Apu

Halla-aho perussuomalaisten johtoon – mitä valinnasta seuraa?

2


Halla-aho perussuomalaisten johtoon – mitä valinnasta seuraa?

Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja on europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, 46. Vastoin ennakko-odotuksia hän sai jo ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä (949). Pääkilpailija Sampo Terho jäi 629:ään ääneen, ja muut ehdokkaat hajaäänille. Valinnalla voi olla dramaattisia seurauksia sekä perussuomalaisille että hallitustyöskentelylle.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All Over Press

Voimakkaat, miesäänivaltaiset ”Jussi, Jussi, Jussi!” -huudot kaikuivat, kun valinta oli varmistunut Jyväskylän Paviljongin juhlasalissa. Muiden ehdokkaiden ja etenkin Sampo Terhon kannattajien parissa tunnelma oli hieman häkeltynyt, mutta Terho piti pokerinsa ammattipoliitikon tyylillä ja onnitteli voittajaa vilpittömän oloisesti.

”Taikauskoisena ihmisenä en kirjoittanut enkä kellottanut tätä puhetta etukäteen, joten olen sanaton. On ollut puheita ja pelkoja siitä, että puolue vallataan. Sitä ei tapahdu, koska perussuomalaiset valitsevat itse puheenjohtajansa – ja jäsenet tekevät puolueen, ei puheenjohtaja. Tämä on kypsyyskoe monessa mielessä, ja palaan huomenna linjapuheessa tarkemmin asioihin”, Halla-aho sanoi heti valinnan jälkeen.

”Olen iloinen siitä, että tulos oli selkeä. Uskon ihmisten tehneen valintansa imagon ja uskottavuuden perusteella. Yksi kärkitavoite on ohjelman selkeyttäminen niin, että johto puhuu jatkossa samaa kieltä kuin kenttä. Tähän liittyy meidät muista puolueista erottavan pääteeman eli maahanmuuttoasioiden jatkuva esillä pitäminen ja edistäminen.”

Tampereella kasvanut ja koulukiusatuksi kertomansa mukaan joutunut Jussi Halla-aho on siviilipalvelusmies, joka soitti nuorena hevibändissä ja työskenteli ravintola-alalla. Helsingin yliopistossa venäjää opiskellut Halla-aho väitteli vuonna 2006 tohtoriksi muinaiskirkkoslaavista.

Halla-aho on naimisissa filosofian tohtori Hilla Halla-ahon kanssa.  Helsingin Eirassa asuvalla perheellä on neljä vuosien 2003-13 aikana syntynyttä lasta. Halla-aholla on myös vuonna 2015 syntynyt avioton lapsi helsinkiläisnaisen kanssa, jonka kanssa hänellä on ollut suhde kahdeksan vuoden ajan.

Maahanmuuttovastaisella ja suvaitsevuutta, monikulttuurisuutta sekä jakamattoman ihmisarvon käsitettäkin kritisoineella blogikirjoittelulla vajaat 15 vuotta sitten liikkeelle lähtenyt Halla-aho oli perussuomalaisten ja koko maan ääniharavia sekä eduskuntavaaleissa 2011 (yli 15 000 ääntä) että EU-vaaleissa 2014 (noin 80 000 ääntä). Julkisuutta ja jossain määrin myös ihmiskontakteja kaihtava uusi puheenjohtaja on ilmoittanut jatkavansa EU-parlamentissa ja kieltäytyvänsä ministeripestistä.

Halla-ahon mielestä väistyvän puheenjohtajan Timo Soinin pitäisi väistyä myös ulkoministerin paikalta. Halla-ahon mukaan kyseessä on perussuomalaisten painavin salkku, eikä hän halua johtaa puoluetta Soinin varjossa.

”Uskon, että hän osaa tehdä omat johtopäätöksensä”, Halla-aho kommentoi Soinin asemaa medialle valintansa jälkeen.

Brysseliin jäävä puheenjohtaja asettaa varapuheenjohtajalle, puoluesihteerille ja muulle johtoryhmälle aivan erilaiset mahdollisuudet vallankäyttöön ja käytännön vastuuseen.  Se, että varapuheenjohtajiksi valittiin omienkin mielipiteitä vahvasti jakavat kansanedustajat Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen, sinetöi perussuomalaisten linjamuutoksen ja halla-aholaisten vallankaappauksen.

Puoluesihteerinä jatkaa Riikka Slunga-Poutsalo, joka kukisti toisella äänestyskierroksella Jarmo Kedon.

