olleet Iowan ja New Hampshiren kaltaiset osavaltiot sekä esimerkiksi eläkeläispitoinen Florida. Muuttoliikkeen ja esimerkiksi väestödemografian muutoksen seurauksena Arizonasta, Georgiasta, Pohjois-Carolinasta ja Texasista voi tulla yllätyksiä.

Yksi Bidenille tärkeä tukiryhmä ovat afroamerikkalaiset äänestäjät etenkin etelän ja keskilännen vaa’ankieliosavaltioissa. Perinteisesti republikaanien hallitsema Arizona taas on liukunut uusien sukupolvien näkemysten muututtua liberaalimmiksi arvokysymyksissä ja osin myös Trumpin äärinäkemysten vuoksi lähemmäksi demokraatteja.

Väki vaihtuu myös kongressissa ja senaatissa

Vaaleissa ei äänestetä vain presidentistä. Yhdysvaltain senaatista vaihtuu kolmasosa, ja kaikki kongressin eli edustajainhuoneen 435 paikkaa ovat jaossa.

Järjestelyn takana on ajatus, että senaatti edustaa vallanjaossa pysyvyyttä ja kokemusta. Edustajainhuoneen taas halutaan ajatella vastaavan suoraan kansan tahtoa ja koostumusta, joten sen kokoonpanosta äänestetään kahden vuoden välein. Vaikka presidentillä on laajat valtaoikeudet, lainsäädäntövalta on pääosin kongressin käsissä.

Salonius-Pasternak muistuttaa, että politiikan syklin kiihdyttyä edustajilla alkaa nykyisin uusi vaalikampanja heti kun heidät on valittu. Samalla aika, jolloin kongressissa voitaisiin tehdä kompromisseja ja esimerkiksi suomalaisesta politiikasta tuttuja ”jokaiselle jotakin” -tyyppisiä päätöksiä, on kutistunut entisestään.

"Ennakkoarvioiden mukaan demokraattisenaattiin on 60–70 prosentin todennäköisyys. Se edellyttää, että Trumpiin tuskastuneet republikaanit vaihtavat tässäkin äänestyksessä puolta."
Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittinen instituutti

Myös senaattorien valinta on vaa’ankieliosavaltioissa tiukkaa. Senaatilla on muutamia edustajainhuoneelta puuttuvia oikeuksia, kuten ratifiointia vaativien sopimusten hyväksyminen. Sekä senaatti että kongressi voivat esitellä lakiehdotuksia, mutta senaatti ei voi tehdä aloitetta veroja koskevista laeista. Tullakseen voimaan kaikki lait vaativat sekä edustajainhuoneen että senaatin hyväksynnän.

Trumpin vastainen liikehdintä on niin voimakasta, että se saattaa keikauttaa myös satajäseniseen senaattiin demokraattienemmistön. Nyt senaatti on republikaanien ja edustajainhuone demokraattien hallussa.

– Ennakkoarvioiden mukaan demokraattisenaattiin on 60–70 prosentin todennäköisyys. Se edellyttää, että Trumpiin tuskastuneet republikaanit vaihtavat tässäkin äänestyksessä puolta, mihin voi olla paikallistasolla hieman matalampi kynnys, Salonius-Pasternak sanoo.

Esimerkiksi esikaupunkien koulutettujen naisten ja osan latinoäänestäjistä on spekuloitu kuuluvan ”loikkarien” joukkoon. Toisaalta Trumpilla on etenkin ajalta ennen pandemiaa katetta sille, että hän on pitänyt suurimman osan ydinkannattajilleen antamistaan lupauksista.

Monet poliittisesti aktiiviset kansalaiset profiloituvat ensisijaisesti Donald Trumpin vastustajiksi ja vasta toissijaisesti Joe Bidenin kannattajiksi.

Korona sai ennakkoäänestäjät liikkeelle

Koronapandemia on saanut amerikkalaiset äänestämään ennakkoon vilkkaammin kuin koskaan. New York Timesin selvityksen mukaan ennakkoäänestyslipuke löytyy jo yli 80 miljoonaa yhdysvaltalaiselta. Ääniä oli annettu perjantaina 23. lokakuuta mennessä lähes 50 miljoonaa. Kaikkiaan rekisteröityneitä äänestäjiä on noin 209 miljoonaa.

