Apu

Unto Hämäläinen: Vaali-illan taistelupari ovat Saarikko ja Halla-aho – Maalaisliiton perillisten kamppailu alkoi jo lähes 70 vuotta sitten

Unto Hämäläinen: Vaali-illan taistelupari ovat Saarikko ja Halla-aho – Maalaisliiton perillisten kamppailu alkoi jo lähes 70 vuotta sitten
Sekä keskusta että perussuomalaiset ovat kotoisin samasta alkiolaisesta juuresta. Suomen Keskusta on vanhan Maalaisliiton perillinen suoraan alenevassa polvessa. Perussuomalaiset on sivuperillinen, jonka taustalla on Veikko Vennamon perustama SMP, kirjoittaa Unto Hämäläinen kolumnissaan.
Julkaistu: 8.6.2021
Sunnuntaina 13. kesäkuuta kello 20 julkistetaan tieto kuntavaalien ennakkoäänistä. Puoluejohtajat seuraavat jännittyneinä tulosruutua, ja televisiokamera kiertää johtajien kasvoista kasvoihin.
Kannattaa katsoa erityisesti Annika Saarikkoa ja Jussi Halla-ahoa. Keskustan ja perussuomalaisten puheenjohtajat ovat vaali-illan taistelupari. Heille nämä vaalit eivät ole vain kuntavaalit, vaan paljon enemmän, yksi erä kamppailussa, joka alkoi lähes seitsemänkymmentä vuotta sitten.
"Timo Soini perusti perussuomalaiset SMP:n raunioille ja puolue oli pitkään niin pieni, ettei siitä ollut keskustan haastajaksi. Kilpailuasetelma muuttui täysin 2011."
Molemmat puolueet ovat kotoisin samasta alkiolaisesta juuresta. Suomen Keskusta on vanhan Maalaisliiton perillinen suoraan alenevassa polvessa. Perussuomalaiset on sivuperillinen, sillä Veikko Vennamo toimi Maalaisliiton kansanedustajana ennen kuin erosi ja perusti oman puolueen, joka muistetaan Suomen Maaseudun Puolueena, perussuomalaisten edeltäjänä.
Vennamo oli ministerinä pääministeri Urho Kekkosen viimeisessä hallituksessa ja tuki Kekkosen valintaa presidentiksi vuonna 1956. Silti jokin hiersi miesten väleissä. Valintansa jälkeen Kekkonen kutsui lähimmät tukijansa juhlimaan pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan. Kutsun saivat puolueen muut ministerit paitsi Vennamo.
Monet aikalaiset arvioivat, että siitä alkoi Kekkosen ja Vennamon välinen riita, joka jatkui siihen asti, kun Kekkosen oli sairauden takia luovuttava presidentin tehtävistä vuonna 1982.
Keskusta oli suurempi ja vankempi puolue, jolle SMP oli ikävä piikki lihassa, mutta ei pystynyt horjuttamaan keskustan valta-asemaa. Puolueiden välit olivat huonot lukuun ottamatta yhteistä hallituskautta 1983–1987. Silloin SMP:ta johti Pekka Vennamo.
Timo Soini perusti perussuomalaiset SMP:n raunioille ja puolue oli pitkään niin pieni, ettei siitä ollut keskustan haastajaksi.
Kilpailuasetelma muuttui täysin, kun perussuomalaiset nousi keskustaa suuremmaksi puolueeksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Keskusta oli seuraavissa eduskuntavaaleissa vuorostaan suurempi, ja puolueet menivät Juha Sipilän hallitukseen 2015.
Hallitusyhteistyö katkesi Jussi Halla-ahon puoluejohtajaksi valinnan jälkeen kesällä 2017. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajosi, puolet jatkoi Sipilän hallituksessa ja toinen puoli jäi oppositioon. Se oli ankara isku Halla-aholle, joka sai kuitenkin hyvityksen viime eduskuntavaaleissa. Keskusta kärsi rökäletappion, ja perussuomalaisista tuli selvästi suurempi eduskunnassa.
”Keskustalle tappio olisi kovin suuri. Annika Saarikon ja Jussi Halla-ahon harteilla lepää historian raskas taakka.”
Kuntavaaleissa riitapukarien päättymätön taistelu jatkuu. Kunnat ovat tähän asti olleet keskustan vahvin linnake. Neljä vuotta sitten pidetyissä kuntavaaleissa keskusta sai 17,5 prosenttia ja perussuomalaiset vain 8,8 prosenttia äänistä. Silloin molemmat puolueet olivat Sipilän hallituksessa.
Nyt keskusta on hallituksessa ja perussuomalaiset oppositiossa. Puolueet käyvät taistelua varsinkin pienissä ja keskikokoisissa kunnissa, keskustan kotikentällä.
Jos perussuomalaiset nousee keskustan ohi, voitto pahimmista kilpailijasta olisi kuntavaaleissa kaikkien aikojen ensimmäinen. Keskustalle tappio olisi kovin suuri. Annika Saarikon ja Jussi Halla-ahon harteilla lepää historian raskas taakka.
Kommentoi »