Timo Soini taas tuskin osasi aavistaa, missä tunnelmissa pestinsä 22 vuotta myöhemmin jättää, kun sisäiseen riitelyyn ja konkurssiin kaatuneen SMP:n raunioille synnytetty perussuomalaiset sai nimensä Saarijärvellä heinäkuussa 1995. Paikalla oli nuoren puoluesihteeri Soinin lisäksi kolme muuta miestä, kokeneimpana vanha SMP-jyrä Raimo Vistbacka.

Perussuomalaiset olivat tuolloin ja pitkään myöhemminkin Suomen politiikassa lähinnä kuriositeetti, ja jopa reliikin ja enemmän tai vähemmän sekopäisen reunaporukan maineessa.

Vaikka nykymittauksissa puolue on vajonnut alle 10 prosentin kannatukseen, vuoden 2011 ”jytky”, 37 istuvaa kansanedustajaa, Jyväskylään saapuneet lähes 2000 puoluekokousedustajaa ja Soinin oman unelman täyttymys eli ulkoministerin salkku jäävät saavutushistoriaan.

Sitä suurempaa ironiaa voi nähdä siinä, että Halla-ahon valinnan myötä perussuomalaiset erkaantuu lopullisesti niistä SMP:n ja vanhan vennamolaisuuden periaatteiden rippeistä, joita Soini puolueessa ainakin 2010-luvulle asti vaali.

Sikäli kun asia uudesta puheenjohtajasta riippuu, perussuomalaisilla tulee käytännössä olemaan agendallaan kolme asiaa: maahanmuutto, maahanmuutto ja maahanmuutto. Kaikki muut osa-alueet ovat sille alisteisia, sikäli kun niihin kiinnitetään lainkaan huomiota.

Näin on ollut koko sen ajan, kun Halla-aho on poliittisessa toiminnassa ollut mukana – tapahtui vaikuttaminen sitten internetin keskustelupalstojen syövereissä, Helsingin kaupunginvaltuutettuna (vuodesta 2009), kansanedustajana (vuodesta 2011) tai meppinä Brysselin ja Strasbourgin parlamentissa (vuodesta 2014).

Hallitustyöskentelylle on myös ongelmallista, että Halla-aho vastustaa Suomen EU- ja eurojäsenyyttä. Meppinä hän on kannattanut liittymistä Euroopan oikeistopopulistien rintamaan, jolle maahanmuuttokysymykset ja islamilaisuuden uhka ovat politiikan ydin. Tähän joukkoon kuuluu äärioikeistolaiseksi luokiteltuja liikkeitä, kuten Marine Le Penin johtama Ranskan Front National.

Uutta EU-kansanäänestystä Suomessa Halla-aho ei pidä silti nyt tarpeellisena, koska siinä tulisi tappio. Hän on sanonut, että hyväksyy hallitusohjelman, mutta jo sovittuja maahanmuuttoa rajoittavia toimia on toteutettava vielä tiukemmin.

Nähtäväksi jää, miten asetelma vaikuttaa perussuomalaisten toimintaan, kannatukseen ja istuvan hallituksen kokoonpanoon. Etenkin kokoomus on etukäteen voimakkaasti linjannut, että yhteistyö Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa olisi hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.

Halla-aho itse ei hallituksen hajoamiseen usko: kynnys on hänen mukaansa liian korkea.

Vaikka keskustassakin esiintyy voimakasta Halla-ahon politiikan vastustusta, esimerkiksi maakuntahallinnon on epäilty olevan puolueelle liian tärkeä asia uhrattavaksi. Samaa on epäilty kokoomuksen suhteen sote-uudistuksen valinnanvapausmallista.

Keskustan ja kokoomuksen johtajat Juha Sipilä ja Petteri Orpo totesivat, että perussuomalaiset on nyt erilainen puolue kuin aiemmin. Molemmat sanoivat puolueidensa arvomaailmojen eroavan huomattavasti Halla-ahon vastaavasta. Etenkin Orpo korosti edessä olevan vakavan pohdinnan yhteistyön mahdollisuuksista jatkossa.

Pääministeri Sipilä on kutsunut hallituskumppanit maanantaiksi koolle keskustelemaan yhteistyön jatkosta.

Lue lisää perussuomalaisten kenttäväen tunnelmista, puheenjohtajavalinnan taustoista ja sen mahdollisista vaikutuksista puolueeseen sekä hallituspolitiikkaan ensi viikon Avusta.

Julkaistu: 10.6.2017