Lipukkeen haku ei takaa, että henkilö myös äänestää. Silti ennakkoäänien määrän on arvioitu jopa tuplaantuvan vuoden 2016 presidentinvaaleista.

Donald Trump on ylläpitänyt puhetta, jossa ennakkoäänestys on ”manipuloitu” ja postiäänillä mahdollisesti ratkeavat vaalit ”varastettu”.

– Postiäänestys ei ole uusi asia Yhdysvalloissa, mutta koronakriisi on nostanut sen merkitystä. Demokraatit ottavat pandemian vakavammin ja ovat perinteisestikin innokkaampia ennakkoäänestäjiä. He ovat korostaneet, että äänestämisen tulisi olla helppoa ja puhuneet eri äänestystapojen puolesta, Anna Kronlund sanoo.

Yksi näkyvimpiä Joe Bidenin tukijoita on Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama.

Ennakkoäänet kallistuvat Bidenille?

Yhdysvalloissa äänestäjäksi pitää rekisteröityä eikä äänioikeusilmoitus tule kansalaisille automaattisesti. Viidestäkymmenestä osavaltiosta vain yhdeksän lähettää rekisteröityneille äänestäjille valmiit dokumentit ennakkoäänestykseen hakeutumiseksi.

Ennakkoon voi äänestää joko postitse tai ennakkoäänestyspaikalla henkilökohtaisesti. Ensimmäiset osavaltiot avasivat ennakkoäänestysmahdollisuuden jo syyskuun lopulla.

Republikaanit äänestävät mieluummin varsinaisena vaalipäivänä, minkä voi olettaa näkyvän Trumpin eduksi päivän laskennassa. Bidenin ääniä voi olettaa kertyvän kaikkineen hitaammin, sillä osassa osavaltioita ennakkoäänten käsittely aloitetaan vasta vaalipäivänä tai sen aattona.

Mikäli kaikkien äänten laskemisen jälkeen syntyy tasatilanne, jossa voittajaa ei voida julistaa, päätösvalta presidentin valinnasta siirtyy kongressille.

Tutkija Anna Kronlundin mukaan liikkuvat ja epävarmat äänestäjät yleensä jättävät äänestämisen väliin ennemmin kuin lähtevät toisen ehdokkaan taakse.

Vaalitulos heijastuu myös Suomeen

Amerikkalaiset äänestäjät päättävät presidentistään, mutta valinnan vaikutukset heijastuvat ympäri maailmaa. Myös Suomi on EU-jäsenmaana, viennistä riippuvaisena taloutena ja Venäjän rajanaapurina mukana globaalissa kuviossa.

Suomelle on tärkeää, että maailmanjärjestys perustuu lakien ja yhteisten sopimusten kunnioittamiseen. Trump on voimakkaasti vastakkaisella kannalla, ja hän on ulkohallintonsa kanssa toistuvasti käyttänyt EU:sta ja Nato-kumppaneista kovaa kieltä.

– Suomella ei ole omaa painoarvoa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa, mutta jos EU ja Yhdysvallat eivät pysty sopimaan asioista, se luo epävakautta myös tänne ja antaa tilaa Kiinan ja Venäjän kaltaisille toimijoille, Salonius-Pasternak sanoo.

"Joe Biden on diplomaatti, joka on ilmoittanut kunnioittavansa Pariisin ilmastosopimuksia ja muita kansainvälisiä sitoumuksia."
Anna Kronlund, Jyväskylän yliopisto

Jos Biden voittaa, sisä- ja ulkopolitiikkaan palautuu tietynlainen vakaus. Se ei silti välttämättä muuta nykyistä linjaa, jossa painottuu vahvasti ajatus siitä, että Yhdysvaltojen on huolehdittava ensin omista intresseistään.

– Biden kyllä näkee, että yhteistyö kaupan ja esimerkiksi ilmastokysymysten suhteen on hyvin tärkeää. Trumpia ja Bidenia yhdistävä tekijä on ajatus, että Yhdysvalloilla on oltava johtava rooli maailmassa. Siihen, miten se toteutetaan, heillä on hyvin eri näkökulmat, Salonius-Pasternak sanoo.

– Joe Biden on diplomaatti, joka on ilmoittanut kunnioittavansa Pariisin ilmastosopimuksia ja muita kansainvälisiä sitoumuksia. Yhdysvaltain monet ongelmat – koronapandemia, Black Lives Matter -liikkeen mielenosoitukset ja niihin osin liittyvä väkivalta, talousromahdus ja niin edelleen – takaavat kuitenkin sen, että paine jatkaa sisäpolitiikan painottamista on kova. Hallintokoneiston rakentaminen Trumpin pyöröovikaaoksen jäljiltä ottaa sekin oman aikansa, Kronlund sanoo.

Aseistautunut mielenosoittaja protestoi kasvomaskeja vastaan Indianapolisissa.

Bidenin ja Trumpin ero kauppapolitiikassa

Saila Turtiainen Elinkeinoelämän keskusliitosta luonnehtii maan nykylinjaa ”irtikytkennäksi”. Se tarkoittaa lisää kahdenvälisiä sopimuksia, omavaraisuuden painottamista, tulleja ja pakotteita.

Jälkimmäiset suunnataan eniten Kiinaa vastaan, mutta mahdolliset irtautumiset sopimuksista ja kotimaisen tuotannon suosiminen vaikuttavat myös esimerkiksi EU:hun.

– Yksi merkittävä ero ehdokkaiden kauppapolitiikassa on: Biden haluaa edistää kauppa-agendaa monenkeskisesti tai yhteistyössä muiden maiden kanssa. Trump katsoo, että kaikki muut ovat kilpailijoita ja Yhdysvallat menestyy parhaiten toimimalla yksin, hän sanoo.

Demokraattien presidenttiehdokkaan Joe Bidenin kannattajat ohittivat istuvan presidentin, republikaani Donald Trumpin tukijoukot Miamissa Floridassa lokakuussa. Florida on yksi niistä osavaltioista, joissa kilpailu ehdokkaiden välillä käy kiivaana.

Kuinka käy Yhdysvaltojen turvallisuuden?

Oma lukunsa on sekasorron uhka, mikäli Trump hävitessään toteuttaa uhkailunsa vaalituloksen kiistämisestä. Tilanne, jossa demokraattisen valtion presidentti ilmoittaa etukäteen, ettei hyväksy vaalitulosta, on poikkeuksellinen.

– Yhdysvaltain asevoimat on hyvin selkeästi ja painokkaasti ilmoittanut, ettei armeija tule missään olosuhteissa eikä millään tavoin olemaan osallinen vaaliprosessissa. Kansalliskaarti, lukuisat puolisotilaalliset ryhmät ja yksinkertaisesti elämäänsä tympiintynyt väki sen sijaan lähes varmasti järjestää paikallisia kahakoita, jos Trump häviää. Valitettavasti näen, että ainoastaan Bidenin murskavoitto voisi estää tämän, Charly Salonius-Pasternak sanoo.

Varmaa on, että lopputuloksen selvittyä amerikkalainen yhteiskunta on taas toisenlaisessa asennossa – ja pienempiä jälkijäristyksiä ilmenee ympäri maailmaa.

Tästä on kyse

  • Yhdysvallat valitsee maan seuraavan presidentin tiistaina marraskuun kolmas päivä.
  • Noin kaksi viikkoa ennen vaalipäivää demokraattien Joe Biden oli saavuttanut johtoaseman republikaanien Donald Trumpiin nähden useissa mielipidekyselyissä.
  • Ratkaisu voi syntyä niin sanotuissa vaa’ankieliosavaltiossa. Vaalipäivänä kannattaa seurata, kumman ehdokkaan taakse esimerkiksi Georgian, Iowan, Texasin ja Ohion valitsijamiehet asettuvat.
Kommentoi »